Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Kun nautinto katoaa, loppuu liike ja harrastus – syitä voivat olla tyytymättömyys valmentajaan tai liiallinen harjoittelu

Palloliitossa drop out -ilmiötä torjutaan muun muassa kouluttamalla osaavia valmentajia.

Jääkiekkoliitto on kehittänyt Easy Hockey -toimintaa, joka on tarkoitettu 10–17-vuotiaille, jotka haluavat pelata ilman paineita, keskimäärin kerran viikossa ja muiden harrastusten lomassa harjoitellen. Kuva: Nora Myllymäki

Miksi nuori lopettaa urheilun? Niin sanottu drop out -ilmiö on tiedetty ja tunnistettu vuosia. Suomessa liikunnan drop out -ilmiö on tutkimuksissa todettu kansainvälisesti verrattuna varsin suureksi. Suomen Palloliiton seurapalvelujohtaja, apulaispääsihteeri Timo Huttunen toteaa kansainvälisen vertailun olevan kuitenkin esimerkiksi jalkapalloilijoiden kohdella vaikeaa pelaajien erilaisten rekisteröintitapojen vuoksi.

– Suomella on tarkin tapa. Pääsemme pelipaikan kautta seuraamaan vuosi tasolla eksaktisti pelaajamäärää, Huttunen toteaa viitaten Palloliiton pelipaikka-henkilörekisteriin.

– Se, mikä Suomessa on poikkeuksellista, on pelaajien ikärakenne. Meidän 136 000 rekisteröidystä pelaajasta noin puolet eli 70 000 on alle 12-vuotiaita. Tässä suhteessa Suomi eroaa muun muassa kaikista muista Pohjoismaista, Huttunen myöntää ja kuvailee jalkapalloa porttina organisoituun seuratoimintaan.

– Hyvin moni on aloittanut harrastamisen jalkapallosta, Huttunen toteaa.

Meidän tavoite on, että jokaisella joukkueella on osaava ja koulutettu valmentaja. Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen

Hän ei yhdistäisi alakouluiässä lopetettua urheiluharrastusta vielä drop out -ilmiöön, sillä siinä iässä lapset kokeilevat vielä usein useita lajeja.

Mielihyvän puute merkittävin syy lopettamiselle

Palloliitto teettää säännöllisesti drop out -tutkimuksen.

– Olemme tehneet drop out -tutkimuksia jo 1990-luvulla, silloin kun Kaikki pelaa -ohjelma rakennettiin, Timo Huttunen kertoo.

Vuosien saatossa tilanne ei Huttusen mielestä ole huonontunut, vaan kehittynyt lievästi ehkä jopa parempaan suuntaan.

– Edelleen asian suhteen riittää tekemistä suomalaisessa jalkapallossa. Kiinnittyminen nuorisourheiluvaiheessa on varmasti haaste lajiin katsomatta, Huttunen sanoo.

Liikuntaharrastuksen vähenemiselle murrosiässä ei ole löydettävissä yhtä johtavaa syytä tai selitystä. Ennemminkin kyseessä on monen tekijän summa.

Liikunnan drop out -ilmiöön vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon etenkin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Myös Suomessa aihetta on tutkittu jonkin verran.

Tutkimuksissa on noussut esille, että kaikkein merkittävin yksittäinen syy liikunnan lopettamiseen lapsuudessa ja nuoruudessa on liikunnasta saatavan mielihyvän puute. Erityisesti harrastetasolla liikkuvien ja harrastusta vasta aloittavien nuorten kohdalla mielihyvän puute on tärkein harrastuksen lopettamisen syy.

Kannustavalla koutsilla suuri vaikutus

Mielihyvän puutetta voivat selittää useat tekijät kuten tyytymättömyys valmentajaan tai liiallinen harjoittelu. Nämä molemmat tekijät on tunnistettu myös Palloliitossa.

– Merkittävimpiä syitä lopettamiselle on, että harjoittelu vie aikaa. Etenkin nuorisourheiluvaiheessa, jolloin koulukin vie paljon aikaa, Palloliiton seurapalvelujohtaja toteaa.

Hän tietää, että toisinaan joukkueen tavoitteet voivat olla paljon korkeammalla kuin pelaajan omat tavoitteet.

– Silloin pitää olla tarjolla kevyempiä harrastamisen muotoja. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin siitä, että on osaavia, koulutettuja valmentajia, Huttunen painottaa.

Tutkimuksissa valmentajan on todettu olevan ensiarvoisen tärkeässä asemassa luomassa lapselle ja nuorelle oikeanlaista kannustavaa ja turvallista ilmapiiriä harrastuksessa.

Palloliitto on viimeisten vuosien aikana investoinut erittäin merkittävästi osaavien valmentajien kouluttamiseen.

– Olemme kolminkertaistaneet valmentajakoulutuksen resurssit, Huttunen kertoo.

Hän huomauttaa, että tavoitteellisessa, kilpaurheiluun keskittyvässä toiminnassa osaava ja koulutettu valmentaja tarkoittaa hiukan eri asiaa kuin harrastustoiminnassa.

– Meidän tavoite on, että jokaisella joukkueella – tasoon katsomatta – on osaava ja koulutettu valmentaja, ja siihen suuntaan olemme erittäin vahvasti menossa.

Mikä?

Drop out -ilmiö

Jo 1980-luvulla Suomessa huomattiin, että erityisesti pojat jättäytyvät pois urheiluseuratoiminnasta ikävuosien karttuessa. Tytöillä ikäryhmien väliset erot ovat kasvaneet 2000-luvun aikana.

Vuonna 2010 11-vuotiaista pojista peräti 58 prosenttia harrasti liikuntaa urheiluseurassa, mutta 15-vuotiaista enää reilu kolmannes (36 %). Tytöissä vastaavat osuudet olivat 11-vuotiailla 52 % ja 15-vuotiailla 35 %.

Mielihyvän puute ja tunne omasta kyvyttömyydestä ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä syitä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden vähenemiseen.

Yllättäen kustannukset eivät ole nousseet juurikaan esille murrosiän liikunnan vähenemisessä. Harrastuksen kalleus vaikuttaa olevan huomattava drop out -ilmiön syy lähinnä korkealla kilpatasolla.

Terhi Collin
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi