Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Siiri Rantanen sovitti hiihdon tehdastyön ja kotitöiden lomaan - "Hiihto oli vain osa elämää"

Valmennuksesta ei ollut puhettakaan. "Töistä juoksin kotiin, jossa kaikki huusivat nälkä, nälkä”, muistelee hiihtäjälegenda.

Siiri "Äitee" Rantanen sai lempinimen siitä, kun jatkoi kilpahiihtoa vielä lasten syntymien jälkeenkin. Kuva: Katja Luoma

Ulkona paistaa aurinko ja hanget hohtavat kutsuvasti, mutta Siiri Rantanen, 93, ei nyt lähde ladulle. Hän ei pysty, sillä hänen jalkansa on kolmatta viikkoa lastassa. Polvessa on mikromurtuma.

– Se sattui hiihtäessä Vesijärven jäällä. Olin ensimmäistä kertaa tänä talvena hiihtämässä. Minä kaaduin, jotenkin kai huimasi, kun työnsin lujaa.

Siiri Rantasen ura kilpahiihtäjänä on mykistävä. Menestyksestä kertoo kodin täpötäysi palkintokaappi, mutta ei tässä vielä kaikki:

– Osa palkinnoista on Hiihtomuseossa ja osa on annettu pois – sellaisia lusikoita, joissa ei ollut kaiverruksia. 

Kilpauran jälkeenkin Rantanen jatkoi hiihtämistä harrastuspohjalta, esimerkiksi Finlandia-hiihdon hän hiihti lopulta 24 kertaa.

– Viimeinen kerta oli 80-vuo-tiaana. Se oli 62 kilometriä.  

Nyt tapahtunut onnettomuus on hänen ensimmäinen urheiluvammansa.

Töitä, hiihtoa ja perhe-elämää

”Äiteen” sisukkuus ja suorapuheisuus ovat edelleen voimissaan. Lempinimen hän sai, kun jatkoi kilpahiihtoa vielä lasten syntymien jälkeenkin. Martti Rantanen syntyi vuonna 1946 ja Aarne Rantanen 1949.

– Mies (Kalervo Rantanen) sanoi, että kun teet lapselle kaverin, sen jälkeen saat hiihtää niin paljon kuin haluat.

Ja Siiri Rantanen hiihti. Mutta siinä ohessa hän kävi myös töissä kuutena päivänä viikossa, hoiti lapset, ruuanlaiton ja omakotitalon työt.

– Hiihto oli vain osa elämää. En aina muistanutkaan, milloin oli kilpailut. Nythän urheilijat valmistautuvat kisoihin vuosikausia. 

Työnteko kuului Rantasen elämään jo lapsena. Hän syntyi Tohmajärvellä, Pohjois-Karjalassa vuonna 1924.

Kuusilapsinen pienviljelijäperhe joutui koville, kun äiti kuoli vain 39-vuotiaana.

Keskimmäinen lapsi Siiri oli 15-vuotias, mutta nuorin vasta vauva. Tytön hiihtolahjakkuus paljastui jo varhain.

Siiri Rantaselta pyydetään yhä nimikirjoituksia ulkomaita myöten, tämäkin kortti on lähetetty allekirjoitettavaksi. Kuva: Katja Luoma

Hiihdon takia Lahteen

Perheessä ei ollut pulaa ruuasta, mutta isä oli viinaan menevä ja välillä väkivaltainen.

16-vuotias Siiri lähti maailmalle, ensin siskon luokse maatilalle. Tanssit työväentalossa Kalervo eli Kalle Rantasen kanssa muuttivat elämän.

– Ensin asuttiin Kallen vanhempien luona. Sieltä muutettiin Liperiin, jossa pojat syntyivät.

Kisamatkat Pohjois-Karjalasta olivat vaikeita, ja hiihdon takia perhe muutti Lahden seudulle 1951. Seppä Kalle Rantanen löysi alansa töitä Upon valimolta.

Siiri Rantanen liittyi Lahden hiihtoseuraan ja jo seuraavana vuonna hän hiihti Oslon olympialaisissa pronssia 10 kilometrin matkalla. Se oli ensimmäinen kerta, kun naiset saivat hiihtää olympiatasolla.

Lue myös: Milla Bruneau on Lahden ykköspoliitikko ja suomalaisen viihdebisneksen iso kiho: "Ei tästä hullunmyllystä tulisi mitään ilman perhettä"
 

Pärjäsi "miestenkin" töissä

Valmennuksesta ei kuitenkaan ollut puhettakaan.

– Poikien kanssa voimisteltiin ja juostiin päivällä. Minä lähdin illalla lenkille ja mies hoiti poikia pyhänseudun.

Harrastus maksoi. Niinpä perheen äiti lähti töihin, kun pojat menivät kouluun. Äidin oma koulutus oli kuusi luokkaa kyläkoulussa ja sen jälkeen pari vuotta iltakoulua.

Ensimmäinen työpaikka oli vaneritehtaalla Lahdessa, mutta vuorotyö oli hankala sovittaa kilpaurheiluun. Häklin huonekalutehtaan verhoomo tarjosi päivätyön.

Verhous oli rankkaa urakkatyötä, jota yleensä tekivät miehet. Siiri pärjäsi siinä kuitenkin hyvin.

– Töistä juoksin kotiin, jossa kaikki huusivat ”nälkä, nälkä”. Työmatkaa oli noin seitsemän kilometriä.

Iltatöinä oli pyykinpesu talon kellarissa.

Palkkatöistä sai olla pois, mutta ilman palkkaa. Järvisen suksitehtaalta Hollolasta sai sentään hakea suksia niin paljon kuin halusi.

– Vein niitä muillekin naisille.

Kirja tekeillä

Siiri Rantanen sai omasta pyynnöstään lopputilin 58-vuotiaana, kun ei halunnut lähteä töihin Heinolaan firman mukana.

Seuraava työ oli reumaa sairastaneen miehen omaishoitajana. Kalle Rantanen kuoli vuona 2004.

Siiri Rantasen elämästä on tekeillä kirja – ehkä. Kustannussopimus on valmiina pöydällä. Puuttuu vain, että hän postittaa sen kustantajalle. 

Hiihtäjälegenda

Siiri Rantanen

Syntyi Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa 1924.

Omaa sukua Lintunen.

Kolme olympiamitalia, viisi MM-mitalia. Suomen mestaruudet myös maastojuoksussa ja maantiepyöräilyssä.

Naimisiin 1945 Kalervo ”Kalle” Rantasen kanssa. Pojat Martti ja Aarne, kolme lastenlasta.

Asunut Lahden seudulla vuodesta 1951. Työskennellyt vaneri- ja huonekalutehtailla.

Pitkän iän salaisuus: "Terveys ja iloinen mieli.  Talviolympialaisten paras hetki oli, kun tytöt ja miehet pärjäsivät."

Suomen hiihdon ongelma: "En osaa sanoa. Suomi menee Norjan perässä."

Salpausselän kisoihin saadaan yleisöä: "Kun sää suosii ja tulee hyviä urheilijoita."

Eniten odotan: "Naisten hiihtoa ja Norjan kovia naisia."

Pirjo Kamppila
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi