Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

"Haluan olla läsnä, kun lapsi on pieni" – Minna Kauppi on sovittanut yhteen nykyiset työnsä ja lapsiperheen arjen

Yhdeksänkertainen suunnistuksen maailmanmestari nauttii osa-aikatyöstä ja keikkahommista. Varsinaisen työuran aika on vasta myöhemmin.

Minna Kaupin mielestä urheilijakin on kuin pieni yritys ja siksi urheilu-ura on hyvä koulu oppia muutakin kuin laji-asioita. Kuva: Sami Kuusivirta

Kun Suomen menestynein suunnistaja Minna Kauppi ilmoitti aktiiviuransa päättymisestä syksyllä 2015, hän kertoi tulevaisuuden unelmikseen perheen, työuran ja sen, että olisi onnellinen ylipäänsä.

Nyt, reilut neljä vuotta myöhemmin, Kauppi, 37, toteaa, että unelmat ovat aika pitkälti toteutuneet. Huippu-urheilu-uran jälkeinen tyhjiö ei ole uhannut yhdeksänkertaista maailmanmestaria.

– Tietysti silloin aluksi oli pientä kipuilua, miten elämä täyttyisi uran jälkeen ja mitä haasteita voisi olla. Elämä on kuitenkin asettunut uusiin uomiinsa sujuvasti, tilalle on tullut kaikkea muuta ja kyllähän pieni lapsi täyttää vaikka päivän jokaisen minuutin, naurahtaa pian 3-vuotiaan Ukko-pojan äiti.

Äitiyslomansa jälkeen Kauppi on toiminut reilun vuoden torstain Urheilugaalassa vuoden 2019 urheiluseuraksi ehdolla olevan Lahden Suunnistajat -37:n osa-aikaisena toiminnanjohtajana. Yrittäjänä hän tekee "kaikenlaisia, pääosin suunnistukseen liittyviä keikkahommia".

– Suunnistus on nykyään niin suosittua, että ihmiset haluavat, että joku tulee puhumaan ja opastamaan heitä lajissa.

"Olen perheen jonglööri"

Kaupin mukaan keikkatyöt sopivat erinomaisesti nykyiseen elämänvaiheeseen.

– Varsinaisen työuran aika on vasta myöhemmin, enkä tiedä, tuleeko se liittymään mitenkään urheiluun. Nykyinen työtilanne tuskin on pysyvä, sillä en varmaan enää viisikymppisenä opeta suunnistusta firmoille tai ole puoltatoista päivää viikossa töissä seurassa, arvelee Kauppi, jonka avopuoliso on muusikko Sipe Santapukki.

– Simolla on ollut viime vuosien aikana tosi kiireistä, mutta minä pystyn sovittamaan omaa kalenteriani. Olen perheen jonglööri, joka sumplii omat menonsa, jos lapsi esimerkiksi sairastuu. Ei sen takia voi Apulannan keikkaa perua. Siinäkin mielessä nykyinen työtilanne on ihan loistava, koska haluan olla läsnä, kun lapsi on pieni.

Urheilija on pieni yritys

Minna Kauppi ei ole halunnut kotiinsa palkintokaappia ja siksi avopuoliso Sipe Santapukki onkin ideoinut kotiin "palkintohaudan", missä ovat Kaupin arvokisamitalit sekä Urheilugaalan Uuno-pystit. Kuva: Sami Kuusivirta

On pitkälti Minna Kaupin ansiota, että suunnistuksen julkisuusarvo on 2000-luvulla moninkertaistunut ja laji on tullut metsän siimeksestä kaiken kansan tietoisuuteen. Eikä lajin tunnettuuden kasvu johtunut vain menestyksestä, vaan pitkälti itse urheilijan positiivisesta, ulospäin suuntautuneesta ja räväkästä persoonasta. Siksi onkin oikeus ja kohtuus, että Kauppi pystyy myös uransa jälkeen hyödyntämään edelleen jatkuvaa suunnistusbuumia.

Suunnistus oli Kaupille ammatti jo aktiiviaikana.

– Urheilijakin on eräänlainen pieni yritys. Minä olen hoitanut kaiken itse yhteistyösopimuksista lähtien. Piti olla rohkeutta, eikä se helppoa ollut, mutta helpotti, kun alkoi tulla nimeä. Se on antanut paljon myös työelämään ja ensimmäisen työpaikankin olen saanut sitä kautta. Jos ei olisi urheilu-uran aikana hankittua kokemusta, ei minulla olisi kompetenssia tehdä asioita, joita nyt teen. Urheilu on hyvä koulu oppia muutakin kuin lajiasioita, korostaa Kauppi.

– En varmaan ikinä tule ansaitsemaan niin hyvin kuin aktiivina parhaimmillani, hän tunnustaa.

– Sitä ei olisi silloin uskonut kukaan, en minä itsekään.

Ruohonjuuritaso sopii nyt

Osa-aikaista työtään LS-37:n toiminnanjohtajana Minna Kauppi pitää oppikouluna, jota hän käy rakkaudesta lajiin, sillä puolestatoista päivästä viikossa maksettava palkka ei vastaa työpanosta.

– Se on kivaa ja sitä tekee sydämestään. Olen oppinut urheilumaailmasta ja järjestötoiminnasta tosi paljon uusia asioita. Tällä hetkellä olen mieluummin täällä ruohonjuuritasolla. Hankin tietoa ja taitoja, ja sitten kun tiedän, että pystyn ja osaan, sitten varmaan lähden jonnekin luomaan sitä työuraa, hän sanoo.

Myös luottamustehtävät saattaisivat kiinnostaa, mutta niidenkin aika on myöhemmin.

– Urheilussa ehkä, politiikassa ei. On hassua, että minua on pyydetty varmaan jokaisen puolueen ehdokkaaksi, vaikka kukaan ei tiedä, mitä ajattelen asioista, hän nauraa.

Olen ovet ja ikkunat auki, mutta en ole lähdössä lentoon. Ex-huippu-urheilija Minna Kauppi

– Joku rooli voisi kiinnostaakin, mikä ettei. Voi olla, että minut nähdään joskus jossain urheiluun liittyvässä.

Toistaiseksi Kauppi kuitenkin keskittyy nykyhetkeen ja vain katselee ja kuulostelee niin työuran kuin luottamustoimienkin suhteen.

– Haluan löytää oman juttuni, enkä lähde mihinkään vain siksi, että pyydetään. Olen ovet ja ikkunat auki, mutta en ole lähdössä lentoon, vaan enemmänkin tutkin ympäristöä, hän kuvailee.

Pikkukisoissa oikea tunnelma

Perinteikäs suunnistuksen erikoisseura LS-37 on viime aikoina terävöittänyt profiiliaan, saanut julkisuutta ja on nyt ehdolla vuoden urheiluseuraksi. Kauppi ei ota asiasta kunniaa, mutta myöntää hänelläkin olleen näppinsä pelissä.

– Seurassa tapahtui monella tasolla ennen minuakin ja pohja oli vahva. Seuran resurssit ovat kasvaneet Jukolan ponnistuksen myötä, mutta kaikki on käytännössä edelleen talkootyön varassa. Itseni lisäksi vain urheilija-valmentaja Aleksi Anttolainen saa seuralta palkkaa.

Pienen lapsen äidin nykyharjoittelu on hyötyliikuntaa, sillä Minna Kauppi tekee noin kahdeksan kilometrin juoksulenkin kärryjen kanssa, kun hän hakee Ukko-pojan päiväkodista. Kuva: Sami Kuusivirta

Talkootyötä opetetaan jo junioreille ja esimerkiksi uusilla kaupunkirasteilla toinen järjestäjä on aina juniori. Lasten suunnistuskouluihin ja tapahtumiin panostetaan ja esimerkiksi Mörkö-suunnistus Hennalassa oli menestys.

– Tulevaisuuden haaste on se, miten lapset saataisiin kisoihin. Kynnystä on yritetty alentaa esimerkiksi perustamalla aluecup, joka toteutetaan suunnistuskoulujen yhteydessä.

Tilanne on sama aikuisissakin, sillä kuntoilijoiden määrä on kasvanut, mutta kilpailijoiden määrä pudonnut.

– Kilpasuunnistus on kuitenkin kaiken toiminnan ydin. Seuraan kuuluakseen ei tarvitse olla "urheilija urheilija", vaan treeneihin voi mennä kuka vaan ja kisoissa on sarjoja ja ratoja kaikentasoisille, korostaa Kauppi.

– Itse tykkään käydä pikkukisoissa, sillä niissä on oma makkarantuoksuinen tunnelmansa. Niihin haluaisin houkutella lisää ihmisiä, sillä siellä on ihan erilaista kuin kuntosuunnistustapahtumissa.

Itse Kauppi pitää kuntoaan yllä hyötyliikunnalla, kun juoksee kärryjen kanssa hakemaan lasta päivähoidosta. Ennen Venlojen viestiä harjoittelu vähän tehostuu. Viime kesänä LS-37 sijoittui Venloissa kymmenenneksi, mikä oli Kaupin mukaan joukkueelle kuin voitto.

– Vielä olen pärjännyt vanhoilla pohjilla ja aika lyhyellä satsauksella. En pysty enää haastamaan nuorempia, mutta pystyn roikkumaan perässä.

Kantaesitys gaala tärkeämpi

Vuoden urheiluseura palkintaan torstaina Urheilugaalassa, mutta samaan aikaan avopuolison sinfoninen runo Ukkonen saa kantaesityksensä Sibeliustalossa.

– Ehkä valinnan helppous kertoo siitä, että perhe-elämä menee nykyisin urheiluasioiden edelle, Minna Kauppi sanoo.

– Ei olisi tullut mieleenkään, että jäisin pois kantaesityksestä, on se niin ainutkertainen tapahtuma Simolle ja koko perheellemme. Vaikka tietysti jännitän kovasti seuramme puolesta ja olen hengessä mukana myös gaalassa.

Kuka?

Minna Kauppi

Syntynyt 1982 Asikkalassa, asuu Lahdessa.

Avopuoliso Simo Santapukki, pian 3-vuotias poika Ukko.

Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta.

Entinen huippusuunnistaja, lopetti 2015, mutta jatkaa kilpailemista harrastajana esimerkiksi Venlojen viestissä.

Seurat Asikkalan Raikas –2014, Lahden Suunnistajat -37 2014–.

Työskentelee nykyisin LS-37:n osa-aikaisena toiminnanjohtajana ja tekee keikkatöitä oman yrityksen kautta.

Yhdeksänkertainen maailmanmestari, viisi MM-hopeaa, kolme pronssia sekä kaksi EM-kultaa, kolme hopeaa ja viisi EM-pronssia.

Kolminkertainen SM-pronssimitalisti maastojuoksussa.

Vuoden urheilija 2010, tunnustuspalkinto urheilu-urasta Urheilugaalassa 2016.

Juha Hölttä
juha.holtta@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi