Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Minna Kauppi oli aiemmin urheiluseurassa edunsaajana, nyt toimiston pääjehuna

"Urheiluseuran pyörittäminen vaatii paljon, mutta samaan aikaan ihmisten osallistuminen talkoilla hiipuu – ja melkein kaikkihan on talkoohommia", suunnistuksen ex-tähti sanoo.

Minna Kauppi on kilpauransa jälkeen toiminut muun muassa Lahti-Hollola-Jukolan kisaemäntänä kesällä 2018. Viime vuoden lokakuussa hän aloitti Lahden Suunnistajat -37:n osa-aikaisena toiminnanjohtajana. Kuva: Tuomas Räihä

Syksyllä Suomen olympiakomitean johdolla käynnistetty Seurasydän-kampanja on näkynyt paitsi sosiaalisessa mediassa, myös Yleisradion kanavilla. Tunnetut suomalaiset ovat Ylen haastatteluissa kertoneet omista suhteistaan urheiluseuratoimintaan.

Yksi haastatelluista on Suomen suunnistuksen entinen ykkösnimi Minna Kauppi. Lajin moninkertainen maailmanmestari toimii nykyisin Lahden Suunnistajat -37:n osa-aikaisena toiminnanjohtajana.

– Työaika on virallisesti 1,5 päivää viikossa, mutta sen päälle menee aika paljon rakkaudesta lajiin, Kauppi naurahtaa.

Korvaus on siis pieni, mutta Kaupille järjestely sopii, sillä hänen päätoimeentulonsa tulee muualta, ja seuratyön pystyy hoitamaan joustavasti oman aikataulun mukaan.

– Aikuisiällä olen ymmärtänyt, kuinka paljon hallinnollisella ja toiminnallisella puolella tarvitaan töitä. Lapsena ja nuorena, ja sittemmin huippu-urheilijana, olin edunsaaja, jota varten asiat tehtiin.

Lahden Suunnistajilla on vajaa 400 jäsentä. Seuran palveluista ja toiminnasta nauttii joukko muitakin liikkujia.

– Arviolta puolet iltarastien kävijöistä ei kuulu mihinkään suunnistusseuraan, Kauppi muistuttaa.

Väestö keskittyy kaupunkeihin

Kauppi on kotoisin Vääksystä ja Asikkalan Raikkaan kasvatti. Suunnistuksen entinen menestysseura on kilpatasolla hiipunut huippuvuosistaan, eikä näköpiirissä ole ilmiötä, joka kääntäisi kyläseurojen käyrät takaisin nousuun. Kauppi itsekin on esimerkki siitä, kuinka tie vie pienestä pitäjästä seudun keskuskaupunkiin.

Kyse on luonnollisesta kehityksestä. Toiminta keskittyy voimakkaammin seutujen vahvimpiin seuroihin, koska niillä on leveät hartiat ja kykyä vastata liikunnallisen väestön ja viranomaisten vaatimuksiin.

– Se näyttäisi olevan trendi, mutta toivoisin, että näin ei olisi. Olen ollut mukana kehittämässä toimintaa myös alueellisesti, muun muassa järjestämällä lasten aluecupia, Kauppi painottaa.

– Urheiluseuran pyörittäminen vaatii paljon, mutta samaan aikaan ihmisten osallistuminen talkoilla hiipuu – ja melkein kaikkihan on talkoohommia. Mitä enemmän tulee byrokratiaa, sitä enemmän se rasittaa.

Mikael Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi