Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Suomen Latu on urheiluseuroja isompi liikuttaja – "Keskitymme koko kansaan"

Jäsenmääräänsä jatkuvasti kasvattava kuntoliikuntajärjestö on toiminut ponnahduslautana monille urheilulajeille. "Latu-sana kuvaa uusien latujen avaamista erilaisille liikuntamuodoille."

Kiilopää Inarin Saariselällä on maastopyöräilijöiden suosiossa. Kiilopäällä sijaitsee myös Suomen Ladun ulkoilukeskus. Kuva: Timo Mustalampi

”Kummallista, kuinka oma urheiluelämämme sattuu juuri omien olympialaisten kynnyksellä olemaan siirtymässä uuteen, kaikesta stadionurheilusta poispäin vievään kehitysvaiheeseen.”

Näin lausui professori Lauri ”Tahko” Pihkala tammikuussa vuonna 1938. Kilpailu-urheiluun orientoituneessa Suomessa oli havaittu tarve koko kansaa koskettavan matalan kynnyksen liikunnan edistämiseen.

”Tämä pyrkimys takaisin luontoon esiintyy niin voimakkaana, että on jo alettu ottaa se varteen kilpailutoiminnan järjestelyissä.”

Tähän tarpeeseen perustettiin Suomen Latu, jonka toiminta-ajatus on pysynyt samana kaikki nämä vuodet. Tuloksia ei mitata arvokisamitaleilla, vaan sillä että mahdollisimman moni ihminen lähtee liikkeelle.

Järjestön volyymia on syytä havainnollistaa muutamilla luvuilla: Suomen Ladun 190 paikallisyhdistykseen kuuluu yhteensä yli 88 000 jäsentä ja määrä kasvaa vuosittain keskimäärin 1 500 jäsenellä.

Suomen Ladun suurin paikallisyhdistys on Helsingin Latu, johon kuuluu 7 500 jäsentä. Määrä on huomattavasti suurempi kuin Suomen suurimmalla urheiluseuralla – Tampereen Ilveksellä, jossa jäseniä on noin 5 000.

– Keskitymme koko kansaan ja lähtökohtaisesti meidän tapahtumat ovat kaikille avoimia. Kohderyhmä on hyvin erilainen kuin liikuntaseuroilla. Jäsenistössä on paljon yli 50-vuotiaita ja 30–40-vuotiaita lapsiperheiden vanhempia, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson kertoo.

Trendit näkyvät Suomen Ladun toiminnassa

Hiihto oli Suomen Ladun alkutaipaleella tärkeä laji ja on sitä edelleen. Järjestön nimi ei kuitenkaan viittaa pelkästään hiihtoon.

– Latu-sana kuvaa uusien latujen avaamista erilaisille liikuntamuodoille ja tämä ajatus on toiminut ihan alkuvuosista lähtien, Karlsson selventää.

Tuoreimpia trendejä ovat vaikkapa polkujuoksu, frisbeegolf ja retkiluistelu. Maastopyöräilyssä kehitys on ollut suorastaan räjähdysmäistä.

– Liikuntapaikkarekisterissä oli seitsemisen vuotta sitten vain muutama maastopyöräreitti koko maassa. Nyt niitä on jo satoja, Karlsson havainnollistaa kehitystä.

Ulkoilupaikkojen ylläpidosta huolehtivat Suomen Ladun paikallisyhdistykset yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Hommia tehdään talkoovoimin.

– Kaikki toiminta, mitä Suomen Ladussa tehdään, on vapaaehtoistoimintaan perustuvaa, Karlsson painottaa.

Lajit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan

Suomen Latu saa valtiontukea vuosittain 790 000 euroa. Kokonaisbudjetti huitelee 4–5 miljoonan euron tienoilla.

– Muita rahoituskeinoja ovat jäsenmaksutuotot ja meidän oma koulutustoiminta. Lisäksi retkeilykeskus Suomen Latu Kiilopää on kaupallista toimintaa, jonka tulos valuu voittona takaisin aatteellisen toiminnan edistämiseen, Karlsson muotoilee.

Urheiluseurasta poikkeavan liikuntajärjestön toiminta ei ole kuitenkaan aivan ongelmatonta.

– Yhteistyössä kuntien ja valtion kanssa on haasteita, kun meidän toiminta ei näy samanlaisena läpi vuoden. Lajit vaihtuvat vuodenajan mukaan ja yhden lajin toiminta on kerrallaan lyhytkestoista, Karlsson pohtii.

Suomen Ladulla on ikää kunnioitettavat 81 vuotta, joten isossa kuvassa toimintaa voi pitää varsin pitkäjänteisenä.

Suomen Latu ry

Koko kansan liikuntajärjestö

Valtakunnallinen kuntoliikunta- ja ulkoilujärjestö, johon kuuluu yli 88 000 jäsentä 190 jäsenyhdistyksessä.

Suomen Latu perustettiin vuonna 1938, syntysanat lausui Lauri ”Tahko” Pihkala.

Järjestön laajaan lajivalikoimaan kuuluvat muun muassa hiihto, polkujuoksu, frisbeegolf, maastopyöräily, talviuinti, retkeily, sauvakävely, melonta, retkiluistelu ja geokätköily.

Suomen Latu on ollut edesauttamassa monen urheilumuodon tuomista Suomeen. Ulkoilulajien ohella lentopallo ja sulkapallo ovat tällaisia lajeja.

Suomen Latu ylläpitää valtakunnallisesti retkeilykeskuksia Kiilopäällä (Inari), Oittaalla (Espoo) ja Paloheinässä (Helsinki). Lisäksi monet paikallisyhdistykset ylläpitävät omia keskuksiaan.

Toimintamuodoista isoin on alle kouluikäisille suunnattu Metsämörri-toiminta, jossa ulkoillaan ja nautitaan luonnosta leikin ehdoilla.

Järjestön kehittelemiä ulkoilutempauksia ovat muun muassa Nuku yö ulkona -tapahtuma sekä Ulkona kuin lumiukko -kampanja.

Lokakuussa syyskokouksessa valittiin järjestön historian ensimmäinen naispuheenjohtaja, Kirre Palmi.

Jyri Salonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi