Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Uskonto ja urheilu

Jalkapalloilija Irfan Sadik rukoilee päivittäin ja tuulettaa polvistumalla, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä purki uskon avulla EM-pettymystä

Millainen merkitys uskonnolla on urheilijoiden elämässä?

Irfan Sadik käy perjantaisin rukoilemassa Launeella sijaitsevassa moskeijassa. Kuva: Elena Liseytseva

FC Lahden hyökkääjälle Irfan Sadikille uskonto on tärkeä asia. Islaminuskoinen Sadik rukoilee viisi kertaa päivässä ja tuulettaa maalia Jumalaa kiittäen, polvistumalla. Tänä kesänä hän on saanut tuulettaa paljon, sillä Sadik johtaa 20-vuotiaiden poikien SM-sarjan maalipörssiä 12 osumallaan.

– Uskonto on minulle elämäntapa. Sen mukaan eletään, Sadik sanoo.

Uskonto näkyy Sadikin elämässä rukoilun ja maalituuletusten lisäksi muun muassa siten, että hän ei käytä lainkaan alkoholia, eikä syö sianlihaa. Ramadan, eli muslimien pyhä paastokuukausi on miehelle tärkeä. Paastoava muslimi ei laita päivisin mitään suuhunsa auringon noususta sen laskuun.

– Alku, ensimmäinen viikko on usein aika raskas, mutta sitten elimistö tottuu siihen. Paasto kasvattaa henkistä voimaa. Tänä vuonna kuuma keli oli välillä raskas, se aiheutti normaalia kovemman janon, Sadik kertoo.

Joukkuekavereita ja vastustajaa pitää kunnioittaa. Jalkapalloilija Irfan Sadik

Vahvempi urheilija

Kiuruvedellä syntynyt Irfan Sadik on KuPSin kasvatti. Kuva: Elena Liseytseva

Veikkausliigassa Sadik on pelannut tällä kaudella viidessä ottelussa, ja miesten kakkosessa PKKU:n riveissä lainalla muutaman ottelun. Sadik oli myös ehdolla Suomen U19-poikien EM-kotikisajoukkueeseen.

Kiuruvedellä syntynyt, KuPS:n ja Lahden Reippaan junioripolut läpikäynyt Sadik on aina ollut muslimi koko perheensä tavoin. Sadikin mukaan urheilun ja uskon yhdistäminen ei ikinä ole ollut vaikeaa.

– Usko tekee minusta vahvemman urheilijan. Minulla on myös henkinen voimavara johon tukeutua.

Kengät pitää riisua ennen kuin astuu sisälle moskeijaan. Kuva: Elena Liseytseva

Sadik saa uskonnosta voimaa urheiluun muun muassa vaikeimpina hetkinä, kuten esimerkiksi loukkaantumisten aikaan.

– Esimerkiksi koraania kun lukee, niin siellä sanotaan urheiluunkin liittyen, että luota Jumalaan. Kaikki kääntyy ajallaan parhain päin.

Rituaalit ennen suoritusta

Mitä katsomossa voi sitten ajatella Jumalaa kiittävästä urheilijasta? Uskonnollisten eleiden aitoutta ei ehkä ole edes mielekästä miettiä. Arvuutella, polvistuuko urheilija, koska aidosti uskoo korkeampaan voimaan vai siksi, että on tottunut tekemään niin ja tekee sen takia niin aina.

– Monilla urheilijoilla on erilaisia rituaaleja, joita he toteuttavat ennen suorituksen alkua. Ne eivät perinteisessä mielessä liity uskontoon mitenkään, pohtii Itä-Suomen yliopiston teologisen tiedekunnan uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila.

Laitila muistuttaa, että uskonto ja uskominen on kuitenkin hyvin pitkälti arkipäiväinen asia.

– Välttämättä ihminen itsekään ei mieti, onko hänen elehtimisensä aitoa vai ei. Jos se on hänelle osa arkipäivää, niin aitouskysymys jää sivuun. Ristinmerkin tekijä ei välttämättä tee elettä saavuttaakseen sillä jotain.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Hanna Vehmas muistuttaa siitä, huippu-urheilijat kyllä tietävät, että heitä seurataan ja kuvataan suoritusten aikana.

– He saattavat ajatella, että elkeet joita lähtöviivalla on suotavaa tehdä, on parempi pitää sosiaalisen hyväksynnän piirin sisäpuolella. Mitään kovin erikoista ei lähdetä julkisesti esiin tuomaan.

Usko mukana urheilussa ja sen ulkopuolella

Usko auttoi Kristiina Mäkelää käsittelemään Berliinin EM-pettymyksen. Kuva: Heikki Saukkomaa

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä nojaa elämässään kristilliseen arvopohjaan. Hän kuuluu vapaaseen evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Usko näkyy Mäkelän arjessa eniten ajatuksissa ja sydämessä. Hän käy aikataulun salliessa seurakunnan nuortenilloissa ja kirkossa vähintään jouluna.

– Uskolla on kokonaisvaltainen vaikutus elämääni urheilussa ja sen ulkopuolella. Usko toimii ohjaavana polkuna ja se on kehittänyt ajatteluani.

Mäkelä kokee uskon myös taitona nykyajan nopeassa ja todisteita vaativassa elämässä. Mäkelä saa uskostaan apua niin huonoina hetkinä kuin myös arjessa ja juhlassa.

– Epäonnistumisen hetkellä uskon kautta opittu tapa käsitellä vaikeita asioita tuo mielenrauhaa. Onnistumisen hetkellä osaan olla kiitollinen ja samalla herää myös halu jakaa hyvää. Tiedän, että usko on opettanut sen minulle.

Mäkelän mukaan pienet uskon asiat arjessa saavat hymyn huulille.

– Ne voivat olla uskovan ystävän sanat, intertekstuaalinen viittaus raamatun tai virren sanoihin, tai kutsu uskonnolliseen tilaisuuteen. Ajattelen niitä pieninä muistutuksina, joilla on merkityksellinen vaikutus työntäyteisessä ja jopa raskaassa arjessa.

Samanlaisia arvoja

Uskonnollisen vakaumuksen seuraamisen ja huippu-urheilemisen välillä ei Teuvo Laitilan näkemyksen mukaan ole välttämättä minkäänlaista ristiriitaa. Monet kilpaurheilijan uraa tukevat piirteet osuvat lähelle esimerkiksi kristillistä ihmiskuvan ihannetta.

– Itsekuri, tietynlainen etiikka ja itsensä täydellistäminen ovat asioita, joita voidaan pitää tällaisinä hyveinä. Huippu-urheilijan elämä voi olla myös hyvin askeettista, sellaista, mitä uskossa kilvoittelussakin ihannoidaan.

Itse urheilu ja suoritus voidaan yksilötasolla myös kokea niinkin vahvasti, että päästään ikään kuin hurmostilaan.

– Täydellisesti sujunut urheilusuositus on lähellä pyhyyden kokemusta, kommentoi Vehmaksen kollega Kati Lehtonen.

Myös liikuntatieteilijä Lehtonen löytää uskonnosta, uskosta ja urheilusta paljon jaettuja pintoja.

– Uskonto ja urheiluhan jakavat monia samanlaisia arvoja kuten reilu peli -aatteen tai vastustajan kunnioittamisen eli lähimmäisen kunnioittamisen ihanteen ja ylipäätään inhimillisen hyvän ajatuksen. Uskonnon taivas ja helvetti vertautuvat urheilussa esimerkiksi mustan ja harmaan urheilun ja valkoisen, puhtaan urheilun sektoreille. Urheilusta löytyy selvästi myös hyvä ja paha.

Irfan Sadikin mukaan uskonto on opettanut hänelle, että jalat kannattaa pitää maassa, eikä urheilussa kannata ”leijua” tai olla ylimielinen.

– Ja kovaa saa pelata, mutta ei satuttaa muita. Joukkuekavereita ja vastustajaa pitää kunnioittaa.

Sadikin mukaan uskonnollisuuteen on esimerkiksi joukkueen keskuudessa suhtauduttu aina hyvin.

– Itse asiassa joukkuekavereita ja muita aina kiinnostaa paljon, ja he kyselevät minulta asioita esimerkiksi Ramadanin aikaan. Vastaan aina mielelläni.

– Ja joukkueen lounaalla on aina pidetty huolta siitä, että saamme sopivaa ruokaa. Paastokuukauden aikaan meidän jaksamisesta huolehditaan.

Perinteistä suomalaista ajattelua

Suomalaisilta urheilukentiltä uskovina urheilijoina Kati Lehtosen mieleen ovat jääneet hiihtäjä Mika Myllylä, kävelijä Sari Essayah, keihäänheittäjä Arto Härkönen ja pikaluistelija Mika Poutala.

– Suomessa on perinteisesti ajateltu, ettei omasta uskostaan saa puhua julkisesti. Jos uskonnosta tulee tuputtamista tai urheilusuorituksen jälkeen kerrotaan sen olleen ”Jumalan lahja”, tämä koetaan oudoksi. Mutta jos suorituksen yhteydessä vaikkapa puhutaan uskonnollisin termein hyväksynnästä vaikkei olisi pärjännytkään tai maaliviivan jälkeen polvistutaan kiittämään, tämä tuntuu vielä olevan hyväksyttyä, pohtii Lehtonen.

Tunteet purkautuivat papin edessä

Uskolla on kokonaisvaltainen vaikutus kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän elämään. Kuva: Sami Kuusivirta

Kristiina Mäkelälle usko näyttäytyi tärkeässä roolissa EM-kisojen jälkeisen pettymyksen purkamisessa.

– Laahustaessani pettymyksen sumussa kisapaikalta hotellille tapasin monta ihmistä, joille en saanut sanotuksi kuin päällimmäiset mielestäni. Kun kisapappi Leena Huovinen osui kohdalle, tunteeni purkautuivat vuolaasti ulos. Seurasi pitkä keskustelu, jossa rakennettiin pohja uudelle alulle.

– Olen kiitollinen siitä, että meillä on kisapappi ja se on juuri Leena. Hän osaa mielestäni yhdistää uskon ja urheilun taidokkaasti ja kannustavasti, Mäkelä sanoo.

Aino Kattilakoski
aino.kattilakoski@ess.fi
@
Hanna Houtsonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi