Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

"Ihminen käyttäytyy syrjivästi tietämättä, että syrjii – lopputulos on syrjityn kannalta ihan sama"

Tutkimus on vasta alussa, mutta käytännössä asiaan voidaan jo tarttua. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat laitkin käskevät siihen.

Samalla kun urheilupaikoilla ja -seuroissa mietitään liikuntarajoitteisten esteettömyyttä, olisi mietittävä myös, missä muun sukupuoliset voivat vaihtaa vaatteita. Kuva: Katja Luoma

Urheilussa esiintyvää syrjintää tutkivasssa PREACT-hankkeessa tutkijoiden työ on vasta alkanut, mutta urheiluväen ei tarvitse odottaa kolmea vuotta ja tulosten valmistumista. Työ syrjintää vastaan voidaan aloittaa heti. Tärkeää on sekä puuttua havaittuihin tapauksiin että ennaltaehkäistä syrjintää.

– Aloittaisin ehdottomasti valmentajakoulutuksesta. Tässä on niin paljon tiedollista puutetta. Ihminen käyttäytyy syrjivästi tietämättä, että syrjii. Lopputulos on silloin syrjityn kannalta ihan sama, tutkija ja urheilupsykologi Marja Kokkonen sanoo.

Hän lisäisi jokaisen lajin valmentajakoulutukseen pakollisena yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon osuuden.

Yhdenvertaisuuslaki koskee urheiluakin

Vuosina 2014–15 kiristyneet tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat lait koskevat myös urheilua. Jo aiemmin kiellettiin syrjintä muun muassa sukupuolen, uskonnon ja vammaisuuden perusteella, nykyisin myös seksuaalisen suuntautuneisuuden ja sukupuolen ilmaisemisen perusteella.

Urheiluseuroissa ja lajiliitoissa on alkanut yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen. Sitä vaaditaan esimerkiksi seuratukihakemuksessa. Kokkonen kehottaa lukemaan Suomen Uimaliiton yhdenvertaisuussuunnitelman, koska ”se on melko hyvä”. Siinä kerrotaan paitsi miten edistetään kaikkien mahdollisuutta osallistumiseen, myös mitkä ovat syrjinnän seuraamukset.

Käytännössä moni syrjitty ei uskalla tai jaksa tehdä ilmoitusta tapahtuneesta, eikä moni sivustaseurannut tiedä, mitä tehdä.

– Toivoisin, että jokaisessa seurassa olisi nimetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovastaava. Kaikki seuran ihmiset tietäisivät, kenelle menen kertomaan, jos minua kohdellaan syrjivästi tai näen että toista kohdellaan. Olisi selkeä toimintamalli, miten tilanteessa edetään, Kokkonen sanoo.

Pukutilat ja wc:t muun sukupuolisille

Yksilöön kohdistuvan syrjimisen lisäksi urheilussa on paljon rakenteellista syrjintää, mikä ilmenee esimerkiksi pukuhuone- ja wc-tilojen suunnittelussa. Samalla kun urheilupaikoilla ja -seuroissa mietitään liikuntarajoitteisten esteettömyyttä, olisi mietittävä myös, missä muun sukupuoliset voivat vaihtaa vaatteita.

Tukholman museoissa Marja Kokkonen näki yksinkertaisen ja toimivan tavan ratkaista wc-tilat: yhteiset vessat.

– Jos olet muun sukupuolinen, et joudu mihinkään ongelmaan sen kanssa, mihin vessaan menet, koska kaikki menevät samaan vessaan.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi