Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Enemmistö suomalaisista kannattaa tukea huippu-urheilijoille - "Tulevaisuudessa joukkuelajien arvostus nousee"

USU-gallupin mukaan 60 prosenttia suomalaisista pitäisi tuen ennallaan tai nostaisi sitä. Kolmannes kuitenkin leikkaisi tukea.

Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti on yksi 20 000 euron urheilija-apurahan saajista. Tähti on voittanut urallaan tähän mennessä 27 arvokisamitalia, viimeksi EM-kisoissa Berliinissa kolme kultaa ja yhden hopean. Kuva: Antti Yrjönen

Suomalaiset ovat edelleen huippu-urheilukansaa, tai ainakin haluavat valtion tukea huippu-urheilijoille. 31 prosenttia suomalaisista pitäisi ennallaan ja 29 prosenttia nostaisi jonkin verran tai merkittävästi huippu-urheilijoiden saamaa tukea. 33 prosenttia kuitenkin vähentäisi tukea jonkin verran tai merkittävästi.

Tieto käy ilmi Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä USU-gallupista. Kyselytutkimuksessa kysyttiin, pitäisikö huippu-urheilijoita tukea valtion varoilla merkittävästi nykyistä enemmän, jonkin verran nykyistä enemmän, saman verran kuin tällä hetkellä, jonkin verran nykyistä vähemmän tai merkittävästi nykyistä vähemmän.

– Kyselyn tulos ei yllätä, sillä tulokset ovat yhteneväiset Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun samansuuntaisen kyselyn kanssa, sanoo Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

Kihun kysely liittyi Olympiakomitean projektiin huippu-urheilun yhteiskunnallisesta perustelusta. Projektissa pohdittiin, mikä on huippu-urheilun merkitys Suomelle, mikä siinä on arvokasta tai arveluttavaa ja miksi huippu-urheilua pitää tukea.

Kihun kyselyssä reilu 70 prosenttia vastaajista koki huippu-urheilun merkityksellisenä ja piti tärkeänä sen tukemista.

Huippu-urheilu jakaa miehiä ja naisia

Salonen muistuttaa, että huippu-urheilu jakaa ja on aina jakanut mielipiteitä kaikkialla maailmassa.

USU-gallupin mukaan huippu-urheilijoiden tukeminen jakaa ainakin miehiä ja naisia. Miehistä 38 prosenttia nostaisi tukia ja 28 pitäisi tuet ennallaan kun taas naisista vain 20 prosenttia nostaisi tukia ja 34 prosenttia pitäisi tuet ennallaan.

Miehistä 10 prosenttia nostaisi tukea merkittävästi, naisista vain kaksi prosenttia.

– Perinteisesti miehet ovat olleet enemmän urheiluhulluja kuin naiset, ja ehkä myös menestyshulluja. Urheilu vaikuttaa olevan miehille merkityksellisempää kuin naisille, Salonen sanoo.

Johtava asiantuntija Jari Lämsä Kihusta arvioi, että naiset tukisivat ehkä ennemmin ruohonjuuritasoa urheiluseuroissa.

Salosen mukaan tulos on haaste huippu-urheilulle.

– Meidän pitää pystyä kehittämään huippu-urheilua sellaiseksi, että se kiinnostaa enemmän ja enemmän myös naisia. Urheilutapahtumien pitää olla houkuttelevia naisten näkökulmasta ja naisurheilun näkyvyyttä ja asemaa pitää parantaa merkittävästi.

Nuoret muuttavat urheilukulttuuria

Toinen haaste tulee nuorista. USU-gallupin mukaan vanhimmissa, yli 70-vuotiaissa vastaajissa on kaikkein eniten eli reilu kolmannes niitä, jotka kannattavat tukien nostamista, ja kaikkein vähiten eli vajaa neljännes niitä, jotka kannattavat tukien alentamista. Nuorimmissa vastaajissa tilanne on päinvastainen.

Salosen mukaan tulos kertoo maailman muuttumisesta.

– Maailma muuttuu, ja urheilunkin on muututtava. Jos nuoret eivät ole kiinnostuneita huippu-urheilusta ja sen tukemisesta, se on huolestuttava signaali.

Lämsän mukaan nuoret suhtautuvat urheilun tukemiseen muita kriittisemmin ammattilaisurheilun nousun myötä.

– Suomessa ammattilaisurheilun nousu alkoi varsin myöhään 1990-luvun puolivälissä jääkiekon maailmanmestaruuden myötä. Se heijastui lajin harrastajamääriin ja nuorten ajattelutapaan. Nuoret ajattelevat, että urheilu voi tarjota myös ammatin.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä urheilun rahoituksen valmistelusta vastaavan ylitarkastaja Hannu Tolosen mukaan koko urheilukulttuuri on muutoksessa.

– Nuoret ovat tottuneet urheiluviihteeseen ja siihen, että etenkin joukkuelajeissa on mahdollisuus ansaita rahaa. Vanhempi ikäluokka seuraa enemmän yksilölajeja ja siksi heille hiihto, yleisurheilu, paini ja mäkihyppy ovat lajeja, joissa menestystä pitäisi tulla, Tolonen sanoo.

Tolosen mukaan nuorempi sukupolvi tulee muuttamaan lajien keskinäistä arvostusta.

– Joukkuelajien arvostus nousee. Se on asia, jota urheiluliikkeen on tarkasti seurattava, ettei se jää menneisyyden vangiksi.

Lämsä kysyykin, jakautuuko urheilu kahteen kastiin, hyvin palkattuun ammattilaisurheiluun ja tukea tarvitsevaan olympiaurheiluun.

Salonen näkee kaikkein nuorimmissa myös valonpilkahduksen huippu-urheilun tukemisen kannalta. Siellä on kaikista ikäryhmistä eniten (9 prosenttia) niitä, jotka haluaisivat merkittävästi nykyistä enemmän valtion tukea huippu-urheilijoille.

– Osa nuorista näyttää suhtautuvan hyvin intohimoisesti huippu-urheiluun ja sen tukemiseen.

Keskustalaiset innokkaimpia tukijoita

Huippu-urheilijoiden tukeminen jakaa myös eri puolueiden kannattajia. USU-gallupin mukaan keskustan kannattajat suhtautuvat kaikkein myönteisimmin tuen nostamiseen nykytasosta. Puolet heistä nostaisi tukea jonkin verran tai merkittävästi nykyiseen tukitasoon verrattuna.

– Keskustapuolueen kannattajia on ympäri maan ja he todennäköisesti arvostavat myös perinteisempiä urheilulajeja, joissa ammattilaisuus ei ole suuressa mittakaavassa mahdollista. Esimerkiksi paini, keihäänheitto ja hiihtolajit kuuluvat näihin urheilulajeihin, sanoo Lämsä.

Kokoomuslaiset ovat keskustan ja SDP:n kannattajia nihkeämpiä huippu-urheilun tukemiseen. Se on Lämsästä hieman yllättävää, sillä huippu-urheilupolitiikka on Suomessa ollut pitkään kokoomusjohtoista.

– Esimerkiksi monet kokoomuslaisista poliitikoista ovat entisiä huippu-urheilijoita.

Kaikkein nihkeimpiä tuen nostamiseen ovat perussuomalaisten (22 prosenttia nostaisi tukea), vihreiden (27 prosenttia) ja vasemmistoliiton (30 prosenttia) kannattajat. Perussuomalaisten kannattajissa on myös kaikkein eniten, 25 prosenttia, niitä, jotka vähentäisivät tukea merkittävästi.

– Ehkä yllättävää on se, ettei perussuomalaisten nationalistinen vire heijastu huippu-urheilun tukemiseen, sanoo Lämsä.

Lue myös: Ovatko huippu-urheilijat turhia sankareita?
 

Puoluekannasta ei kuitenkaan voi vetää suoraan yleistyksiä urheiluhulluuden suhteen. Vaikka vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat suhtautuvat kriittisesti tuen nostamiseen, siellä ovat toisaalta intohimoisimmat tuen korottajat. Molempien kannattajista vajaa 10 prosenttia nostaisi tukea merkittävästi. Yhtä intohimoisia tuen korottajia on vain SDP:n kannattajissa.

Lämsä kuitenkin muistuttaa, että vasemmistopuolueissa on perinteisesti haluttu tukea ruohonjuuritason urheilua.

Näin huippu-urheilijoita tuetaan

Huippu-urheilijoita tuetaan vuosittain noin kymmenellä miljoonalla eurolla, kertoo ylitarkastaja Hannu Tolonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kaikki huippu-urheilun tukemiseen menevä raha tulee rahapelitoiminnan tuotoista, vaikka rahat jaetaan valtion budjetin kautta.

– Huippu-urheilua ei tueta lainkaan verovaroin. Ilman rahapelitoimintaa Suomessa ei olisi nykyisenlaista liikunnan ja kulttuurin kansalaistoimintaa, korostaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

Huippu-urheilijoille rahaa ohjautuu useiden eri rahoituskanavien kautta.

Noin 2,2 miljoona euroa jaetaan verottomina valmennus- ja harjoitteluapurahoina, jotka ovat suuruudeltaan 6 000, 10 000 tai 20 000 euroa vuodessa. Apurahaa saa 271 urheilijaa.

Suurimman 20 000 euron apurahan saavat urheilijat, jotka ovat lajissaan kansainvälisellä huipulla. Tänä vuonna heitä on talvilajeissa kahdeksan ja kesälajeissa yksitoista.

– Tuloskehitys määrittelee sen, nouseeko urheilija alemmalta apurahalta ylemmälle, kertoo Tolonen.

Johtava asiantuntija Jari Lämsä Kihusta sanoo, että apurahojen painopiste on tietoisesti siirretty huipulle vasta pyrkiviin urheilijoihin.

Mikäli urheilijan verotettava tulo viimeisimmässä verotuksessa on yli 80 000 euroa, tukeen ei ole oikeutettu. Käytännössä ammattilaisina urheilevat ja siitä tuloa saavat ovat julkisen tuen ulkopuolella.

– Esimerkiksi koripalloilija Lauri Markkanen sai urheilija-apurahaa (5 000 euroa vuonna 2016), kun hän pelasi yliopisto-opiskelijana Arizonassa. Kun hän sopi ammattilaissopimuksen, apuraha päättyi, havainnollistaa Tolonen.

Lisäksi urheilijoiden uraa edistävän urasäätiön 300 000 euron potista tukea saa yli sata urheilijaa. Urheilija-apurahaa saavat eivät voi saada urasäätiön opiskeluapurahaa.

Epäsuorasti tukea huippu-urheilijoille ohjautuu muun muassa lajiliittojen valmennustyön tehostamisrahan kautta sekä yleisavustusten kautta. Tehostamisrahaa jaetaan kuusi miljoonaa ja yleisavustusta 20 miljoonaa lajiliitoille.

Avustusta myönnetään myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselle Kihulle, jonka tutkimustoiminta hyödyttää huippu-urheilijoita. Myös urheilijoiden valmentautumista tukevat urheiluakatemiat saavat avustusta.

Valtaosa huipulle pyrkivistä urheilijoista elää kuitenkin köyhyysrajalla.

– Valtion urheilijoille suunnattu raha ei yksin riitä elämiseen, harjoitteluun ja valmennusleireihin, vaan tarvitaan myös yhteistyökumppaneita sekä seurojen ja vanhempien tukea, sanoo Salonen.

Kyselyn toteutustapa

Kyselytutkimuksen huippu-urheilijoiden tukemisesta valtion varoin teki Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Verkkokyselyyn vastasi 22.–26. elokuuta 1000 suomalaista, jotka edustavat valtakunnallisesti 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.

Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Uutissuomalainen on Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus. Tietoykkönen Oy on osa mediatalo Keskisuomalaista.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X