Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Suomalainen parkour-tietämys valloittaa Eurooppaa – lahtelainen Juho Kallio oli osana kolmikkoa suunnittelemassa uusia parkour-välineitä

Katulajia harrastetaan yhä useammin lajin omilla välineillä, joiden suunnittelussa suomalaiset ovat maailman kärkeä. Lahtelainen Juho Kallio kehitteli Parkour Akatemian ja Lappsetin kanssa uuden tuotesarjan parkour-puistoihin.

Parkouraajan mielestä kaiteet on tehty kiivettäviksi. Uuden tuotesarjan suunnittelussa mukana ollut Juho Kallio näyttää mallia Lahden Vault-salissa. Kuva: Mirja Hussain

Parkourin suosio ei ole laantunut, vaikka parkouraajia näkyy kaduilla aiempaa harvemmin. Syy katukuvan hiljentymiseen on paitsi sisähalleissa myös parkour-puistoissa, joita on Suomessa jo useita kymmeniä.

Suomen talvessa sisätilat ovat liukkaita ja lumisia katuja parempi mahdollisuus harrastaa Ranskan kaduilla syntynyttä lajia, joten ehkäpä siinä on syy siihen, miksi parkour-välineiden kehittäminen ja rakentaminen on juuri Suomessa maailman kärkeä. Tässä kuussa Parkour Akatemian kolme ammattilaista ja Lappset Group opastavat Saksassa ja Hollannissa parkourin ohjaajia ja levittävät lajitietoutta maisemasuunnittelijoille ja rakennuttajille.

Kyse on Lappsetin uuden parkour-tuotesarjan kiertueesta. Kehitystyön takana ovat lahtelainen Juho Kallio sekä jyväskyläläiset Perttu Pihlaja ja Jaakko Junttila.

– Perttu oli Suomen ensimmäinen parkour-ammattilainen, minä olin toinen ja Jaakko taisi olla kolmas, muistelee liikuntatieteen maisteri Kallio, joka on opettanut parkouria työkseen jo kymmenen vuotta.

Opetuskokemuksen ansiosta kolmikko osaa suunnitella parkour-välineitä, jotka sopivat eritasoisille harrastajille. Suomen kymmenet parkour-puistot ovat pääosin kolmikon suunnittelemia: joko Lappsetin edellisen parkour-tuotesarjasta tai muita tilauksesta tehtyjä puistoja.

Jaakko Junttila oli myös mukana tekemässä vuonna 2016 voimaan tullutta parkourin EU-turvallisuusstandardia. Sitä ennen parkour-puistoissa oli noudatettava lasten leikkipuistojen turvallisuusmääräyksiä, jotka eivät palvelleet lajia parhaalla tavalla eivätkä aina parantaneet turvallisuuttakaan.

– Leikkipuistojen standardin mukaan pitää olla kaiteet, jos on 60 senttiä tai korkeampi taso. Parkouraaja näkee, että kaide mahdollistaa lisää liikevariaatioita, Juho Kallio sanoo.

Suomessa parkour on talvisin usein sisälaji. Uudet tuotteet on suunniteltu kuitenkin ulkokäyttöön. Kuva: Mirja Hussain

Parkour-puistossa kaikki on lähellä

Turvallisuus on yksi syistä, jotka ovat saaneet katulajin harrastajat siirtymään yhä useammin lajia varten rakennettuihin paikkoihin. Ei ole vaaraa liikenteestä tai rikkoutuvista kaiteista. Muita syitä ovat harrastajien kokoontuminen yhteen ja hyvät harjoitusmahdollisuudet. Myös kynnys harrastaa lajia madaltuu. Samaan tapaan skeittaajat ovat siirtyneet kaduilta skeittipuistoihin ja -halleihin.

Kaduilla parkouraaja joutuu etsimään eri puolilta kaupunkia sopivia spotteja, eli paikkoja joissa voi tehdä erilaisia asioita. Parkour-puistossa spotit ovat pienellä alueella ja oikealla etäisyydellä toisistaan, kuten Parkour Akatemian asiantuntijat ovat suunnitelleet. Silloin harjoittelussa päästään helpommin yhtenäiseen liikkeeseen.

– Mielikuva parkourista, että yhdistellään liikkeitä toinen toisensa jälkeen, toteutuu usein todellisuudessa paremmin rakennetussa paikassa kuin kadulla. Ainakin Suomessa monipuoliset katuspotit ovat harvassa. Videolle parkour saadaan näyttämään pitkältä yhtenäiseltä etenemiseltä myös katuspoteilla, Juho Kallio kertoo.

Harrastuspaikat ovat muuttuneet ja niin ovat myös harrastajat. Valtakunnallisessa koululaiskyselyssä parkour on erityisesti alakouluikäisten suursuosikki. Toki on aikuisikään ehtineitä tosiharrastajia, kuten Juho Kallio heitä kutsuu. Heille kadut saattavat olla yhä puistoja ja saleja tutumpi harrastuspaikka.

Kysyntää riittää maailmalla

Uusi tuotesarja julkaistiin kesän alussa, joten uusia puistoja ei ole vielä rakennettu. Edellistä tuotesarjaa on myyty satoja, aina Australiaa myöten.

Kysyntää siis on. Juho Kallio kertoo, että markkinatutkimuksen perusteella parkour-puistovälineet vaikuttavat olevan ympäri maailman joko heppoisen näköisiä tai leikkipuistorakenteista tehtyjä.

Lue myös: Miksi osa Lahden peruskouluilla järjestetyistä kerhoista maksaa, vaikka nettisivuilla sanotaan, että koulun kerhotoiminta on maksutonta?
 

– Hienoja, betonista rakennettua paikkoja on eri puolilla maailmaa, muttei toista tämän luokan tehdasvalmisteista sarjatuotantoa, Kallio vakuuttaa.

Mikä?

Parkour

Rankasta lähtöisin oleva liikuntamuoto, jossa pyritään etenemään kaupunkiympäristössä liikkeen katkeamatta ja ilman apuvälineitä.

Perusliikkeitä ovat juokseminen, hyppääminen, kiipeäminen, tasapainoilu ja roikkuminen.

Lajissa ei kilpailla.

Suomessa valtakunnallinen kattojärjestö on Suomen Parkour (SPY), jolla on henkilöjäsenten lisäksi 23 jäsenjärjestöä.

SPY hyväksyttiin Suomen Olympiakomitean varsinaiseksi jäseneksi vuonna 2018.

Suomen Parkour ry
Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi