Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Pajulahdessa ei pelätä alppimajojen huonoa mainetta - "Punnittiin hyvät ja huonot puolet"

Suomalaisen huippu-urheilun etu voitti. Tiistaina Pajulahdessa nähtiin, että Suomen huippuvalmentajia alppimajojen paluu kiinnostaa kovasti.

Havainnekuvassa toukokuussa valmistuva Puistopaju-huoneistohotelli.

Palataanko Nastolan Pajulahdessa menneeseen vai otetaanko ote tulevaisuudesta? Suomessa 1990-luvun alppimajainnostusta seurasi, ajallisesti, suomalaisen hiihdon kylmä kylpy vuosituhannen alussa. Samalla simuloidun vuoristoharjoittelun edelläkävijämaa putosi kelkasta kestävyysurheilun harjoitusmuodossa, jonka kehitystyötä on sittemmin jatkettu muualla.

Vajaan puolen vuoden päästä, toukokuun 24. päivä, suomalaisilla urheilijoilla on jälleen mahdollisuus nauttia vähähappisesta ilmanalasta kotimaassa. Silloin Liikuntakeskus Pajulahdessa valmistuu ainakin vuosikymmeneen ensimmäiset vuokrattavat alppimajahuoneet Suomessa.

Kansan mielissä alppimajoihin mahdollisesti kytkeytyneet dopingkäryiset, huonot muistot eivät pelota Pajulahden toimitusjohtajaa Lasse Mikkelssonia. Hän korostaa, että Pajulahti on Suomen olympiakomitean virallinen valmennuskeskus, jossa toimitaan huippu-urheilu edellä. Alppimajat palvelevat erityisesti kestävyysurheilun huippua.

– Pajulahden hallitus punnitsi hyvät ja huonot puolet, Mikkelsson kertoo.

Hyvät voittivat. Alppimajakokeilu aloitetaan uuden huoneistohotellin kahdeksalla vajaan 30 neliön huoneella, jotka toimivat tarvittaessa myös tavallisena majoitustilana.

Apua Pekingin talvikisoihin valmistautumisessa?

Suomalaisen kestävyysurheiluväen tuntosarvet ovat nyt kohti Pajulahtea. Siinä missä vuosittainen kestävyysseminaari tuo Pajulahteen tavallisesti seuratason valmentajia, tiistaina paikalla oli entisiä ja nykyisiä maajoukkuevalmentajia, huippu-urheilijoiden valmentajia ja muita huippuosaajia muun muassa hiihdosta, ampumahiihdosta, suunnistuksesta ja kestävyysjuoksusta.

Pajulahteen nousee hirsinen huoneistohotelli, jossa on myös alppimajahuoneita, esittelee toimitusjohtaja Lasse Mikkelsson. Kuva: Sami Lettojärvi

Maastohiihdon päävalmentaja Matti Haavisto ei suoralta kädeltä osaa sanoa, kuinka paljon maajoukkue hyödyntää alppimajoja tulevaisuudessa.

– Kun Pekingin olympialaisissa hiihdetään korkealla, korkealla harjoittelu pitää ottaa erityiseen tarkasteluun, ja uskon, että se lisääntyy meidän urheilijoilla. Osahan sitä on jo käyttänyt, mutta eivät kaikki. Viimeistään sopeutuminen pitää tehdä korkealla, se on tärkeä asia kaikille olympialaisiin lähteville, Haavisto sanoo vuoden 2022 talvikisoista, joissa hiihtolajit viedään 1 600–1 700 metriin.

Kahdeksan huoneistoa ja 16 sänkypaikkaa ei riittäisi koko maajoukkueelle, mutta Haavisto uskoo, että ainakin yksittäiset urheilijat käyttävät Pajulahden alppimajoja.

Maailmalla vahva trendi

Mikkelsson ja Pajulahden sekä Suomen Urheiluliiton kestävyyslajien valmentaja Rami Virlander ovat idean "isiä". Alppimajat tulivat Mikkelssonille tutuiksi kestävyysjuoksijoiden valmentajana 1990-luvulla. Viime vuosina hän ja Virlander ovat seuranneet korkean paikan harjoittelun ja siihen liittyen alppimajojen käyttämisen yleistymistä maailmalla. Suomi on tässä suhteessa takapajula.

– Maailmalla trendi on, että korkean paikan harjoittelua hyödynnetään kestävyysurheilussa nyt vielä enemmän kuin aiemmin. Korkeallaolopäivien maksimointi on tavoite. Jos ei halua muuttaa kokonaan Suomesta pois, alppimaja on yksi vaihtoehto päivien lisäämiseen, Rami Virlander sanoo.

Alppimajaa voidaan hyödyntää ensisijaisesti kestävyyslajeissa, mutta kestävyyden parantamiseen muissakin lajeissa, joissa aika kestävyyden kehittämiseen on rajallinen.

– Esimerkiksi jalkapallossa Briteissä Valioliigaseurat hyödyntävät alppimajoja paljon, Virlander sanoo.

Pajulahden alppimajalaitteiden toimittaja on yhdysvaltalainen Hypoxico Altitude Training Systems, joka on toimittanut järjestelmiä ympäri maailmaa, Valioliigaseurojen lisäksi esimerkiksi USA:n olympiakomitean harjoituskeskukseen Colorado Springsissä.

Hiihtoa enemmän korkealla harjoittelua käytetään esimerkiksi kestävyysjuoksussa, jossa korkealla asuvat kenialaiset tuppaavat viemään palkintosijat. Ison-Britannian Mo Farah, moninkertainen olympiavoittaja 5 000 ja 10 000 metrillä, on kertonut nukkuneensa alppiteltassa.

– Voidaan nähdä, että tämä jopa tasa-arvoistaa huippu-urheilua. Toiset syntyvät ja elävät korkealla ja toiset maassa, jossa vuoristoa ei ole, Rami Virlander sanoo.

Yleisurheilun kestävyyslajeissa korkean paikan leireillä vietetään viikkoja, kertovat Valentin Kononen ja Jukka Keskisalo. Kuva: Mirja Hussain

Ex-estejuoksija Jukka Keskisalo vietti aktiiviurallaan 6–10 viikkoa harjoituskaudella korkealla ja kehuu jo 1 800 metrin korkeutta. Entisen kilpakävelijä Valentin Konosen tarvitsi mennä 2 300 metriin saadakseen merkittäviä vaikutuksia punasolumassaan. Korkealla harjoittelulla on aina yksilölliset vaikutukset.

Virlander odottaa Pajulahden alppimajojen kiinnostavan ainakin kestävyysjuoksijoita ja kävelijöitä sekä hiihtäjiä, jotka voivat Pajulahdessa majoittuessaan harjoitella Lahden laduilla.

Ei kiellettyä, entä harmaata aluetta?

Alppimajojen käyttöä pidetään eettisesti ongelmallisena, mutta maailman antidopingtoimisto Wada ei ole kieltänyt niiden käyttöä. Kansallisesti voidaan tehdä tiukempia säädöksiä. Olympialaisten kisakylässä käyttö ei ole kuitenkaan sallittu.

Virlander ei pidä alppimajoja harmaana alueena.

– Wada on menetelmän hyväksynyt, ja se on maailmalla yleisesti käytössä. Mielestäni tässä ei ole harmaata vaan mustaa ja valkoista. Se on hyväksyttyä huippu-urheilussa. Näkisin, että säännöt ovat tässä täysin selvät, Virlander sanoo.

Samaa mieltä ovat niin ex-hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen kuin maajoukkueen entinen päävalmentaja Reijo Jylhä.

– Siinä ei ole mitään erilaista, että olet korkealla ja hengität siellä samaa ilmaa mitä hengität alppimajassa. Siinä ei ole mitään ylimääräistä tai mitään sellaista, millä suorituskykyä voidaan parantaa, Jylhä sanoo.

– Minun mielestä sellaista kuin harmaata aluetta ei edes ole olemassa. Alppimajoja ei ole kielletty, Saarinen sanoo.

Korkean paikan harjoittelu

Veriarvot parantuvat

Korkealla, ohuessa ilmanalassa tehtävä harjoittelu lisää veren punasolumassaa, parantaa elimistön hapenkuljetuskapasiteettia ja parantaa suorituskykyä.

Verimuutokset edellyttävät vähintään kolmen viikon oleskelua yli 2 000 metrin korkeudessa.

Niin kutsutuilla alppimajoilla simuloidaan korkean paikan harjoittelua. Alppimajoissa ja -teltoissa lasketaan hengitettävän ilman happipitoisuutta.

Pajulahden alppimajahuoneissa "korkeutta" voi säätää typen avulla merenpinnan tasolta jopa 5 000 metriin asti.

Alppimajassa on oltava 12–16 tuntia vuorokaudessa, jotta saadaan vastaavia hyötyjä kuin vuoristossa.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi