Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Yli satasta kohti maanpintaa: "Sattuu, jos arvioi vähänkään väärin"

Vauhdikas canopy piloting on suomalaisittain uusi laskuvarjourheilun laji. Hämeen Laskuvarjourheilijat rakensi Vesivehmaan lentokentälle lajiin tarkoitetun vesialtaan, mikä teki Vesivehmaasta lajin kotipaikan Suomessa. Yleisölajiksi sopivan canopy pilotingin SM-kisat alkoivat keskiviikkona.

Swooppaajat keräävät vauhtia ilmassa ennen rataa. Kuva: Aku Isotalo

Laskuvarjohyppääjä kaartaa kohti poijurataa vähintään sadan kilometrin tuntivauhtia, parhaimmat paljon nopeamminkin. Maanpinta lähestyy tavalla, jota ei voi kuvitellakaan. Kisarata jatkuu eteenpäin vain 1,5 metrin korkeudessa.

Maalin jälkeen suurin osa hyppääjistä laskeutuu pyllylleen, toivottavasti pehmeästi. Takamuksella liukuminen on turvallisempaa kuin yrittää laskeutumista juosten, koska vauhtia on yhä neljänkympin luokkaa.

– Lajissa sattuu paljon. Kun vauhtia on lähellä maata 100–120 kilometriä tunnissa, sattuu, jos arvioi vähänkään väärin, sanoo Marek Skowron, joka oli heinäkuun alussa Puolan MM-kisoissa paras suomalainen. Vesivehmaalla käynnissä olevissa SM-kisoissa hän kuuluu tietysti suosikkeihin.

Marek Skowron koki lajin riskit viime vuonna Ruotsin mestaruuskisoissa, kun ranteen värttinäluu murtui laskeutumisessa. Se on silti verrattain vähän, koska takana on laskuvarjourheilua 11 vuotta.

Marek Skowron kiitää pondin yllä nopeuskisassa. Hyppääjän jokin osa, yleensä jalat, pitää olla alle 1,5 metrissä. Kuva: Aku Isotalo

Vesivehmaan allas kiinnostaa Venäjälläkin

Hyppääjät alkavat kerätä vauhtia ilmassa muutaman sadan metrin korkeudessa 270 tai 450 asteen käännöksellä. Varjon syöksy oikaistaan ennen vesialtaassa olevaa 1,5 metrin korkuista lähtöporttia vaakalentoon. Rata kulkee altaan päällä mutta päättyy laskeutumiseen altaan jälkeen maalle. Lajissa kisataan kolmessa alalajissa, nopeudessa, pituudessa ja aluetarkkuudessa, joista kahdessa jälkimmäisessä tehdään vesikosketuksia. Vesikosketus hidastaa vauhtia, joten nopeuskisassa sitä yritetään välttää. Radalla hyppääjän jonkin osan on oltava alle 1,5 metrissä.

Tuttujen kesken swooppaus, virallisemmin canopy piloting, on Suomessa uutta herkkua laskuvarjohyppääjille. Suomen ensimmäinen swoop-allas eli pondi rakennettiin Vesivehmaan lentokentälle viime vuonna ja viimeisteltiin tänä kesänä. Keskiviikkona radalla alkoivat lajin SM-kilpailut. Säiden salliessa kisat saataneen päätökseen tänään torstaina. Mukana on kymmenkunta osallistujaa, joista puolet lajissa aloittelijoita ja puolet maailmaa nähneitä konkareita.

Nopeuskisa aloitti SM-kisat Vesivehmaalla. Kuva: Aku Isotalo

Skowrow’n ja lajin muiden suomalaiskonkareiden lähin harjoituspaikka on ollut tähän asti Tukholman Gryttjom. Vesivehmaalla toimivassa Hämeen Laskuvarjourheilijoissa toivotaan ja uskotaan, että uusi pondi nostaa lajin suosiota Suomessa. SM-kisojen ratamestari Jarkko Kröger kertoo, että suunnitteilla on järjestää enemmän tapahtumia ja jopa kansainvälisiä kisoja ja tuoda paikalle ulkomaalaisia valmentajia. Uusi pondi on herättänyt jo nyt kiinnostusta itänaapurissa.

– Täällä kävi yksi venäläinen, joka sanoi, että tämä on lähin allas 500 kilometriin. Hän haluaa tulla tänne isommallakin porukalla, Jarkko Kröger sanoo.

Periaatteessa harjoitella voi ilman swoop-allastakin, mutta vesikosketus on iso osa lajia ja allas parantaa myös turvallisuutta.

– On parempi osua veteen kuin kovaan maahaan, Marek Skowron sanoo.

Turvallisuuden varmistamiseksi Vesivehmaan pondin käyttämiselle on tiukat säännöt. Lajin kansainväliset säännöt määräävät styroksin käytön vain altaan päädyissä, mutta turvallisuuden vuoksi Vesivehmaalla pondin kaikissa reunoissa on styroksia.

Suorituksen tuomarointi alkaa lähtöportista. Kuva: Aku Isotalo

Aineksia yleisön suosikkilajiksi

Canopy piloting on laskuvarjourheilun näyteikkuna ja kuninkuuslaji. Yleisö pystyy seuraamaan vauhdikkaita suorituksia muutaman metrin päästä, siinä missä muissa lajeissa suoritukset tapahtuvat korkealla yläilmoissa. Maailmalla se onkin suuri yleisölaji.

Marek Skowron halusi alusta alkaen swooppaajaksi. Ensin oli opeteltava laskuvarjohypyn perusteet kunnolla, koska swooppauksessa kuvun käsittelytaidot ratkaisevat.

– Tämä on hurja laji, jonka nopeus kiinnostaa. Tämä vaatii tietoa ja taitoa, ja täytyy tuntea kupu hyvin, Skowron kuvailee.

SM-kisoissa on mukana aloittelevia hyppääjiä, joilla Jarkko Kröger arvioi olevan takana vähintään 600–700 hyppyä, sekä yli 7 000 hypyn konkareita.

Hyppääjät tekevät suorituksensa tiiviissä tahdissa. Kierrosten välissä on tauko. Kuva: Aku Isotalo

Tämän vuoden MM-kisoissa hyppäsivät suomalaisista Skowron lisäksi Klas Ramsay ja Juho Mäntylä. Ramsay teki nopeudessa Suomen ennätyksen ja Mäntylä pituudessa. Skowron teki kuitenkin porukan tasaisimmat suoritukset ja oli 89 hyppääjän joukossa kolmen lajin yhteistuloksissa sijalla 65, vaikka yksi lajeista meni penkin alle.

– Pituus menee minulta yleensä hyvin, ja nopeus on kiva, kun vauhdissa pitää kääntää. Tarkkuus on minulle haastavin, koska en ole treenannut sitä paljoa, Skowron kuvailee.

Mikä?

Canopy piloting

Canopy piloting on Kansainvälisen ilmailuliitto FAI:n hyväksymä kilpailulaji laskuvarjourheilussa.

Kilpailuissa on kolme osa lajia: nopeus, pituus ja aluetarkkuus.

Nopeuskisassa hyppääjä lentää kaartuvan radan mahdollisimman nopeasti. Hyppääjän vartalosta jonkin osan on oltava koko ajan porttien tasolla eli alle 1,5 metrissä. Aika ratkaisee.

Pituuskisassa hyppääjä ottaa vesikosketuksen viimeistään ensimmäisen portin kohdalla, pysyy 50 metriä 1,5 metrin korkeudella ja lentää sen jälkeen mahdollisimman pitkälle. Pituus ratkaisee.

Aluetarkkuuskisassa hyppääjä lentää ensimmäisen portin läpi, saa lisäpisteitä jokaisesta portista, jonka kohdalla jalka viistää veden pintaa, ja laskeutuu maalle, jossa on eri pistemäärin pisteytettyjä laskeutumisalueita.

SM-kisat Vesivehmaalla alkoivat keskiviikkona ja jatkuvat torstaina. Säävarauksen vuoksi varapäiviä sunnuntaihin asti. Mitalit jaetaan jokaisesta kolmesta lajista sekä niiden yhteiskisasta.

Vesivehmaalla tuomarit tarkastavat suoritukset videolta.

Vesivehmaan swoop-allas on 90 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Syvyys on 60–70 senttimetriä. Turvareunat styroksia. Altaan toisessa päässä on jo laskeutumisalue, ja samanlainen alue rakennetaan vielä toiseenkin päähän, jotta hyppysuuntaa voidaan vaihtaa tuulen suunnan mukaan.

Vesivehmaalla toimii Hämeen Laskuvarjourheilijat.

Canopy pilotingissa kisataan myös freestylessä, joka on Suomessa vieläkin vieraampi kuin kolme muuta lajia.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi