Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Ahkeran kaksikon EM-haaveet tuhoutuivat – urheiluvammat pitivät kansainvälisiin arvokisoihin tähdänneet urheilijat Suomessa

Lahden Ahkeran kestävyysjuoksijat Wilho Hautala ja Salla Laukkanen tähtäsivät tänä kesänä kansainvälisiin arvokisoihin.

Juoksemista korvaava harjoittelu on viime aikoina tullut tutuksi Lahden Ahkeran kestävyysjuoksija Wilho Hautalalle. Kuva: Antti Yrjönen

Lahden Ahkeran kestävyysjuoksijat Wilho Hautala ja Salla Laukkanen tähtäsivät tänä kesänä kansainvälisiin arvokisoihin.

Hautalan, 20, tavoitteena oli osallistua alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuihin, jotka käytiin toissa viikolla Ruotsin Gävlessä. Laukkasen, 19, piti olla niin ikään Ruotsissa, Boråsissa sunnuntaina päättyneissä alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa.

Kumpikin vietti kisojen aikaan kesäänsä Suomessa. Molemmilla syynä olivat ainakin välillisesti urheiluvammat, Laukkasella myös sairastelu ja ylirasitustila.

Vammoja, sairastelua ja ylikuntoa

 Keväällä olin niin väsynyt, ettei tehnyt edes mieli treenata. Silloin mietin, onko tässä järkeä. Urheilija Salla Laukkanen

Hautalan alaselässä, ristiluussa selkärangan vasemmalla puolella, on rasitusmurtuman esiaste. Aiemmin keväällä saman luun oikealla puolella oli rasitusmurtuma.

Nykyinen vamma pitää Hautalan poissa juoksuradoilta ja -poluilta neljästä kuuteen viikkoa. Vammat ovat urheilijalle kiusallinen, mutta usein valitettavan tuttu riesa.

– Ensin oli 16-vuotiaana istuinkyhmyrasitusmurtuma. Siitä vuosi, puolitoista eteenpäin, hajosi oikean jalan sääriluu. Sitten taas vuosi ja takareiden yhdessä jänteessä oli vikaa. Tänä vuonna on ollut nämä kaksi (vammaa).

– Tässä on ollut viisi vammaa neljään vuoteen, se on ehkä vähän liikaa, EM-kisojen 3 000 metrin estejuoksuun tähdännyt Hautala sanoo.

Lue myös: Lahtelaisen kestävyysjuoksija Wilho Hautalan kausi ohi, edessä toinen rasitusmurtuman kuntoutus
 
Salla Laukkanen on nyt terve, mutta kilpailukunto on vaatimaton.

Onnistuneen leirin jälkeen huonoja kilpailuja

Laukkasen ongelmat alkoivat jo talvella.

– Jouluna olin leirillä Portugalissa, siellä meni kaikki hyvin. Mutta hallikisat eivät lähteneetkään kulkemaan. Alkoi tuntua tosi väsyneeltä. Alkoi tulla ylirasitusoireita. Myös ylppärit (ylioppilaskirjoitukset) olivat silloin, Laukkanen kertoo.

– Vähään aikaan en tehnyt mitään, koska piti saada kroppa palautumaan. Sitten sairastuin norovirukseen muutaman viikon päästä siitä, kun pääsin treenaamaan.

– SM-maastojen jälkeen minulla alkoi yhtäkkiä tuntua etureidessä, ja yhden ratatreenin jälkeen se kipeytyi niin, etten pystynyt enää juoksemaan. Sitten tein korvaavia (harjoituksia) niin kauan, että jalka rauhoittui.

EM-rajan metsästys päättyi keskeytykseen

Hautala ehti juosta kahden vammansa välissä kaksi kokonaista kilpailua kesäkuussa. Ainoa yritys EM-rajan (8.58,00) alittamiseksi päättyi keskeytykseen.

– Pystyin 2 200 metriä juoksemaan, mutta oli pakko hypätä sivuun. Ei vain kulkenut mihinkään. Juoksuharjoittelua oli alla vasta neljä, viisi viikkoa. Tavoite oli (alun perin) 8.50–8.55:n väliin. Se oli aivan realistinen tavoite.

Tässä on ollut viisi vammaa neljään vuoteen, se on ehkä vähän liikaa. Urheilija Wilho Hautala

Laukkanen on kilpaillut kesällä vain kerran. EM-kisojen 3 000 metrin esteisiin tähdännyt urheilija kokeili vauhtiaan sileällä 3 000 metrillä. Aika oli 10.47,01, kun esteiden EM-raja on 10.45,00. Laukkasen vuonna 2018 juoksema ennätys on 10.36,38.

– Ajattelin (talvella), että totta kai minä pääsen sinne, koska jouluna meni leirillä tosi hyvin ja kunto meni koko ajan eteenpäin.

Urheilu on edelleen mielekästä

Ahkeran kaksikko kilpaili viime kesänä alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa. Vastoinkäymisistä huolimatta he eivät ole tosissaan kyseenalaistaneet urheilemisen mielekkyyttä.

– Kyllä tässä on tullut mietittyä, että kestävätkö paikat enää. Onko tässä mitään järkeä tehdä tätä? Määriä pitäisi pystyä vielä nostamaan tosi paljon. Mutta on tämä itselleni niin tärkeä juttu, että kyllä sitä vielä haluaa tehdä ja katsoa, mihin pystyy, Hautala sanoo.

– Keväällä olin niin väsynyt, ettei tehnyt edes mieli treenata. Silloin mietin, onko tässä järkeä, Laukkanen kertoo.

– Mutta nyt olo on sellainen, että vain nauttii urheilemisesta. Kun on vaikeuksia, niin motivaatio kasvaa seuraavaan vuoteen. En usko, että lopettaisin urheilemista missään vaiheessa, hän jatkaa.

Risto Pohjanen
risto.pohjanen@mediataloesa.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi