Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Millainen on videovalmentajan rooli urheilussa? – Huuhkajien ja Leijonien videogurut kertovat työstään

Videovalmentajan rooli on nykypäivän urheilussa todella suuri. "Videoiden kautta viesti pystytään viemään pelaajille paremmin", sanoo Palloliiton tutkimus- ja pelianalyysiasiantuntija Henri Lehto.

Henri Lehto operoi osana Markku Kanervan johtamaa valmennustiimiä. Kuva: Heikki Löfman

Suomalaisessa urheilussa on tapana henkilöidä joukkuelajien onnistumisia ja epäonnistumisia päävalmentajan mukaan – ”Riven johdolla me mennään kisoihin”, Leijonakuningas Jalonen. Vastaavasti esimerkiksi Doug Shedden ja Hans Backe nähtiin usein ”suurena pahana”.

He kaikki ovat kuitenkin lopulta olleet vain osa kollektiivia – osa joukkoa, jossa monella ammattilaisella on pelikentän ulkopuolellakin järisyttävän tärkeä rooli.

Pimentyneiden ja tyhjentyneiden hallien ja stadionien uumenissa työskentelee yksi ammattiryhmä, jonka tekemä työ on nykypäivän urheilussa erittäin tärkeä – videovalmentajat.

Yksi heistä on Suomen palloliiton tutkimus- ja pelianalyysiasiantuntija Henri Lehto, jonka työajasta noin puolet kuluu Huuhkajien eli jalkapallon miesten A-maajoukkueen videovalmentajana.

Lehdon Huuhkaja-työ jakautuu osiin.

Pelaajat ratkaisevat edelleen asioita kentällä, mutta pyrimme antamaan infoa, jotta pelissä ei tulisi hirveästi yllätyksiä. Suomen palloliiton tutkimus- ja pelianalyysiasiantuntija Henri Lehto

Ennen maajoukkueleiritystä pääpaino on vastustajan scouttaamisessa, jota Lehto tekee yhdessä Toni Korkeakunnaksen kanssa.

– Keskustelen vastustajat livenä nähneen ´Token´ kanssa ja hänen huomioidensa pohjalta sekä oman videoseurantani jälkeen alan koostaa materiaalia, Lehto sanoo.

Vastustajan tiiviimpi tarkastelu alkaa noin pari viikkoa ennen peliä.

– Työ alkaa vastustajaan liittyvän datan ja klippien perkaamisella. Erityisesti pyrimme löytämään vastustajan pelaamisesta sellaisia toisteisia asioita, joita meidän tulee ottaa huomioon ja joita voimme käydä treenikentällä läpi.

Samalla Lehto on käynyt läpi Suomen edellisiä pelejä.

– Teen meidän omia pelitapaklippejä ja visualisoin ne. Ennen kokoontumista lähetän palauteklipit, eli jokainen pelaaja saa henkilökohtaisen palautteen edellisistä peleistä. Valmennus käy palautteen pelaajan kanssa läpi ensimmäisenä leiripäivänä. Näillä klipeillä myös herätellään pelaajia siihen, että he ovat taas tulossa maajoukkueympäristöön.

Lisäksi Lehto käy läpi erilaista dataa, jota on kertynyt niin fyysiseltä kuin teknistaktiseltakin puolelta. Tavoitteena on löytää onnistumiset ja se, missä Huuhkajat voi parantaa.

Leirityksen aikana ennen ottelua Lehdon tekemät videot ovat vahvasti esillä eri videopalavereissa.

– Leirin aikana kuvaan treenit ja tägään merkit videoon livenä. Palauteklipit ovat ´Rivellä´ (Markku Kanerva) käytössä jo bussissa heti treenin jälkeen. Taas sama juttu – onnistumisia ja korjattavia asioita käydään heti läpi.

Klippejä vaikka puoliajalla

Ottelupäivä on luonnollisesti myös Lehdon leiriviikon kohokohta.

– Kaikki paukut peliin. Kuvaan pelin ja tägään tietokoneella eri aiheista ja teemoista klippejä, joita käytetään myös puoliajalla. On todettu, että videoiden kautta viesti pystytään viemään pelaajille paremmin, mikä tehostaa toimintaa.

Lehto tägää eri aiheista merkit videoon tietokoneella, jonka jokaisella näppäimellä on oma tarkoituksensa. Näin saman aihealueen tapahtumat on helppo koostaa samaan klippiin eli videopätkään.

Puoliajalle Lehto valmistelee 5–6 klippiä.

– Käyn Riven kanssa nopean keskustelun siitä, mitkä klipit näytetään. Sen jälkeen pelaajat saavat nopean palautteen klippien kautta.

Ottelun aikana Lehto on radiopuhelimella yhteydessä Suomen vaihtopenkille joko Kari Martoseen tai Mika Nurmelaan.

– Annan vinkkiä penkille, jos joku esimerkiksi sijoittuu väärin tai jos joku jää vapaaksi erikoistilanteissa. Ylhäältä näkee aina paremmin, mutta ongelma on siinä, miten viestin saa kentälle, kun 30 000 ihmistä pitää meteliä. Tämän takia puoliaika ja vaihdot tai katkot ovat todella tärkeitä korjausliikkeiden tekemiseen.

Peliä seuraavana päivänä pelaajat saavat nopean palautteen ottelusta.

– Haluamme löytää ne asiat, jotka toimivat ja ne, joita on kehitettävä seuraavaa peliä silmällä pitäen. Tarkastelussa ovat tilanteet, jotka voivat aiheuttaa ongelmia myös seuraavassa pelissä.

Lue myös: Pelikentät jättävä Pekka Lagerblom on erottunut joukosta suomifutiksen riikinkukkona – "Villeys on ollut sisällä"
 

Lehto kokee, että hyvältä videovalmentajalta vaaditaan erityisesti kolmea ominaisuutta.

– Lajiymmärrys – tiedät mitä pelissä tapahtuu ja mitä me haluamme siinä tapahtuvan.

– Tekninen osaaminen laitteiston käyttämiseen ja analysoinnin käyttöön.

– Valmennusryhmän jäsenenä toimiminen. Auttaa kun olet kartalla siitä, mitä me haluamme pelissä saavuttaa tai tiedät tarkalleen sen, miten me haluamme jalkapalloa Huuhkajissa pelata. Se auttaa siihen, että osaat suodattaa oikeat asiat esimerkiksi videoklippeihin. Dataa ja klippejä tulee paljon – olennaista on löytää kaikkein tärkeimmät jutut.

Lehto korostaa, että data- ja videopuoli on aina työkalu valmennusprosessin tehostamiseksi.

– Pelaajat ratkaisevat edelleen asioita kentällä, mutta pyrimme antamaan infoa, jotta pelissä ei tulisi hirveästi yllätyksiä. Näin pelaajat pystyvät suoriutumaan kentällä parhaalla mahdollisella tavalla.

Lehdon hallussa on tarkat tietokannat siitä, miten Suomen maajoukkue on pelannut vuodesta 2012 lähtien.

– Katsomme kehitystä ja sitä, meneekö prosessi oikeaan suuntaan. Peilaamme meidän onnistumista tietyissä avainmuuttujissa siihen yleiseen tasoon, jolla huippumaajoukkueet tai meidän tasoiset maajoukkueet yleensä pelaavat. Näin pystymme katsomaan sitä, missä olemme hyviä ja sitä, missä meillä on kehitettävää.

Leijona-videot painottavat omaa pelaamista

Helsingin Jokerien ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen tuusulalainen videovalmentaja Janne Hietaniemi tekee pelin aikana otteluvideoon jopa 1 500 merkintää. Niiden avulla pelivideosta pystytään erottelemaan tilannekohtaista tietoa ja klippejä muun valmennuksen ja pelaajien käyttöön.

Hietaniemi keskittyy työssään pääasiassa viisi vastaan viisi -pelaamiseen erikoistilanteiden ollessa vahvemmin muiden miesten harteilla. Sekä Jokereissa että maajoukkueessa videovalmennuksenkin fokus on enemmän oman joukkueen kuin vastustajan tekemisessä.

– Liikaa emme muokkaa pelaamistamme vastustajan mukaan. Pelikuvaa katsomme tietysti – pelaako trappia, paineistaako? Haluamme tietää, mitä on tulossa.

Pelin aikana Hietaniemi siis lyö merkkejä otteluvideoon. Merkkien avulla ohjelma erottelee omiksi videokokonaisuuksikseen vaikkapa hyökkäysalueen hyökkäyspelit tai tietynlaiset avaukset.

– Erätauoilla koko joukkue ei katso klippejä, mutta esimerkiksi ylivoimakoostumus saattaa niitä katsoa. Tai sitten valmentajat haluavat nähdä jonkin tietyn pätkän, jos vaikka meidän trap ei toimi. Tai vastustajan maalipaikoista sen, mistä tilanne on alkujaan lähtenyt.

Sekä Jokerit että Leijonat pitävät Janne Hietaniemen kiireisenä. Kuva: Heikki Löfman

Videovalmennuksen lisäksi Hietaniemen vastuulla on osa tilastoinnista. Hän laskee maalipaikat ja vaikkapa sen, kuka voittaa tai häviää aloituksia oikealta B-pisteeltä.

– Kaikista tilastoista olen tehnyt omat excel-taulukot. Tilastoista ja datasta on löydettävä se, mikä oikeasti vaikuttaa siihen, voitammeko pelin. Tilastot ovat pilvipalvelun kautta muun valmennusryhmän käytössä.

Myös haastoissa Hietaniemen rooli on iso, sillä hän näkee tilanteet eri kulmasta ja pystyy kelaamaan tilanteita videolta. Vaihtopenkille hän on yhteydessä korvanappi-radiopuhelin-yhdistelmällä.

Ottelun jälkeiseksi päiväksi Hietaniemi valmistelee pakkiparien ja hyökkäysketjujen vaihdot omiksi nipuikseen, jotka pelaajat katsovat tableteilta. Valmennusjohto katsoo koko otteluvideon, josta erikoistilanteet on eroteltu omiksi kokonaisuuksikseen.

Hietaniemi allekirjoittaa Lehdon näkemyksen lajituntemuksen, teknisen osaamisen ja ryhmässä toimeen tulemisen tärkeydestä.

– Ja lisäksi on pystyttävä toimimaan itsekseen. Tunteja tulee paljon. Herpaantua ei voi.

Heikki Löfman
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi