Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Pippon kuskikasvattamo ei luovuta - "Olisihan se surkeaa, jos meillä ei olisi kaupungissa paikkaa missä harrastaa"

Karting-ajokoulu pyörähti Pippossa käyntiin, vaikka radan tulevaisuus on uhattuna. Motocrossrata pysyy suljettuna ainakin kehätien ramppityömaan ajan.

Sampo Halosen mielestä parasta kilvanajossa on ohittaminen. Pikkusisko Pihlan kilpurin vauhtia on rajoitettu niin, että sillä ei vielä ohituksia tehdä. Isä Lauri Halonen kiittelee seuraväkeä ajomahdollisuudesta ja neuvoista, joiden avulla on päästy harrastuksen alkuun. Kuva: Janne Urpunen

Vilinää, vilskettä ja pärinää. Tapahtumia riittää Pippon moottoriradalla, kun karting-alokkaat tutustuvat lajin saloihin.

Lahden Formula K-kerhon ajokoulussa on ennätysmäärä osanottajia. Kuskeja on 28, ja keltanokkia heistä 23.

Vauhdikkaan parven nuorin on kesäkuussa kuusi vuotta täyttävä Pihla Halonen, joka on toista kertaa mikroauton ratissa.

– Tämä on hauskaa. Parasta on kovaa ajaminen, hän sanoo ensimmäisen ajorupeaman jälkeen.

Radalla saa olla yhtä aikaa korkeintaan kymmenen kuskia, joten porukka on jaettu kolmeen ryhmään. Kymmenen minuuttia ajoa ja 20 minuuttia lepoa radan sivussa. Se on päivän tahti.

Pipposta aloittanutta Valtteri Bottasta fanittava Halonen innostui kilvanajosta kahdeksanvuotiaan isoveljensä Sampo Halosen esimerkistä.

– Sampo kävi viime syksynä Kariston koulun kanssa karting-kerhossa. Hankin molemmille käytetyt autot. Uskon, että saan niistä omat pois, jos kiinnostus lopahtaa, kertoo lasten isä Lauri Halonen.

Pekka Talja on Pippon karting-radan grand old man. Hän oli työvuorossa myös radan avajaiskilpailussa elokuussa 1980. Kuva: Janne Urpunen

Konkari ruutulipun varressa

Keltaiset liput heiluvat, kun autoja pyörähtelee radalla ja radan sivuun. Yksi lippumiehistä on FK-kerhon aktiivi Pekka Talja. Hän on ollut ohjaamassa untuvikkoja kolmella vuosikymmenellä.

– 1990-luvun alussa pidettiin ajoleirejä. Varsinaiset ajokoulut alkoivat viitisentoista vuotta sitten, hän sanoo.

Talja oli läsnä myös radan avajaiskilpailussa elokuussa 1980.

– Olin varikkopäällikkönä. Paljon on täällä tullut oltua. Minulla on hyvä vaimo, kun ei ole pitänyt siitä kovempaa meteliä. Olihan tuossa vuosia välissä, kun en ollut niin tiiviisti mukana.

Taljan mukaan varsinainen ratatoiminta on neljässä vuosikymmenessä muuttunut vain vähän.

– Eniten on muuttunut ajanotto ja tuloslaskenta. Enää ei tarvita samalla tapaa henkilökuntaa.

Digitalisaatio jyrää täälläkin, mutta se ei ole paha. Talkoolaisilla on muutakin tehtävää kuin kierrosten laskeminen.

Sekin on muuttunut, että tyttöjä on radalla aikaisempaa enemmän. Myös Taljan 10-vuotias tyttärentytär harrastaa kartingia.

Venla asuu Espoossa, mutta käy täällä ajamassa. Se on meidän yhteistä aikaa, Talja myhäilee.

Karting-ajokoulun avauspäivänä toimintaansa esitteli myös Salpausselän Moottorikerho. Elmo Valkonen ja Jimi Seppänen (oikealla) ovat seuran crossikoululaisia. Juho Rekola ja Eemeli Lahti ovat entisiä crossikoululaisia. Lahti ajaa tällä kaudella Superstock 1000 -luokkaa Britannian mestaruudesta. Kuva: Janne Urpunen

Facebook-ryhmä masinoitu

Karting-ajokoulun avauspäivänä toimintaansa esittelee myös Salpausselän Moottorikerho. Esittely jää puheiden ja kaluston ihmettelyn tasolle, koska ajaminen ei onnistu. Pippon motocrossrata on suljettu eteläisen kehätien ramppityömaan vuoksi.

SsMK:n tuore puheenjohtaja Perttu Pylväs toivoo, että nuoret crossikoululaiset ja muut harrastajat pääsevät takaisin kotiradalleen, kun ramppi valmistuu.

– Olisihan se surkeaa, jos meillä ei olisi kaupungissa paikkaa missä harrastaa, hän sanoo.

Pylväs kehaisee, että seuralla on maan suurin crossikoulu, jossa kauden aikana on mukana jopa sata nuorta kuljettajaa.

Puheenjohtaja on masinoinut joukkoineen Facebookiin Save the Pippo -ryhmän, jossa seuran kuljettajat perustelevat radan tarpeellisuutta.

Yksi ryhmän kasvoista on ratamoottoripyöräilijä Eemeli Lahti, 22, joka aloitti ajamisen Pippon motocrossradalla neljävuotiaana.

– Ekan kisanikin ajoin tuolla. Se on Etelä-Suomen paras talvirata, Lahti toteaa.

Lahti ajaa asfaltilla Britannian mestaruudesta Superstock 1000 -luokassa, mutta kertoo, että harjoittelisi edelleen kesällä ja talvella Pippon crossiradalla, mikäli se olisi mahdollista.

Toivoa on

Olisihan se surkeaa, jos meillä ei olisi kaupungissa paikkaa missä harrastaa. Salpausselän Moottorikerhon puheenjohtaja Perttu Pylväs

Pippon moottoriurheilukeskuksen tulevaisuus on ollut pitkään vaakalaudalla, mutta kaupungin päätöstä alueen kohtalosta odotetaan piakkoin.

Alueesta on julkaistu kaksi kaavaversioita, joihin seurat voivat ottaa kantaa 3. kesäkuuta asti. Molemmissa versioissa alue on merkitty elinkeinoelämälle, mikä ainakin periaatteessa mahdollistaa moottoriurheilun jatkon.

Seuroissa kuitenkin toivotaan varmempaa sinettiä.

– Toivomme kommentissamme, että alue kaavoitetaan moottoriurheilulle. Maakuntakaavassahan näin on. Se tarkoittaisi sitä, että tähän saadaan varmasti jäädä ja aluetta voidaan alkaa kehittämään, FK-kerhon puheenjohtaja Risto Salonen sanoo.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi