Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Lahden lyseossa urheilulukiolaisten määrä riippuu hakijoiden tasosta – ohituskaistaa ei ole edes Salppurista

Lahden lyseossa urheilulukiolaisten määrä riippuu hakijoiden tasosta. Valmennusryhmien taso pyritään pitämään korkealla.

Lahden lyseon urheilulinjalla on juhlittu useita arvokisamitaleja. Vuonna 2016 urheilulukiolaiset Emil Larmi, Eetu Sopanen, Miska Siikonen ja Sebastian Repo voittivat nuorten jääkiekon MM-kultaa. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomessa toimii 15 virallista, valtakunnallisen erityistehtävän saanutta urheilulukiota. Toiminnalle linjat vetää Suomen olympiakomitea, joka määrää muun muassa urheilijoiden valintakriteerit. Yksi urheilulukiosta toimii Lahden lyseossa, jonka urheilulinjan paikat ovat erittäin haluttuja.

Vuosittain aloituspaikkoja on 30–36 urheilijalle. Valittujen määrä riippuu hakijoiden tasosta. Paikkoja ei täytetä sen kustannuksella, että valmennusryhmien taso laskisi. Ilman paikkaa jää kymmeniä urheilijoita.

Lyseon urheilulukiolaisista valtaosa, 90 prosenttia tulee Päijät-Hämeestä, ydinporukka heistä Lahdesta. Muut ovat yksittäistapauksia. Kaukaisin jääkiekkoilija on tullut Oulusta asti.

Kaikki hakijat ovat samalla viivalla, vaikka suurin osa hakijoista tulee Salpausselän peruskoulun liikuntaluokilta. Suoraa linjaa Salppurista urheilulukioon ei ole.

– Ei ollut edes silloin, kun toimimme samassa talossa, urheilulinjan koordinaattori Ari Jaakkola sanoo.

Hän uskoo, että jatkossa hakijamäärä on kasvamassa myös Mukkulasta, jossa toimii nykyisin liikuntapainotteiset luokat. Urheilua harrastavat nuoret hakeutuvat jo peruskoulun aikana urheilu- ja liikuntaluokille.

Urheilulukioon tiukka seula

Olympiakomitea on määrännyt urheilulukiolle painopistelajit, jotka Lahden lyseossa ovat maastohiihto, yleisurheilu, jalkapallo, koripallo ja jääkiekko. Niihin on lukiolla omat valmentajat. Muissa lajeissa lyseo tekee yhteistyötä ulkopuolisten valmentajien kanssa.

Ari Jaakkolan mukaan Olympiakomiteasta on tullut ohjeena, että urheilulukioiden pitää keskittyä painopistelajeihin. Toinen ohje on, että tärkeintä on saada oikeat urheilijat urheilulukioihin. Toisin sanoen painopistelajien urheilijoiden ei ole helpompi päästä urheilulukioon kuin muidenkaan.

Hakuvaiheessa urheilijoilta vaaditaan lajiliiton arviointi. Lahden lyseon yleislinjalle tarvittiin viimeksi 8,42:n keskiarvoa, mutta urheilijat voivat kompensoida hyvillä lajiliittopisteillä heikompaa keskiarvoa. Peruskoulun päättötodistuksesta saa enintään kymmenen pistettä ja liittopisteistä kuusi. Lisäksi enintään neljä pistettä voi sada testeistä ja haastatteluista. Testien sisältöä ei kerrota hakijoille etukäteen.

Jaakkolan mukaan pitkäaikainen ongelma on, että osa lajiliitoista, erityisesti pienemmät, antavat urheilijoilleen muita helpommin hyvät pisteet, vaikka Olympiakomitea on määrittänyt selkeät kriteerit.

– Se vääristää kilpailua. Siihen toivotaan oikeudenmukaisuutta.

24 kurssia urheilua

Lukion 75 kurssin minimimäärästä urheilulukiolaiset voivat suorittaa 24 valmennuksellista kurssia, joista 20 kurssia on puhtaasti urheiluvalmennusta. Lisäksi on kurssit kehonhuollosta, valmennusopista, ravinnosta ja psyykkisestä valmennuksesta.

 Lukion liikuntakurssien kanssa valittavana on urheilua ja liikuntaa yhteensä 31 kurssia, mutta Jaakkolan mukaan urheilijat eivät yleensä ota liikuntakursseja kokonaiskuormituksen vuoksi. Lisäksi urheilijat saavat jättää kahdeksan pakollista kurssia suorittamatta.

Lyseossa on myös liikuntapainotteinen linja.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi