Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Suomalainen voittaa aina – vai voittaako? Veikkauksen monopoli murtuu 2020-luvun aikana, ennustaa taloustieteen professori

Ruotsissa on siirrytty rahapelimonopolista lisenssijärjestelmään, joka avasi ovet myös ulkomaisille pelifirmoille. Voisiko vastaava järjestely ratkaista suomalaisen huippu-urheilun kroonisen rahapulan? Tutkija näkee Suomessa nykytilanteen yhdeksi ongelmaksi rahanjaon perusteiden epäselvyyden.

Suomessa Veikkaus on Palloliiton kumppani ja jalkapallon pääsarja on nimeltään Veikkausliiga. Ruotsin kansallinen peliyhtiö Svenska Spel oli ruotsalaisen huippujalkapallon päätukija 85 vuotta. Ensi vuonna päätukija vaihtuu, kun vedonlyöntiyhtiö Unibetin, Allsvenskanin ja Superettanin 12-vuotinen jättisopimus astuu voimaan. Kuva: Mikael Rydenfelt

Ulkomaisten nettipelien suosio murensi rahapelimonopolin Ruotsissa. Länsinaapurissa siirryttiin vuodenvaihteessa lisenssijärjestelmään, jossa jokainen rahapelejä tarjoava yritys maksaa 18 prosentin peliveroa pelikatteestaan.

Ensikokemukset uudistuksesta ovat olleet rohkaisevia.

Tammi-kesäkuun aikana valtio keräsi peliveroa 1,8 miljardia kruunua eli noin 170 miljoonaa euroa. Se on ylittänyt odotukset. Summa vastaa koko vuodelle arvioitua verokertymää, maan verovirastosta vahvistettiin STT:lle.

Elokuun puoleen väliin mennessä toimiluvan oli saanut 86 ulkomaista peliyhtiötä. Ulkomaisten pelifirmojen vyöryminen markkinoille pienensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla Ruotsin Veikkauksen, Svenska Spelin nettotuottoa neljä prosenttia.

Uudistuksesta vaikuttaisivat hyötyvän ainakin Ruotsin suosituimmat lajit, seurat ja urheilijat.

Jalkapallon kahden ylimmän sarjatason uusi pääsponsori on Unibet-peliyhtiö. Ensi vuonna voimaan astuva 12-vuotinen sopimus tuo ruotsalaiselle huippujalkapallolle 170 miljoonaa euroa eli runsaat 14 miljoonaa euroa vuodessa. Kasvua vanhaan sopimukseen on noin 40 prosenttia.

Haittapuolelle on toistaiseksi kirjattu häiritsevä mainonta. Monet ovat kokeneet rajusti lisääntyneen markkinoinnin päällekäyväksi.

Uudistus on niin tuore, että esimerkiksi peliongelmien lisääntymisestä on vielä ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä.

Ruotsissa ei ollut yhtä vahvaa monopolia kuin Suomessa

Suomessa rahapelejä saa järjestää ja markkinoida vain Veikkaus. Pitäisikö Suomen seurata Ruotsin esimerkkiä ja vapauttaa pelikenttä myös ulkomaisille peliyhtiöille?

Veikkauksen ykköstuote Lotto on suomalaista kansanperinnettä ja enemmän kuin pelkkä rahapeli. Lottokansa on kielikuva, jolla tarkoitetaan niin sanottuja tavallisia suomalaisia. Kuva: Arto Takala

Kysymyksessä on poliittinen päätös ja toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että asia olisi ajankohtainen.

Suomen ja Ruotsin pelimarkkinat ovat olleet erilaisessa tilanteessa. Veikkauksen asema Suomen pelimarkkinoilla on edelleen vahva, vaikka ulkomaisten toimijoiden osuus onkin ollut kasvussa. Kokonaispelimarkkinasta Veikkauksen osuus on noin 90 prosenttia, verkkopelaamisessakin noin 75 prosenttia.

Ruotsissa yli 50 prosenttia netin pelimarkkinoista oli ulkomaisilla peliyhtiöillä ennen monopolin purkamista. Ruotsi ikään kuin ajautui monopolin purkamiseen, kun kansainväliset yritykset markkinoivat ja hankkivat asiakkaita kuin monopolia ei olisi ollutkaan. Pelikentän vapauttaminen oli tapa saada edes osa ulkomaille katoavista pelirahoista valtiolle.

Tanskassa pelimonopoli purettiin jo vuonna 2012. Siellä valtiollinen Danske Spil on tehnyt sen jälkeen parempaa taloudellista tulosta, mutta isossa kuvassa tanskalaisen urheilun on koettu jääneen uudistuksessa häviäjäksi. Kärjistäen voi sanoa, että vahvat ovat vahvistuneet ja heikot heikentyneet.

Norjassa pelimonopoli on edelleen voimassa.

Veikkausvoittorahoista 155 miljoonaa euroa urheiluun

Veikkauksen monopoliaseman säilyttämisen vahvin peruste on edunsaajille jaettava yli miljardin euron tukipotti.

Liikunnalle ja urheilulle siitä kanavoituu suoraan 155 miljoonaa euroa. Osa urheilun lajiliitoista saa jopa 70–80 prosenttia tuloistaan veikkausvoittovaroista. Toista ääripäätä edustavat Palloliiton ja Jääkiekkoliiton kaltaiset kaupallisesti vetovoimaiset toimijat, joiden budjetista yleisavustus muodostaa vain 7–8 prosenttia.

Myös liikuntapaikkarakentamisessa rahapelituotot ovat merkittävä tekijä.

Tutkija: "Veikkausvoittovarat pitäisi mieltää verovaroiksi"

Vaikka Veikkauksen tuotoilla tehdään paljon hyvää, näkee Helsingin yliopiston taloustieteen professori Klaus Kultti valtionyhtiön monopoliaseman varjelemisen viivytystaisteluna.

– Veikkauksen ympärille on syntynyt rakenteellista korruptiota muistuttava järjestelmä, millä on vaikea nähdä länsimaisessa demokratiassa enää kovin pitkää tulevaisuutta. Uskon, että 2020-luvun aikana pelikenttä vapautuu.

– Veikkausvoittovarat pitäisi mieltää verovaroiksi, koska sitä ne käytännössä ovat – ja verot kerätään vieläpä yhteiskunnan vähäosaisilta, Kultti kärjistää.

Lue myös: Orimattila on kuin Las Vegas: keskustamarketissa vilisee peliautomaatteja – maakunnan eniten pelaavat löytyvät kuitenkin muualta
 

Hän näkee nykysysteemin yhdeksi ongelmaksi rahanjaon perusteiden epäselvyyden.

– Virkamiehet jakavat rahaa sopiviksi katsomiinsa kohteisiin ikään kuin he tietäisivät markkinoita paremmin, mitä markkinat kaipaavat. Ei vapaa kansalaisyhteiskunta voi toimia niin. Se on vähän sama, jos joku virkamies päättäisi, kuinka monta kahvilaa Helsingissä tulee olla ja missä niiden tulee sijaita.

Suurin osa suomalaisesta urheilusta on luonteeltaan epäkaupallista. Mitä kaikelle sille tapahtuisi, jos pelikenttä vapautettaisiin Maltalla päämajaansa pitäville peliyhtiöille? Niitä tuskin kiinnostaa Äänekosken liikuntahallin peruskorjaukseen osallistuminen tai Suomen Squashliiton toiminnan tukeminen.

– En ole huolissani, mitä Veikkauksen monopolin purkaminen aiheuttaisi suomalaisen urheilun moniarvoisuudelle, vaan mitä sille tapahtuu, jos Veikkauksen monopoli jatkuu. Ministeriöillä on liikaa harkintavaltaa ja siitä kärsivät esimerkiksi uudet nousevat lajit.

Kultin mielestä Veikkauksen pelituotot pitäisi tulouttaa valtion budjettiin ja jakaa sitä kautta eteenpäin normaalin poliittisen päätöksenteon kautta.

Tuotot

Liikuntajärjestöille yli 40 miljoonaa euroa

Rahapelitoiminnan tuotot (aiemmin veikkausvoittovarat) ovat lähes 1,1 miljardia euroa vuodessa.

Liikunnalle kanavoituu summasta noin 155 miljoonaa euroa.

Liikuntajärjestöt saavat tänä vuonna yleisavustuksia yhteensä 42,3 miljoonaa euroa.

Urheilujärjestöistä suurimmat yleisavustuksen saajat ovat Suomen Olympiakomitea (6,59 miljoonaa euroa), Palloliitto (2,1), Voimisteluliitto (1,7), Vammaisurheilu ja -liikunta (1,645), Jääkiekkoliitto (1,545), TUL (1,41), Salibandyliitto (1,175), Hiihtoliitto (1,092), Suomen Urheiluliitto (1,05), Koripalloliitto (0,965), Lentopalloliitto (0,96), Finland Svenska Idrott (0,94), Suunnistusliitto (0,855), Suomen Latu (0,79), Uimaliitto (0,78), Ampumaurheiluliitto (0,728), Ratsastajainliitto (0,715) ja Pesäpalloliitto (0,605).

Tapio Neva
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi