Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Valtavat ihmismassat tavoittava urheilu voisi olla iso vaikuttaja ilmastotyössä - Lahden MM-hiihdoista sai alkunsa urheilun ympäristövastuuverkosto

Lahden MM-hiihtojen perintö näkyy yhä urheilun ympäristövastuuverkostossa.

Kun talvet ovat lyhentyneet, hiihtokautta pidennetään lumitykein. Ilmastoasiantuntijat neuvovat liikkumaan kelin mukaan. Kuva: Mirja Hussain

Kun urheilussa huolestutaan ilmastonmuutoksesta, kyse on yleensä siitä, että uhattuina ovat talvilajien suorituspaikat. Urheilu ei näytä edelläkävijältä tällä saralla, mutta urheilupäättäjillä, lajiliitoilla ja urheilijoilla on halutessaan suuri mahdollisuus vaikuttaa ilmastotyöhön.

– Urheilua seuraa hiha-arvioilta noin 80 prosenttia maailman ihmisistä ja tutkimustuloksia alle 10 prosenttia ihmisistä, kertoo Sitran kiertotalous-avainalueen johtava asiantuntija Nani Pajunen.

Mahdollisuus tavoittaa urheilun kautta valtavat ihmismassat innoitti Sitran mukaan urheilupiireihin, tarkemmin sanottuna yhteistyöhön Lahden MM-hiihtojen järjestäjien kanssa.

Yli kaksi vuotta sitten järjestetyillä MM-hiihdoilla oli iso merkitys urheilun ilmastotyölle Suomessa. Niistä ei kannata muistella vain sitä, että kartonkipakkauksiin pakattu vesi tuotiin ilmastomielessä ongelmallisesti Englannista. Suomen olympiakomitea ja Sitra aloittivat Lahdessa yhteistyön, josta syntyi nyt toista vuotta toimiva urheilun ympäristövastuuverkosto.

– Lahti 2017:n tavoitteena oli, että jätetään kestävä perintö. Siinä mielessä se onnistui, että verkoston kautta työ jatkui kisojen jälkeenkin, sanoo Maarit Virtanen, joka toimi Lahden MM-hiihtojen ympäristöpäällikkönä. Hän kehitti pitkään kiertotalousasioita asiantuntijana Lahden ammattikorkeakoulussa ja on nykyisin ilmasto- ja energia-asiantuntija Päijät-Hämeen liitossa.

Asenne ratkaisee tässäkin

Ympäristövastuuverkoston toimiajasta, 2018–19, yli puolet on jo käytetty. Olympiakomitean erityisasiantuntija Karoliina Ketola kertoo, että työ jatkuu varmasti tämän jälkeenkin.

Tähän mennessä verkostossa on keskitytty paljon juuri urheilutapahtumien järjestämiseen kestävällä tavalla, mutta vuoden alussa Sitra ja Olympiakomitea julkaisivat myös Keke-koutsi-oppaan seuroille. Tällaiselle oppaalle on tarvetta: tarjoillaan valmiiksi pureksittuja keinoja tehdä asioita uudella tavalla, jotta ympäristövastuullisuus ei olisi kiinni vain yksittäisistä, asiasta kiinnostuneista ihmisistä.

– Ilmastoasiat eivät näy suuresti lajiliitoissa, ja jos mennään seuratasolle, sehän pyörii pitkälle vapaaehtoisvoimin. Ymmärränkin, että kun ihmiset tekevät työtä vapaa-ajallaan, on hankala miettiä samalla ympäristöasioita, Maarit Virtanen sanoo.

Virtanen on yhä mukana ympäristövastuuverkostossa ja kehuu sitä innostuksesta. Siellä halutaan tehdä asioita ympäristön ja urheilun eteen.

Kaikki kiertyykin asenteeseen. Voidaan valittaa rahapulaa, tekijöiden puutetta tai milloin mitäkin, mutta asenne ratkaisee.

– Jos halutaan oikeasti tehdä jotain ilmastoasioille, niin voihan hakea rahoitusta, tukea, yhteistyökumppaneita. Jos innostutaan oikeasti, kyllä keksitään keinot, Maarit Virtanen sanoo.

”Ihan oikeasti” näyttää jäävän vielä usein vajaaksi, jokaisella tasolla. Virtanen muistaa, että Lahden MM-hiihdoissa näkyi, ettei jätteiden lajittelukaan ollut tapahtumakävijöille aina helppoa. Monet sanovat olevansa valveutuneita, mutta se ei aina näy käytännössä. Asenteisiin on vielä vaikutettava. Virtanen neuvoo muuttamaan omaa ajattelutapaansa.

– Ei pitäisi ajatella, että pitää luopua jostain vaan että tehdään asioita eri tavalla. Ehkä se olisi helpompaa.

Urheilun laajemmat hyödyt

Urheilun ja liikunnan hyötyjä ei voida laskea vain hiilijalanjäljen perusteella. Sen takia urheilu ehkä pääseekin usein ilmastoasiantuntijoiden arvioissa helpolla.

– Kun huomioidaan kaikki hyvinvointi- ja terveysvaikutukset, ei voi sanoa, että nyt ette hiihdä. Ei se ole niin yksinkertaista, Maarit Virtanen myöntää.

Mutta kun koululaiset ovat mukana ilmastotalkoissa ja tutkimustulokset paljastavat yhä karumpia faktoja ilmastonmuutoksesta, urheilussakaan ei voida olla välittämättä asiasta.

Omalla kohdallaan Virtanen joutui talvella kamppailemaan sen kanssa, onko järkevä hiihtää, kun ladun varteen pitää mennä autolla. Hän on aktiiviliikkuja, jolle polkujuoksu ja voimaharjoittelu ovat tutuimpia, eivätkä ilmastomielessä kovin pahoja lajeja.

Kansainvälisesti hidasta työtä

Jos ilmastotyö on saatu aluilleen suomalaisessa urheilumaailmassa vaikkakin ehkä nihkeästi, kansainvälisesti alku ei ole ollut sen sujuvampaa. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS lupasi Lahdessa 2017 ottaa kestävän kehityksen haasteen vastaan, mutta viimeksi päättyneenä talvena FIS:n puheenjohtaja Gian-Franco Kasper kommentoi ilmastonmuutosta ”niin sanotuksi ilmastonmuutokseksi” ja kritiikin jälkeen perui sanojaan.

Isossa kuvassa maailmalla tehdään ilmaston kannalta pahempia asioita kuin Suomessa. Isoimpia arvokisoja varten rakennetaan jatkuvasti kisanäyttämöitä ympäri maailman, vaikka niille ei ole ehkä edes käyttöä jälkikäteen. Onneksi meillä Suomessa ei ole edes varaa kaikkeen.

– Suomessa asiat ovat yleensä järkevässä mittakaavassa. On hurjaa, että Kiinassa panostetaan talviurheiluun ja rakennetaan tyhjästä keskuksia, ilmasto- ja energia-asiantuntija Maarit Virtanen vertaa.

Lue myös: Vastuullisuus unohtuu usein urheilukaupassa – "Tavoitteena on, että jonakin päivänä kaikki vaatteet ovat vastuullisia"
 

Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen muistuttaa, että sekä Japanin että Kiinan tulevat olympialaiset ovat esittäneet kiinnostustaan kestäville ratkaisuille. Onhan sekin jotain.

Ja Suomi yrittää tehdä osansa myös kansainvälisesti.

– Olympiakomitea on tärkeä yhteistyökumppani meille kansainvälisessä työssä, Sitran Nani Pajunen sanoo.

Mikä?

Urheilun ympäristövastuuverkosto

Olympiakomitean ja Sitran perustama verkosto, jonka tavoitteena saada ympäristövastuullisuus urheilutapahtumiin ja urheilujärjestöjen ja -seurojen toimintaan.

Verkosto on avoin kaikille. Toiminnassa mukana lajiliittojen, tapahtumien ja seurojen edustajia, ympäristöpuolen toimijoita, tutkijoita, kaupunkien ja valtionhallinnon edustajia.

Toiminta-aika 2018–19.

Verkosto on tavannut tähän mennessä kolme kertaa, pohtinut mm. tapahtumien järjestämistä ja tapahtumaympäristöjä.

Tuottaa materiaalia Suomen olympiakomitean sivuille.

Mitä?

Ilmastoajatuksia liikkujalle ja urheiluseuralle

Pitääkö tapahtumissa jakaa lainkaan halpoja ilmaistuotteita, jotka moni heittää vain roskiin?

Voisivatko palkintopokaalit olla kiertäviä?

Ovatko palkinnot kotimaasta vai Kiinasta lennätettyjä?

Ehdottomasti suurimmat ympäristövaikutukset aiheuttaa yleensä autoilu harrastuspaikalle ja tapahtumaan. Onnistuuko kimppakyyti?

Voisiko seura tai seurat yhteistyössä järjestää varusteiden kierrätystä?

Organisoiko seura kimppakyytejä?

Kaatuvatko ympäristöasiat seurassa vain yhden harteille?

Ovatko varusteet pitkäikäisiä, kestäviä, korjattavia?

Tarvitseeko kaikkea hankkia omaksi?

Voitko liikkua kelin mukaan? Ilman tykkilumilatuja tai lämmitettyjä tekonurmikenttiä?

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi