Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Lahden seutu on suomalaisen ampumaurheilun vahvinta tukialuetta

Satu Mäkelä-Nummela toi Suomen viimeisimmän kesälajien olympiakullan yksitoista vuotta sitten. Ampumaurheilun pitkä historia Suomessa on laitettu kansien väliin.

Kuva: Ronja Koskinen

Orimattilan Seudun Urheiluampujien Satu Mäkelä-Nummelan trap-ampumisen olympiakulta Pekingissä vuonna 2008 on vuosien myötä noussut arvoon arvaamattomaan. Se on viimeisin suomalaisen urheilijan kesäolympialaisissa saavuttama kultamitali.

Ampumaurheilun kannalta Satu Mäkelä-Nummela osui upeaan saumaan. Ampumaurheilu sai kaipaamansa nostetta Suomessa.

Tietokirjailija ja urheilutoimittaja Kalle Virtapohja on perin juurin perehtynyt suomalaiseen ampumaurheiluun pitkältä periodilta. Häneltä ilmestyi tähän syksyyn teos Sata tarkkaa vuotta – Ampumaurheilun historia Suomessa.

– Sain olla toimittajana paikalla Pekingissä Sadun voittaessa olympiakultaa. Lievä yllätys kulta oli, vaikka oli Sadulla toki kohtuullisen hyviä saavutuksia monista aiemmista kisoista. Siihen hetkeen Sadun olympiakulta oli kyllä melkoinen teko, Virtapohja puhuu.

– Satu on tottunut kilpailemaan kaksoisveljensä kanssa aivan varhaisvuosista saakka. Kilpaileminen on siis hänellä hyvin syvällä. Satu on ampuma-urallaan saanut myös hyvää valmennusta, Kalle Virtapohja tietää.

Hän muistuttaa myös, että nimenomaan Satu Mäkelä-Nummela on hankkinut Suomelle maapaikan Tokion ensi kesän olympialaisiin.

Usealla menestyneellä ampumaurheilijalla on pitkä lajitausta ja jopa monikymmenvuotinen kiinnostus ampumaurheiluun ja sen treenaamiseen. Esimerkiksi Satu Mäkelä-Nummela teki elämänsä ensimmäisen ulkomaanmatkansa nimenomaan ampumaleirille. Vuosi oli 1989. Myöhemmin, 1990-luvun alussa hän sai oman haulikon ylioppilaslahjaksi.

Satu Mäkelä-Nummelan aviomies Matti Nummela oli ennen valmentajauraansa kova kansainvälinen ampuja. Hän saavutti yksin tai yhdessä yhteensä neljä arvokisamitalia. Näistä merkittävin oli ja on trap-ampumisen EM-kulta Romanian Bukarestissa vuonna 1983.

Orimattilassa syntynyt ja Lahden Nastolassa asuva Satu Pusila kuuluu niin ikään trap-menestyjiin. Pusila on hankkinut tukun arvokisamitaleita, joiden seasta kiiltää kauniimmin kaksoistrapin ja trapin yhteensä neljä MM-kultaa 1990-luvulta.

– Ei pidä unohtaa myöskään Orimattilan Jymyn Paavo Palokangasta. Hän ampui ilmapistoolilla maailmanmestariksi Soulissa vuonna 1978. Vuotta myöhemmin, 1979, Palokangas pystyi vapaapistoolin EM-kultaan Lvovissa (nyk. Lviv), Virtapohja muistuttaa.

Tietokirjailija ja urheilutoimittaja Kalle Virtapohja on perin juurin perehtynyt suomalaiseen ampumaurheiluun pitkältä periodilta. Kuva: Hannu Ranta

Orimattilaan SM-kulta jo 1907

Kalle Virtapohja, olet tarkoin tutkinut suomalaisen ampumaurheilun pitkää historiaa. Onko se ollut yhtä voittokulkua?

– Eipä ole. Ampumaurheilu ajautui kriisiin sotien jälkeen kun Suomen Ampujainliiton (SAL) silloiset vankat tukijat Suojeluskuntajärjestö ja Lotta Svärd lakkautettiin valvontakomission vaatimuksesta. Silloin oli pelkoa SAL:n kohtalosta. Maassa oli patruunapula ja SAL:n johto lähetti seuroille viestejä patruunapulaan vedoten, että älkää järjestäkö kilpailuja. Vuodet 1945–1948 olivat ampumaurheilun harrastamisen näkökulmasta hyvin vaikeita. Niistä vaiheista on kirjoitettu varsin vähän, Virtapohja sanoo.

Millainen on tutkimuksesi valossa ampumaurheilun tila nyky-Suomessa?

– Jos ajattelemme, että ampumaurheilu oli yksi neljästä päälajista 1920-luvulla painin, hiihdon ja yleisurheilun ohella, niin on tilanne tuosta muuttunut. Edelleen Suomen Ampumaurheiluliitossa on tosin yli 30 000 jäsentä ja uusia ampumaratoja rakennetaan kaiken aikaa, Virtapohja sanoo.

Vesissä on eroa, samoin Suomen eri alueiden ampumaurheilumenestyksessä.

– Lahden seutu on suomalaisen ampumaurheilun vahvinta tukialuetta. Olosuhteet, Hälvälä ja Orimattila, ovat hyvät. Tärkeintä ovat kuitenkin ihmiset ja toimintakulttuuri. Lahden seudulla on arvostettu tarkkoja ampujia ainakin niin kauan kun Suomen mestaruuskilpailuja on järjestetty. Orimattilasta lähtöisin ollut Huvi Tuiskunen voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden Hämeenlinnassa vuonna 1907, Virtapohja tietää.

Vuonna 2002 Lahdessa ja Hollolassa järjestettiin ampumaurheilun MM-kisat.

– Lahdessa ja Hollolassa järjestetyt MM-kisat olivat kaikkien aikojen suurimmat ampumaurheilukilpailut. Kisoissa otettiin ensimmäisen kerran ympäristönäkökohdat tarkoin huomioon. Lahden MM-kisoihin osallistui peräti 2 050 ampujaa, valmentajia mukana oli 552. Osallistuneita maita oli 89, Virtapohja sanoo.

Hannu Ranta
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi