Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Seefeldin MM-hiihdot

Naiset tippuivat mitali-vauhdista

Kisoista motivoitunut Piippo toivoo itseltään Karlssonin mallista sensaatiokautta ensi talvena.

Eveliina Piipolla oli asiaa Suomen huollolle naisten 30 kilometrin kilpailun aikana. Kuva: Vesa Moilanen

Suomi on ollut yksi 2000-luvun maailman johtavista hiihtomaista naisissa. Seefeld osoitti sukupolven vaihdoksen tiputtaneen naiset lajikartalla korkeintaan sijoille 5–6. Norjan, Ruotsin ja Venäjän lisäksi Suomen naishiihdon ohi voi katsoa menneen parisprinttimitalisti Slovenia ja Saksa, miksei USA:kin.

Toki tilanne näyttäisi Seefeldin mitalitavoitteiden valossa toiselta, jos Krista Pärmäkosken 1,4 sekunnin pronssitappio kympin perinteisellä olisikin kääntynyt toisinpäin.

MM-hiihtojen päätösmatkalla, 30 kilometrin vapaan yhteislähdössä, kaikki suomalaisnaiset jäivät kymmenen parhaan ulkopuolelle. Tulosta ei voi laittaa pelkästään suksien piikkiin, vaikka se oli syy vaisuun menoon vaihdon jälkeen Pärmäkosken ja erittäin todennäköisesti uransa viimeisen arvokisastartin hiihtäneen Riitta-Liisa Roposen mukaan.

– En usko, että se oli huollosta kiinni, päävalmentaja Matti Haavisto kommentoi.

Hienoa, kun ympärillä on jengi, joka luottaa kuntooni. Eveliina Piippo

"Saldo on nolla"

Haavisto on myös Pärmäkosken henkilökohtainen valmentaja. Suojattinsa Seefeldin saldoon hän ei ollut tyytyväinen, kun haussa oli jopa maailmanmestaruus.

– Saldo on nolla. Tilanne ei ole mikään hyvä. En halua selitellä, mutta täällä on ollut jonkin verran vastoinkäymisiä, Haavisto summasi koko joukkueen osalta.

Aino-Kaisa Saarisen vetäydyttyä kilpaladuilta on lapsitähtenä maailman parhaiden joukkoon hiihtänyt Pärmäkoski kannatellut Suomen naisten menestystä. Kunnon piti valmentajan mukaan olla Itävallassa vähintään yhtä hyvä kuin vuosi sitten Etelä-Koreassa, mistä Ikaalisten Urheilija palasi kahden olympiamitalin kanssa.

– Yksi selkeä asia on kilpailun koventuminen. Nyt siellä on Fridaa, Ebbaa ja venäläisiä, Haavisto luonnehti.

Nuorempia kilpasiskoja

Niinpä. Frida Karlsson, Ebba Andersson ja venäläiset. Pärmäkoskea viisi, seitsemän tai Karlssonin kohdalla jopa yhdeksän vuotta nuoremmat kilpasiskot.

Kun urheilijalla on ikävuosia jo 28, on tuloksen tekeminen kilpajuoksua kehittymisen kanssa. Uusia ärsykkeitä on löydettävä niin fyysiseen harjoitteluun kuin henkiselle puolelle. Pärmäkosken kohdalla se on Haaviston mukaan tarkoittanut vauhdikasta sauvoitta luistelua.

– Iän myötä nopeuden kanssa joutuu tekemään enemmän töitä.

Suomi ajoi Seefeldissä vuoden Karlssonia vanhempaa Eveliina Piippoa selvästi kohti maailman parhaita. Piippo hiihti Seefeldissä kolme kilpailua, 30 kilometrillä vauhti riitti sijalle 19.

– Sain tästä kisasta takaisin tunteen, että osaan homman. Olen kiitollinen Matille. Hän uskoo minuun. Hienoa, kun ympärillä on jengi, joka luottaa kuntooni.

– A-maajoukkueen myötä olen saanut henkilöitä, jotka ovat potkineet minua eteenpäin.

Karlssonin viime päivien tuhkimotarina on kiehtonut Piippoakin.

– Toivotaan, että voin tehdä samanlaisen sensaationousun ensi talveksi. Tärkeintä on luottaa omaan kehitykseeni. Jos se jatkuu samaa tahtia, nousen sinne huipulle. Poistun täältä motivoituneena ja palaan ruokapöydän sekä punttisalin kautta vahvempana.

Monipuolista harjoittelua jo nuorena

Helpointa riittävän nopeuden rakentaminen maastohiihdon MM-tasolla on tehdä se jo lapsuusajan liikunnassa. Haaviston mukaan maastohiihtävä juniori ei voi harjoitella liian monipuolisesti. Esimerkkinä tästä kertoo Karlssonin tausta muun muassa jalkapallon ja käsipallon parissa.

– Juttelin aiheesta aamupalalla Mika Venäläisen (hiihtomaajoukkueen suksihuoltaja, joka myös valmentaa nuoria hiihtäjiä Kuopiossa). Mika osasi kertoa, kuinka palloilu- tai yleisurheilutausta näkyvät tarvittavana nopeutena. Jos on vain kestävyyslajin jyrä, on sitä helposti heti hidas. Monipuolinen lajitausta näkyy selkeästi etuna tulla maastohiihtäjäksi aikuisiällä.

Haavisto tietää kokemuksestaan, että 12-vuotiaana hiihdossa menestyvä juniori tekee kesällä mieluiten maasto- tai pidempiä juoksumatkoja.

– Kesällä pitäisi tehdä päinvastaisia juttuja, eikä hakea vain sitä menestystä.

Hyvinä lajeina maastohiihtojuniorin kesätreeneihin lajin päävalmentaja näkee pituushypyn, kuulantyönnön ja pikajuoksun.

– Lapsuusajan liikunta on maastohiihdon peruspilari. Mitä enemmän ja monipuolisemmin sitä pohjaa on tehty, sen helpompaa on aloittaa treenaaminen vanhempana.

Outi Poikonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi