Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Urheilussa homottelu kuitataan huumorina – pahimmillaan syrjintä johtaa itsemurhiin

"Urheilun maailmassa syrjinnän eri muodoilla on hyvä alusta", sanoo urheilupsykologi Marja Kokkonen. Tutkimus aiheesta on alkanut. Jo nyt on selvää, että moni urheiluväen edustaja ei edes tunnista kiusaavansa toista, koska "kaikkihan noin sanoo".

Kuva: Anssi Hietamaa

Painin MM-kilpailujen tv-selostajat kehuvat, kuinka miespainija vyöryttää tosi miehekkäästi. Molskilla nähdään siis hyvä suoritus. Televisiossa ei voi lipsauttaa, että miespainija pyöräytti vastustajan neitimäisesti matolla. Siitä seuraisi valitusten tulva. Sen sijaan treeneissä voidaan neiditellä, ja silloin viitataan epäonnistumiseen.

Lue myös: Lukijalta: Laitosnuoren vaikea saada elämäänsä raiteilleen
 

Jostain syystä urheilussa on hyväksyttyä se, mitä esimerkiksi työnpaikalla ihminen ei voi sanoa toiselle.

– Urheilulle on tyypillistä se, että montaa yleisesti epäkunnioittavan käyttäytymisen muotoa väitetään vaan läpäksi, huumoriksi, sanoo urheilupsykologi ja PREACT-tutkimushankkeen vastuullinen johtaja Marja Kokkonen Jyväskylän yliopistosta.

PREACT-hankkeessa tutkitaan urheilussa esiintyvää sukupuoleen, sukupuolen ilmaisemiseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

– Urheilun maailmassa on muista syistä johtuvaa, kilpailuetuun liittyvää piilottelua. Piilottelun ja salailun maailmassa kielteisillä ilmiöllä, kuten syrjinnän eri muodoilla on hyvä alusta, Kokkonen kertoo.

”Urheilun maailma” eroaa muista elämän osa-alueista monella tavalla. Sen avulla selitetään esimerkiksi väkivalta.

– Ajatellaan, että olisi tämä suomalainen yhteiskunta, jossa elämämme, ja sitten rinnakkainen urheilun maailma, jossa olisi vähän erilaiset säännöt.

Me too herätti myös urheilun

Me too -kampanja on herättänyt seksuaaliseen häirintään myös urheilussa. PREACT-tutkimuksen rahoitushakemus oli lähtenyt opetus- ja kulttuuriministeriöön viime vuonna jo ennen me too -ilmiötä, mutta Marja Kokkonen uskoo, että kesän ulostulot suomalaisessa urheilussa ovat saaneet muutkin miettimään heille tapahtunutta tai heidän näkemäänsä. Syksyn aikana jo yli 700 liikkujaa on vastannut tutkimuksen kyselyyn, johon on mahdollista vastata vielä ensi viikon aikana.

Häirintätapausten julki tuleminen näyttää vaikuttaneen myös lajiliittojen suhtautumiseen. Kun Kokkonen teki vuonna 2010 vähemmistöihin keskittynyttä, samantyyppistä kyselyä, osa lajiliitoista kieltäytyi välittämästä tutkimuskyselyitä eteenpäin.

– Useammassa lajiliitossa sanottiin, ettei meidän tarvitse, koska meillä ei ole vähemmistöihin kuuluvia urheilijoita. Ne olivat ihan avaruuskeskusteluja.

Usein syrjintää ei tunnisteta

Sukupuolittuneisuus leimaa urheilua monelta osin. Tausta löytyy vuosisatojen takaa, sillä pitkään naiset eivät saaneet edes harrastaa liikuntaa, saati kilpailla. Yhä sukupuolittuneilla termeillä kerrotaan, onko käyttäytyminen odotetunlaista. Sen vuoksi voidaan kutsua vaikkapa hinttilajin harrastajaksi miestä, joka harrastaa naisten tyypillisesti harrastamaa lajia.

Seksuaalisen väkivallan puolelle menevä syrjintä ymmärretään yleensä vääräksi ja laittomaksi. Sen sijaan ongelmana on, että syrjinnän lievempiä muotoja ei tunnisteta läheskään aina, vaikka nykylainsäädäntö kieltää ne.

Sanallista syrjintää on kansainvälisten tutkimusten mukaan erityisesti joukkuelajeissa. Homottelua tapahtuu jopa joka treeneissä. Kokkonen uskoo, että Suomi ei poikkea tästä suuresti.

– Tyypillisin on "vitun homo". Riippumatta siitä, kuuluuko ihminen vähemmistöön vai ei, se on loukkaava kiusaamissana, jota kylvetään tosi paljon.

Homottelut kuitataan huumorilla, jota oikeat urheilijat ymmärtävät. Sen vuoksi siihen on ulkopuolistenkin vaikea puuttua.

– Saat helposti itse maineen, että olet huumorintajuton ja pikkumainen.

– Ajatellaan, että se kuuluu tähän hommaan, kaikkihan noin sanoo ja toihan on vain kirosana, Kokkonen kuvailee.

Tähän asenteeseen hän on törmännyt jopa Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoissa.

Syrjityt kärsivät pahoista seurauksista

Työssään kiusattujen urheilijoiden kanssa Kokkonen on nähnyt syrjinnän eri muotojen seuraukset.

– Kokemukset ovat hirveän haavoittavia ja loukkaavia.

– Syrjintä aiheuttaa itsemurhia, itsemurhayrityksiä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Urheilijat lopettavat harrastuksiaan tällaisen käyttäytymisen takia, ja sitä ei tietenkään urheiluväkikään halua.

Tutkimus

Syrjintää vastaan

Jyväskylän yliopiston PREACT-hanke pyrkii edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta urheilussa ja liikunnassa.

Hanke tutkii urheilussa tapahtuvaa, sukupuoleen, sukupuolen ilmaisemiseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä koululiikunnan ja urheiluvalmennuksen sukupuolittuneita käytänteitä.

Tutkimus käsittelee kaikkia syrjinnän muotoja, niin psyykkisiä kuin fyysisiä. Muun muassa nimittelyä, kiusaamista, häirintää ja fyysistä väkivaltaa.

Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hanke kestää kolme vuotta.

Kysely kaikille liikkujille, valmentajille ja opettajille on auki internetissä 2. marraskuuta asti.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi