Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Isot palloilut kasvu-uralla, salibandyn pelaajamäärä on jo suurempi kuin jääkiekon

Suunnistus ja lentopallo ovat menettäneet urheilijoita. Lisenssien laskutavat muuttuvat jatkuvasti. Voimistelu vahvoilla, kun harrastajat otetaan laskuihin mukaan.

Urheilulajit laskevat lisenssiurheilijansa ja pelipassinsa kirjavin tavoin. Todellinen urheilijamäärä riippuu myös laskutavasta.

Jalkapallo ottaa lisenssimääriin mukaan vajaat 2 000 erotuomaria, jotka tosin pelaavat usein myös itse. Valmentajat ja muut toimihenkilöt eivät ole luvuissa mukana. Heitä olisi yli 6 000.

Jääkiekossa mukaan on laskettu lähes 10 000 toimihenkilöä, jotka ovat valmentajia ja muita vaihtoaitioissa hääriviä. Kaudella 2017–2018 heitä oli tarkalleen 9 640. Mukana on myös harrastekiekko- ja tuomarikokonaisuus, joka käsittää 16 115 henkeä. Jääkiekkoliiton erotuomaripäällikön Jere Lahden mukaan jäällä viheltäviä tuomareita on noin 1 800.

Kun tuomarit ja toimihenkilöt vähennetään lisenssiluvusta pois, niin jääkiekolla on Suomessa noin 62 000 pelaajaa.

Myös salibandyssa lisenssiluvussa on mukana tuomarit ja toimihenkilöt, joita on Salibandyliiton viestintäpäällikön Jussi Ojalan selvityksen mukaan noin 3 000 henkeä.

Salibandylla on siis noin 66 000 lisenssipelaaja – noin 4 000 pelaajaa enemmän kuin jääkiekolla.

– Pyrimme laskemaan ja kasvattamaan pelipasseja koko jääkiekkoperheen osalta. Meillä malli on ollut pitkään tämä ja on varmaan jatkossakin. Jokainen laji tekee laskennan omalla tavallaan, Jääkiekkoliiton talouspäällikkö Jaakko Luumi kommentoi.

Yleisurheilussa, voimistelussa ja taitoluistelussa lisenssimäärissä ovat mukana vain urheilijat.

Koripallossa lisenssin omaavat pelaajien lisäksi tuomarit ja valmentajat. Viime kaudella valmentajia oli 934 ja tuomareita 357, joten todellinen pelaajien lukema oli 18 385.

Pesäpallossa lisenssilukema sisältää 945 tuomaria ja pelinjohtajaa, jolloin todellinen urheilijalukema on noin 16 000 henkeä.

Lentopallossa valmentajilla tai muilla toimihenkilöillä ei ole lisenssejä tai pelipasseja. Lentopallon lisenssilukemassa ei ole myöskään erotuomareita – joita on runsaat 500 – vaan pelkästään urheilijat.

Lukemiin vaikuttaa myös se, miten liitot ovat onnistuneet haalimaan erilaisia harrastelijoita ja pienimpiä lapsia liiton siipien alle lisenssiurheilijoiksi.

Tässä lisenssien ja pelipassien mukaan tehty järjestys harrastajista vuosilta 2017 ja 2018.

1 Jalkapallo: 140 104 pelipassia

Viime vuosina Palloliiton pelipassimääriä ovat kasvattaneet poikaharrastajat, joita on tullut vuodesta 2012 lähtien lähes 20 000 lisää. 2000-luvun aikana nousua ovat tuoneet myös tyttö- ja naispelaajat, joita on nykyään noin 32 500.

– Vuosina 2003–2006 oli ensimmäinen tyttö- ja naisjalkapallon projekti ja sen jälkeen heidän määränsä on kolminkertaistunut, Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen toteaa.

– Olemme viime vuosina kehittäneet toimintaa päiväkoti-, koulu- ja korttelijalkapallossa sekä panostaneet pienten valmentajiin.

2 Golf: 138 955 lisenssiä

Suomen golfseuroissa on ollut tänä vuonna 138 955 jäsentä eli lisenssin omaavaa pelaajaa. Golfissa jäsenmäärä on lähtenyt viime vuosina pieneen laskuun. Edellisvuonna jäseniä oli 142 372.

– Olimme pitkään golfissa ainoita maita Euroopassa, jotka kasvattivat tai pitivät suunnilleen samassa jäsenmääränsä. Nyt selvitellään, mistä lasku johtui, Suomen Golfliitto juniorivastaava Sami Övermark sanoo.

Golfissa jäsenmäärät vähenivät etenkin junioreissa ja naisissa.

3 Jääkiekko: 73 375 pelipassia

Jääkiekossa pelipassien määrät ovat kasvaneet 2010-luvulla. Viime kaudella tuli laskua noin 3 000 henkeä, mutta sille on selkeä syy.

– Teimme muutoksen laskentatavassa. Olemme tarkentaneet tapahtumapelipassien lukumäärää, mikä toi vähennystä ja lukeman lähemmäs todellisuutta, Jääkiekkoliiton talouspäällikkö Jaakko Luumi kertoo.

4 Salibandy: 69 080 lisenssiä

Nuoren lajin salibandyn lisenssimäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Viimeisin hyppäys edelliskaudesta oli lähes 4 000 henkilön suuruinen. Tätä vauhtia laji on ohittamassa jääkiekon lähivuosina.

– Kasvua on keskimäärin 6–7 prosenttia, ja rekisteröimme nykyisin tehokkaammin liikkujia harrastesarjoista, Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen luonnehtii.

5 Yleisurheilu: 30 183 lisenssiä

Yleisurheilun harrastajamäärät ovat kasvaneet 2010-luvulla, mutta kahden viime vuoden aikana on tullut laskua yhteensä noin 2 500 urheilijan verran.

– Meillä on ollut ihan hyvä tilanne. Nousun taustalla on ollut isojen kaupunkien seurojen ammattimaistuminen ja kyky saada urheilijoita. Samalla pienet paikkakunnat ja seurat ovat hiipuneet. Lisäksi osa seuroista on ottanut liikuntaleikkikoululaisten yhteisvakuutuksen muualta, jolloin heillä ei ole lisenssiä, Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto selvittää.

6 Koripallo: 19 676 lisenssiä

Koripallossa on tapahtunut 2010-luvulla jatkuvasti nousua sekä poika- että tyttöharrastajissa. Suurin hyppäys alkoi vuonna 2015, jolloin Koripalloliitto aloitti Keskon kanssa Pikkusudet-yhteistyön.

– Huimin kasvu on tapahtunut sitä kautta 5–9-vuotiaissa. Myös Susijengin menestys on luonut idolikulttuurin ja lajinäkyvyyden, Koripalloliiton seura- ja kilpailutoiminnan johtaja Susanna Strömberg näkee.

7 Pesäpallo: 16 997 lisenssiä

Pesäpallossa lisenssimäärät ovat kasvaneet muutaman viime vuoden aikana yli 2 300 hengellä.

– Liitto on panostanut seurojen kanssa kenttätoimintaan. Eri puolille Suomea tuli seitsemän seurakehittäjää. Se on tuonut tulosta yllättävän nopeasti. Lisäksi liitto on maksanut vuosittain seuroille 150 000 euroa junioripäällikkötukea, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi kertoo.

Pesäpallon lisenssimäärässä päästiin tänä vuonna todella lähelle ennätyslukemaa, joka on 17 022 vuodelta 1994.

8 Voimistelu: 16 386 lisenssiä / yhteensä 30 016 urheilijaa

Voimistelussa lisenssimäärä on kasvanut runsaasti viime vuosina. Lisenssiurheilijoiden lisäksi lajin parissa on 13 630 voimistelupassin omaavaa pientä lasta. Yhteislukema on siis periaatteessa yleisurheilun kaltainen noin 30 000 henkeä.

– Harrastajien määrä on kasvanut kaikissa voimistelulajeissa. Olemme tehneet töitä lisenssi- ja jäsenmäärän lisäämiseksi. Kilpailujärjestelmää on kehitetty niin, että kaikille löytyy sarjoja eri taitotasojen mukaisesti. Lisäksi parantunut menestys ja esikuvat ovat houkutelleet harrastajia, Voimisteluliiton hallintokoordinaattori Riikka Hormu sanoo.

9 Taitoluistelu: 12 529 lisenssiä

Suomen Taitoluisteluliitto nosti kaudella 2017–2018 lisenssimääräänsä edelliskaudesta yli 1 500 luistelijalla. Uuden ennätyslukeman taustalla on laskutavan muutos.

– Lisenssimalli muuttui niin, että myös harrastajat hankkivat liiton lisenssin, joka oli aiemmin vain kilpailevilla. Muutokseen syynä oli alun perin se, että opetus- ja kulttuuriministeriö vaatii yleisavustusta myöntäessään todennettavan tiedon henkilöjäsenten määrästä, Suomen Taitoluisteluliiton toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo selvittää.

10 Lentopallo: 11 119 lisenssiä

Toisin kuin muissa isoissa palloilulajeissa lentopallon pelaajamäärät ovat laskeneet Suomessa tasaisesti 2010-luvun ajan. Lentopalloliiton urheilutoiminnan johtaja Sami Heikkiniemi näkee, että taustalla on muun muassa lisääntynyt lajitarjonta.

– Väestö vähenee Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pienissä kunnissa. Lentopallopaikkakunnat hiipuvat, jos siellä syntyy vuosittain vain 13 lasta, eikä uusia vetäjiäkään löydy.

– Lajin on mentävä itseensä siinä, onko tavassa aloittaa laji tai valmentaa tai kilpailujärjestelmässä jotain, mitä voitaisiin kehittää.

11 Suunnistus: 10 300 lisenssiä

Suunnistuksessa urheilijoiden määrä on laskenut koko 2010-luvun ajan ja kahdeksassa vuodessa on poistunut 4 500 kilpailijaa. Sen sijaan kuntosuunnistustapahtumat ja Jukolan viesti takovat osallistujaennätyksiä.

– Suunnistuksessa on paljon myös iäkkäitä lisenssiurheilijoita. Kun suuret ikäluokat poistuvat, niin uudet nuorten ikäluokat ovat puolet pienempiä. Lisäksi palloilulajit vetävät paremmin kuin perinteiset yksilölajit, Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Ilomäki perustelee.

– Toisaalta vuonna 2018 suunnistusta harrastettiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Iltarastit ovat joustavampi liikkumismuoto kuin viikonloppujen uhraaminen kisoille. Myös lasten suunnistuskoulut ovat täynnä.

Ratsastus

Suomen Ratsastajainliitolla oli viime vuonna 46 898 jäsentä, joista noin 10 000 oli lisenssin omaavia kilparatsastajia.

Sukupuolijakaumat

Yleisurheilu vetää tyttöjä

Pojat urheilevat Suomessa etenkin jalkapallon, jääkiekon ja salibandyn parissa.

Yleisurheilussa ja lentopallossa tyttö- ja naisurheilijoita on nykyään selvästi poika- ja miesurheilijoita enemmän.

Yleisurheilussa oli tänä vuonna 16 429 tyttö- ja naisurheilijaa sekä 13 754 poika- ja miesurheilijaa.

Kotimaan lentopallossa on noin 6 900 tyttö- ja naispelaajaa sekä noin 4 300 poika- ja miespelaajaa.

Lentopalloliiton urheilutoiminnan johtajan Sami Heikkiniemen mukaan lentopallo on ”tyttöistynyt” koko Euroopan laajuisesti.

Jarmo Sieviläinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi