Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Raha-asiat ja sijoittaminen ovat alkaneet kiinnostaa jääkiekkoilijoita entistä enemmän – "Varsinkin nuoriso on korvat höröllä"

Noin 40 prosenttia liigakiekkoilijoista säästää urheilijarahastoon. Rahastointi tarjoaa merkittäviä veroetuja ja mahdollistaa sen, ettei peliuran päätyttyä ole tulenpalavaa painetta siirtyä töihin, vaan voi keskittyä esimerkiksi opiskeluun. Yhä useampi pelaaja ottaa tämän huomioon.

Kuva: Anssi Hietamaa

Kolmekymppinen liigakiekkoilija on ansainnut jääkiekkourallaan useiden satojen tuhansien eurojen bruttotulot. Sen lisäksi verotiedoista ilmenee, että hän sai viime vuonna muutamia tuhansia euroja pääomatuloja. Hänellä on siis sijoituksia.

Rahaa on kiinni muun muassa seinissä. Pelaaja on hankkinut ensimmäisen omistusasuntonsa heti ensimmäisen liigasopimuksen saatuaan. Lisäksi hän on siirtänyt säännöllisesti rahaa pelaajayhdistyksen kautta urheilijarahastoon ja sijoittanut oma-aloitteisesti hiukan muihinkin rahastoihin Nordnet-verkkopankin kautta. Vuosien kuluessa kertymä on kasvanut jo mukavan kokoiseksi.

Esimerkkitapaus on tosi, mutta kyseinen pelaaja ei halua puhua raha-asioistaan julkisuudessa omalla nimellään. Kutsukaamme häntä Kimmoksi.

Joillakin pelaajilla on urheilijarahastossa muutama tonni, joillakin kuusinumeroinen summa. Jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela

Kimmo sanoo, että ensiasuntoa ostaessa hänen taloustietämyksensä oli erittäin ohutta. Vanhemmilta tuli hiukan vinkkejä, mitä pitää ottaa lainaa hakiessa huomioon.

Matikkapäätään Kimmo ei omien sanojensa mukaan voi vieläkään kehua, mutta talouselämää hän seuraa sivusilmällä, koska urheilu-uran jälkeistä aikaa varten on viisasta jättää säästöjä ja opetella elämästä muutakin kuin jääkiekkoa. Ammatinvalinta on vielä täysin auki.

Samoin ajattelee moni muukin pelaaja.

– Nykypäivänä näistä puhutaan pukukopissa aika paljonkin. Varsinkin nuoriso on korvat höröllä ja kyselemässä: mitä rahastoa suositellaan, millaisia summia kuukaudessa, Kimmo kertoo.

Merkittävä veroetu

Jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistyksen Suomen Jääkiekkoilijat ry:n (SJRY) toiminnanjohtaja Jarmo Saarela vahvistaa, että pelaajien kiinnostus palkkansa rahastointiin on kasvanut.

Urheilijarahastot tulivat Suomessa käyttöön vuonna 1999.

– Kun aloitin tässä työssä vuonna 2001, jääkiekkoilijoiden urheilijarahastossa oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Nyt siellä on 35 miljoonaa, Saarela kertoo.

– Joillakin pelaajilla on siellä muutama tonni. Joillakin puhutaan kuusinumeroisista summista.

Lahtelainen Jarmo Saarela on johtanut Suomen Jääkiekkoilijat ry:tä vuodesta 2001. Kuva: Pertti Louhelainen

Pelaaja voi rahastoida maksimissaan 50 prosenttia vuoden urheilutuloistaan, kuitenkin enintään 100 000 euroa vuodessa.

Urheilijarahasto hyödyttää urheilijoita kahdella tavalla. Ensinnäkin rahat pyritään sijoittamaan tuottavasti pankkitilillä makuuttamisen sijaan. Toinen ja olennaisempi hyöty on, että rahastointi tuo urheilijoille veroetua ja turvaa urheilu-uran jälkeiselle ajalle.

Saarela ottaa esimerkiksi 100 000 euroa vuodessa ansaitsevan pelaajan.

– Jos ei rahastoi ollenkaan, hän maksaa tuloistaan 35–40 prosentin tuloveron. Jos rahastoi maksimisumman eli 50 000 euroa, hän maksaa jäljelle jäävistä 50 000 euron vuosituloista ehkä noin 25 prosentin tuloveron. Siinä on iso ero.

Arkirahankulutuksesta puhutaan futisseuroissa varmaan kuten muissakin työpaikoissa. Jalkapalloilijoiden pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Sihvola

Urheilu-uran päätyttyä pelaaja voi keskittyä esimerkiksi opiskeluun ja nostaa haluamassaan tahdissa varojaan pois urheilijarahastosta. Näin pelaaja voi ikään kuin nauttia palkkaa käymättä töissä, kunnes uusi ura urkenee. Pelaajan pitää purkaa rahastonsa kymmenen vuoden kuluessa urheilu-uran päättymisestä.

Saarelan mukaan noin 40 prosenttia nykyisistä liigapelaajista käyttää urheilijarahastoa. Hän pitää määrää hyvänä ja uskoo sen kasvavan vielä ainakin jonkin aikaa.

Muissa lajeissa ei yhtä suurta hyötyä

Jääkiekkoilijat ovat Suomessa poikkeusasemassa, sillä palkat ovat merkittävästi suuremmat kuin missään muussa palloilulajissa.

Jalkapalloilijoiden Pelaajayhdistyksen (JPY) puheenjohtaja Pekka Sihvola huomauttaa, että jalkapalloilijoilla tulotaso todennäköisemmin nousee kuin laskee pelaajauran päätyttyä muihin töihin siirtyessä.

– Ei urheilijarahastosta silloin saa samanlaista hyötyä, Sihvola, 34, sanoo. Hän itse pelasi päättyneellä kaudella Ykkösen mestarijoukkueessa HIFK:ssa mutta kävi samaan aikaan päivätöissä konsulttiyhtiö Capgeminissä.

HIFK:ssa päättyneellä kaudella pelannut Pekka Sihvola toimii Jalkapalloilijoiden Pelaajayhdistyksen puheenjohtajana. Hän pelasi FC Lahdessa kaudella 2010. Kuva: Roni Rekomaa

Sihvola arvelee, ettei suomalaisten jalkapalloseurojen pukukopeissa puhuta palkoista tai varsinkaan sijoittamisesta yhtä paljon kuin jääkiekon puolella.

– Suurin syy on se, että jääkiekkoilijalla jää joka palkasta sukanvarteen fyrkkaa, jota voi panna säästöön. Arkirahankulutuksesta puhutaan futisseuroissa varmaan kuten muissakin työpaikoissa.

Jääkiekkoilijoiden urheilijarahastoja hoitaa varainhoitoyhtiö Obsido, jonka yksi vetäjistä on entinen liigakiekkoilija Jani Nikko.

Lisäksi SJRY:llä on kumppanuussopimus Danske Bankin kanssa.

– Se tarkoittaa ennemminkin päivittäispankkipalveluita, kuten asunto- ja autolainojen hankkimista. Toki voin kuvitella, että he tarjoavat myös muita sijoitustuotteitaan, jos pelaaja ottaa pankkiin yhteyttä asuntolainaa varten, Saarela muotoilee.

Oma lukunsa ovat miljoonaomaisuuksia ulkomailla tehneet tähtikiekkoilijat. Esimerkiksi Koivun veljesten Sakun ja Mikon omistuksiin kuuluu 36 asunnon kerrostalokiinteistö Turussa. Kauppalehti kertoi vuonna 2016, että Koivut saavat pelkästään tästä talosta noin 300 000 euron vuokratulot vuosittain.

Mikael Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi