Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Hevosvoima

Nuorille suomenhevostammoille kaivataan lisää kilpailumahdollisuuksia – se nostaisi tammojen arvostusta

Lähdön ainoa tamma Suven Sametti pani oriit ja ruunat lujille Kuninkuusravien Pikkuprinssissä.

Suven Sametti ravasi komeasti kakkoseksi Pikkuprinssi-lähdössä. Prinsessan titteliä ei ollut tarjolla. Kuva: Ronja Koskinen

Nuorille suomenhevostammoille ei ole liikaa reiluja kilpailumahdollisuuksia. Kuninkuusraveissa neljävuotiaiden 12 hevosen lähtöön oli päässyt vain yksi tamma Suven Sametti ja sunnuntain viisivuotislähtöön ei ainuttakaan. Lähtöjen nimet, Pikkuprinssi ja Pikkukunkku, kielivät sukupuolten arvostuserosta.

– Suomessa on yksi viisivuotiaille tammoille suunnattu suurkilpailu (Villinmiehen Tammakilpailu). Nuoremmille ei ole yhtään. Se laskee tammavarsojen arvoa ja arvostusta, sanoo nuorten sh-tammojen puolestapuhujana tunnettu Etelä-Suomen Hevosjalostusliiton puheenjohtaja, suomenhevoskasvattaja Antti Karhila.

Molemmille sukupuolille avoimissa lähdöissä tammat harvemmin juhlivat.

– Voima kertyy poikavarsoihin paremmin kuin tammavarsoihin, ja eroa on vanhemmissakin hevosissa tammojen tappioksi.

Jos haluaa ravikilpailussa suomenhevosella pärjätä, on mielekästä satsata poikahevoseen.

– Saat kilpailuetua sillä, että sinulla on ori. Se on ollut tilanne aina ja sitä pitäisi lähteä korjaamaan. Nuorille tammoille pitäisi järjestää kilpailuja, mihin oriit ja vanhemmat tammat eivät pääse mukaan, sanoo kasvattaja Henrikki Halme.

"Jos kilpailuja olisi, kilpailijoita alkaisi löytyä", uskoo Etelä-Suomen Hevosjalostusliiton puheenjohtaja Antti Karhila. Kuva: Mirja Hussain

Mallia lämminveristen puolelta

Tilanteen korjaaminen on Halmeen mukaan ennen muuta raviratojen käsissä.

– Raviradat päättävät, mitä lähtöjä järjestävät. Ehkä radoilla pelätään, että nuorten tammojen lähdöt voisivat jäädä vajaiksi, millä olisi negatiivinen vaikutus toto-peliin. Pitäisi kuitenkin ajatella lajin kokonaisetua.

Karhila sanoo, että kyseessä on muna-kana-ilmiö.

– Uskon, että jos kilpailuja olisi, kilpailijoita alkaisi löytyä.

Lämminveritammoille ikäluokkakilpailuja on ollut pitkään.

– Nekin ovat aikanaan vaatineet jonkun pellepelottoman. Lämpöisten puolella on ollut parempaa edunvalvontaa, lämminveristen kasvattajana tunnettu Halme toteaa.

Lue myös: Lahden Kuninkuusraveissa lauantaina reilut 26 000 kävijää – Jokimaan toimitusjohtaja: "Hyvillä fiiliksillä kohti sunnuntaita"
 

Kaksikon toiveissa olisi paitsi joku suurkilpailu myös niin sanottuja tavallisia lähtöjä eri-ikäisille tammoille.

– Näin huomioitaisiin koko ikäluokka, ei pelkästään ikäluokan parhaimmistoa, Karhila sanoo.

Hän oli perustamassa Varsakunkku-kilpailua 3–5-vuotiaille suomenhevosille, jonka finaalissa tammat saavat 20 metrin hyvityksen.

– Kilpailussa on myös karsintalähtöjä vain tammoille.

Ensimmäisen viisivuotiaiden Varsakunkun ja 10 000 euroa voitti viime vuonna tamma Huima Lento.

Ero pysyy voittosummissa

Kun tammat eivät pääse nuorena tienaamaan, se näkyy uran voittosummassa. Lahden kuningatarkilpailun osallistujista vain joka kolmas on tienannut vähintään 100 000 euroa, kun kuningasehdokkaista tempun on tehnyt koko tusina.

Ikäluokkalähtöjen puute vaikuttaa myös tammojen jalostuskiertoon.

– Tammoilla tähdätään vanhempina kilpailuihin ja ne siirtyvät siitokseen myöhemmin. Vaarana on, että parhaat, esimerkiksi kuningatarkilpailussa pärjänneet, eivät ehdi tehdä tarpeeksi jälkeläisiä, Antti Karhila sanoo.

15 vuotta Pikkuprinsessaan

Tamma Suven Sametti punnersi Pikkuprinssissä komeasti toiseksi, tosin selvästi voittaneen ori Parvelan Retun takana. Suven Sametin osaomistaja on Lahden Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Pekka Kairtamo. Hänkin sanoo toivovansa, että nuorille tammoille on tulevaisuudessa enemmän omia lähtöjä.

– Suomenhevonen on vielä neljävuotiaana varsa, mutta siihen suuntaan mennään, että yhä useammin kilpaileminen aloitetaan kolmivuotiaalla, kuten Ruotsissa kylmäverisillä.

Kairtamon mukaan kulttuurin muuttaminen ei ole pelkästään ratojen vastuulla.

– Siinä on osuutensa ratojen lisäksi Hippoksen kilpailutoimistolla, jossa linjauksia tehdään, ja Suomenhevosliitolla. Vähän on jo päästy asiassa eteenpäin. Tästä esimerkkinä ainakin Varsakunkku-kilpailu.

Ajetaanko seuraavissa Lahden Kuninkuusraveissa 2030-luvulla Pikkuprinsessan tittelistä?

– Se 15 vuotta siinä voi mennä, että saadaan kunnon lähtö kasaan, Kairtamo sanoo.

Vertailun vuoksi

Tamman euro

Kuninkuuskilpailuun osallistuvien hevosten voittosummat:

10-v Välähdys 411 270 e

13-v Camri 348 554 euroa

8-v Tähen Toivomus 332 266 e

15-v Metkutus 247 499 e

13-v Rapin Aatos 210 491 e

11-v Vixen 192 525 e

12-v Välkyn Tuisku 174 840 e

7-v Caijus 134 606 e

12-v Rokin Maxi 122 235 e

9-v Larvan Hurmos 122 030 e

13-v A.T. Veeti 107 900 e 10-v Joriini 103 955 e

Kuningatarkilpailuun osallistuvien hevosten voittosummat:

12-v Huimariina 201 255 e

12-v Virin Camilla 166 130 e

9-v Vieskerin Virva 110 410 e

11-v Ryti-Tyttö 105 440 e

9-v Juliette Lax 88 100 e

11-v Vilma Lyydia 76 966 e

11-v Sävel-Taika 74 135 e

8-v Piskon Pouta 58 715 e

8-v Liisan Tulilintu 51 495 e

9-v Hetviina 48 755 e

8-v Sokru 36 490 e

9-v Poikolan Neito 30 020 e

Voittosummat ennen Lahden Kuninkuusraveja.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi