Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Lahtelainen mustan vyön taidoka Johanna Ruokosalmi on ollut mukana lajin suomalaisilta alkuaskeleilta asti

Johanna Ruokosalmi aloitti taidon heti, kun se oli tytöille mahdollista Lahden Sugatassa. Tänä päivänä hänellä on korkein ei-japanilaiselle naiselle myönnetty vyöarvo ja Sugata on täyttänyt 50 vuotta.

"Ensi vuonna täytän 60 vuotta ja aion kiertää kaikki kisat", Johanna Ruokosalmi suunnittelee. Kuva: Katja Luoma

Johanna Ruokosalmi hieman harmittelee, kuinka hän ei ehdi harjoitella niin usein kuin olisi tarpeen.

– Tässä iässä se alkaa näkyä. Tasapaino menee yleensä ensimmäisenä, 59-vuotias taidoka sanoo.

Liikkeet sujuvat helposti varsin hyväkuntoiselta Ruokosalmelta, mutta ei hänen sanojaan tohdi epäilläkään. Liikuntaan erikoistunut luokanopettaja ja 6. danin mustavöinen taidoka tietää, mistä puhuu. Taidot eivät kuitenkaan ruostu hetkessä, kun takana on 43 vuotta harjoittelua ja vyötäisillä musta vyö, joka on ehtinyt haalistua vaaleaksi.

Isoäidit harjoittelevat yhdessä

Lahti oli pitkään Suomen taidon pääkaupunki. Vuonna 1972 japanilainen opiskelija Minoru Okanda toi lajin Suomeen ja tarkalleen Judoseura Lahden Sugataan, joka oli perustettu kolme vuotta aiemmin. Johanna Ruokosalmen veli aloitti lajin ja kehotti innostunutta siskoaan kysymään, voisiko tämäkin tulla.

– Enhän minä ainoana tyttönä ollut lähdössä.

Vuonna 1976 alkoi vihdoin alkeiskurssi, joka oli avoin sekä tytöille että pojille. Sitä ilman silloin 16-vuotiaan Ruokosalmen elämästä olisi tullut luultavasti hyvin erilaista. Ruokosalmi on paitsi harjoitellut lajia myös tehnyt seuratyötä hallituksessa ja ryhmien ohjaajana sekä toiminut tuomarina vuosikymmeniä.

Vieläkin merkittävämpää oli, että alkeiskurssilla hän tutustui tulevaan puolisoonsa. Lopulta nelihenkisen perheen kaikilla jäsenillä on taidosta vyöarvo. Kurssille mukaan tuli myös luokkakaveri, jonka kanssa ystävyys on jatkunut tähän asti.

– Meillä on mummojen treenit, koska olemme molemmat jo isoäitejä. On kiva, kun voi harjoitella samanikäisen kanssa samaa asiaa, sellaista mikä sopii meille.

Edelleenkään Ruokosalmi ei tiedä, miksi ensimmäiselle kurssille pääsivät vain pojat.

– Taidossa on liikesarjoja miehille ja naisille erikseen. Ehkä ei ollut ketään, joka olisi pystynyt opettamaan niitä naisille.

Niin tai näin, taido on varsin tasa-arvoinen laji. Tatamilla rinta rinnan harjoittelevat kaikenikäiset miehet ja naiset. Se on yksi lajin hienouksista. Seniorikilpailuissa on jopa naisille ja miehille liikesarjan eli hokein sekasarja, jossa Ruokosalmi itsekin kilpailee.

Luokanopettaja ei ole opettanut taidoa omille oppilailleen. Kuva: Katja Luoma

Kilpailee vaikka ei siedä kilpailemista

Tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan on viettänyt Lahden Sugata, jonka nimestä judoseura on jäänyt pois. Judokat perustivat Lahden Judoseuran 1987. Siitä huolimatta kaksi lajia harjoittelee tänäkin päivänä samalla tatamilla Kamppailuareenassa.

Lahtelaiset taidokat olivat pitkään maajoukkueen kulmakivenä. Ruokosalmi ei kuitenkaan ollut yksi heistä. Hän jätti maajoukkuetehtävät muille ja oli itse tuomarina niin EM- kuin MM-kisoissa. Kilpaileminen on silti hänelle yhä tärkeää.

– En ole koskaan sietänyt kilpailemista. Kilpailen sen takia, että oppisin hallitsemaan itseni tilanteessa jota en voi sietää.

Nykyisin Sugata on erityisesti kasvattajaseura, jonka lahjakkaat nuoret urheilijat muuttavat opiskelemaan muille paikkakunnille.

Yhdeksän vuotta sitten Sugata kamppaili talousvaikeuksien kanssa, mutta suunta on kääntynyt positiiviseksi. Puheenjohtajan paikalta keväällä vetäytynyt Ruokosalmi iloitseekin siitä, että seuraan tulee innokkaita lapsia ja nuoria ja aina silloin tällöin myös niin sanottuja paluumuuttajia.

– Puhutaan, että taido on 2000-luvun budolaji. Minä todellakin luotan siihen. Meillä se näkyy.

Tekijänsä näköinen harjoitus

Taido syntyi verrattain myöhään. Seiken Shukumine aloitti lajin kehittämisen toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1962 hän nimesi lajin taidoksi eli vartalon tieksi.

– Kaikki liikesarjat eivät olleet valmiita edes silloin kun aloitin, Ruokosalmi muistaa.

2000-lukulaisuus tulee siitä, että taidossa vanhat budoperinteet yhdistyvät nykyaikaisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Se näkyy niin ottelussa kuin liikesarjassa: pelkkä oikein suoritettu tekniikka ei riitä. Ottelussa taidoka tekee suunnitelman ja toteuttaa sen oikean paikan tullen. Sen jälkeen on mietittävä, mikä oli tekemisen tulos.

Samoin on liikesarjan laita.

– Hokei ei ole koskaan absoluuttinen vaan sen pitää olla tekijänsä näköinen.

Iän myötä myös Ruokosalmen hokeit ovat muuttuneet.

– Olen siirtynyt toisenlaisiin sarjoihin. Jalat rupeavat hidastumaan. Teen hengitysliikesarjaa ja käsitekniikkaa. Teen muitakin sarjoja oman hyvinvoinnin vuoksi, koska niissä on hyvää vartalonhallintaa ja keskivartalon liikkeitä.

Monipuolinen laji sopisi liikuntatunneille mainiosti. Liikuntaan erikoistuneena luokanopettajana Ruokosalmi onkin ohjannut taidoa myös oppilasryhmille, mutta ei kuitenkaan omille oppilailleen.

– Ehkä se on ollut arkuutta, koska tämä on minun oma laji.

Kun omat oppilaat ovat päässeet tekemään taidosta tuttuja harjoitteita, niitä ei ole nimetty taidoksi. Vaikka Ruokosalmi ei ole markkinoinut lajia suoraan työssään Steiner-koulussa, moni koulun oppilas ja heidän vanhempansa on harrastanut lajia vuosien saatossa.

Musta vyö vuosimallia 1989. Kuva: Katja Luoma

Ei puhtaalla puvulla kilpailuihin

Johanna Ruokosalmi on ensimmäinen ei-japanilainen nainen, jolle on myönnetty 6. danin musta vyö, ja tiettävästi myös ainoa. Näitä vyöarvoja ei haeta vaan niihin kutsutaan. Jatkoa Ruokosalmi ei ole suunnitellut, eikä se tärkeintä olekaan.

– Paras palaute, mitä olen saanut omasta tekemisestäni, oli lajin kehittäjän tyttäreltä. Hän sanoi, että sinulla on niin vahva aura (energiakenttä, toim. huom.).

– Oli muuten erikoista, että japanilainen käyttää sanaa aura eikä ki (sisäinen energia), hän jatkaa.

Ki on Ruokosalmelle tärkeä. Se tukee onnistuneeseen suoritukseen.

– Koen, että minulla sisäinen energiani siirtyy harjoitellessa myös pukuuni ja vyöhön. Sen vuoksi en pese pukua ennen kilpailuja.

Kuka?

Johanna Ruokosalmi

59-vuotias lahtelainen.

Lahden Sugata -taidoseuran pitkäaikainen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja viime kevääseen asti. Toiminut myös Taidoliiton kilpailu- ja pr-valiokunnan puheenjohtajana.

Taidoka, musta vyö 6. dan kyoshi.

Liikuntaan erikoistunut luokanopettaja Steiner-koulussa.

Perheeseen kuuluvat puoliso, kaksi aikuista tytärtä ja yksi lapsenlapsi.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi