Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Reijo Jylhä: Alppimajojen merkitys oli tavattoman paljon isompi mitä monesti ajateltiin

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen muistot huonoilmaisista huoneista eivät imartele alppimajoja. Asiansa ne kuitenkin ajoivat. Maajoukkueryhmissä alppimajoja käytettiin aikanaan paljon hiihtäjien sopeutumisen yksilölliseen tutkimukseen ja kehon totuttamiseen korkealle.

Hiihdon entinen päävalmentaja Reijo Jylhä suosittaa, että Pajulahdessa käytäisiin vanhat kokemukset läpi, jotta samoja virheitä ei toisteta. Kuva: Mirja Hussain

Alppimajojen anti ei ole veriarvoissa vaan sopeutumisessa ja sen tutkimisessa, sanoo maastohiihdon entinen päävalmentaja Reijo Jylhä. Hän työskenteli Vuokatin urheiluopistolla 1990-luvun alussa, jolloin sinne alettiin rakentaa Suomen ensimmäistä alppimajaa. Samalla vuosikymmenellä hän siirtyi nuorten maajoukkuevalmentajaksi ja hyödynsi valmennuksessa Vuokatin majaa.

Kontrolloiduissa olosuhteissa pystyttiin tutkimaan, kauanko sopeutuminen kullakin hiihtäjällä kestää, ja opettaa kehoa olosuhteeseen, jota Suomessa ei ole. Nuoret hiihtäjät valmistautuivat alppimajassa esimerkiksi 1990-luvun lopussa Canmoren ja St Moritzin nuorten MM-kisoihin, jotka käytiin lähes 1 800 metrin korkeudessa.

– Saimme varmasti ihanteellisen tavan valmistautua hyvissä olosuhteissa ja samalla pystyimme vaihtamaan jo vuorokausirytmiä, kun menimme Jenkkeihin.

– Sen (alppimajan) merkitys oli tavattoman paljon isompi mitä monesti ajateltiin. Dopingkäryt ja mitä tapahtui 2000-luvun alussa maailmassa vei aika paljon hyvääkin mennessään. Suomessa ei ole mahdollista luonnostaan löytää korkeita paikkoja. Olisi tullut niin paljon halvemmaksi, että leirityksiä olisi tehty Suomessa, Jylhä sanoo.

Urheilijat majoittuivat alppimajassa päiviä tai viikon. Veriarvoihin siinä ajassa ei ehditty tai pyritty vaikuttamaan.

Jylhän mukaan alppimajassa on helpoin toteuttaa ”living high and training low”, eli korkealla asuminen ja matalalla harjoitteleminen. Sitä pidetään yhtenä tehokkaimmista harjoittelumuodoista ja hyvänä tapana erityisesti, kun valmistaudutaan merenpinnan tasolla käytäviin kilpailuihin. Korkealla ei voi tehdä kovatehoisia harjoituksia. Maajoukkue teki Vuokatin alppimajassa myös harjoituksia ja testejä matolla.

Vaikka Suomessa alppimajoista ei ole juuri viime vuosina hiiskuttu, kehitystyö on jatkunut muun muassa Yhdysvalloissa. Kotiinkaan ei enää tarvitse rakentaa omaa alppimajaa, vaan kevytrakenteisen ”alppimajan” voi laittaa sängyn ympärille.

– Se on varmasti eniten maailmalla käytetty systeemi tällä hetkellä. Niitä on suunniteltu kotikäyttöön ja niitä voi vuokrata, Jylhä kertoo.

Jylhä vei hiihtäjät mieluiten Vuokattiin, jossa aluksi oli alppimajana kokonainen rivitalo. Muualla tehtiin suoraan yksittäisiä huoneita, joissa "korkeutta" voi säätää yksilöllisesti ja joihin Vuokatissakin siirryttiin. Rivitalon purkamisen jälkeen alppimajojen käyttäminen maajoukkueessa väheni. Yksittäiset alppihuoneet eivät palvelleet joukkuetta yhtä hyvin, tilaa oli vähemmän, ja niissä oleskelu oli raskaampaa urheilijoille henkisesti.

– Pajulahdessa kannattaisi käydä läpi ne kokemukset. Yhden hotellihuoneen tyyppiset tilat, joihon tulee, voiko sanoa kaasua, tuntuvat vähän kaasukammioilta, Jylhä sanoo.

Pajulahdessa mietitään toimitusjohtaja Lasse Mikkelssonin mukaan vakavasti sitä, että yksi huoneistoista olisi yhteis- ja harjoituskäytössä.

Saarinen: "Ihokin meni huonoon kuntoon"

Maajoukkuehiihtäjät käyttivät alppimajoja vielä 2000-luvun alkupuolella. Niiden avulla saatiin – ja saadaan jälleen toukokuusta alkaen – lisää korkean paikan leiripäiviä ja vähemmän matkustuskuluja. Ex-huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saariselle alppimajat tulivat tutuiksi käytännöllisistä ja taloudellisista syistä.

– Jos halutaan saavuttaa verimuuttujia, korkealla pitää olla vähintään kolme viikkoa. Alpeille, korkealle matkustaminen on kallista. On huomattavasti edullisempaa olla alppimajassa. Monesti olimme ensin viisi päivää alppimajassa ja sitten matkustimme Alpeille, Saarinen muistelee.

Viisi päivää sen takia, että siinä ajassa keho ehtii sopeutua korkeaan ilmanalaan. Koko kolmeviikkoista maajoukkue ei viettänyt alppimajassa, onneksi.

– Jokainen voi miettiä, millaista on olla pienessä hotellihuoneessa, jököttää siellä. Se on todella tylsää. Siellä on tarkoitus olla mahdollisimman paljon vuorokauden aikana. Toki urheilija joutuu tulemaan sieltä välillä pois, käy harjoittelemassa tai syömässä.

Muistot Vuokatin, Rovaniemen ja Kalajoen alppimajoista eivät ole imartelevia.

– Koska huone pitää tiivistää, ilma oli huono. Toivottavasti nykyiset ovat parempia. Muistan, että itselläni meinasi mennä ihokin huonoon kuntoon. Se oli, no ei kivaa, mutta ajoi varmasti asian.

Kun Suomen päävalmentajaksi tuli vuonna 2006 norjalainen Magnar Dalen, mediassa kerrottiin Dalenin kieltäneen alppimajojen käytön maajoukkueelta. Norjassa alppimajojen käyttö oli kielletty urheilijoilta vuonna 2003. Suomessa kielto ei pitänyt lopulta paikkaansa, mutta alppimajojen käyttäminen kuitenkin loppui. Se oli Saariselle mieluisaa.

– Meillä lisääntyivät korkeanpaikan vuorokaudet. Se oli superkivaa. Ei kukaan ehdoin tahdoin halua olla tiivistetyssä hotellihuoneessa. Jokainen ymmärtää, missä mieluiten on, mutta hintalappu on eri.

– Kun mietitään Lahden 2001 -kisojen jälkeisiä aikoja, ei ollut rahaa mennä mihinkään. Meidän oli pakko käyttää sellaisia. Sitten rahatilanne parani ja pääsimme käyttämään muutakin.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi