Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Kymmenen vuotta sitten Alexander Stubb ei osannut uida eikä pitänyt pyöräilystä - lauantaina hän ottaa mittaa Lahden Ironman-maastoista

Euroopan investointipankin varapääjohtaja aikoo juhlistaa Ironmania sikarilla ja saunalla. Stubb myöntää kätilöineensä kilpailua Suomeen, ja hänen mielestään Lahden maastot ovat kansainvälisellä tasolla. Ennen lajin kokeilua Stubb ei osannut uida eikä nauttinut pyöräilystä, mutta nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, kaikki on toisin.

Alexander Stubb vieraili Lahden lähiseudulla viimeksi triathlonkilpailun merkeissä muutama vuosi sitten, kun hän osallistui Vierumäellä järjestettyyn Finntriathloniin. Kuva: Katja Luoma

Triathlonin ehkäpä tunnetuin suomalaisharrastaja Alexander Stubb odottaa innolla Lahdessa lauantaina järjestettävää Suomen ensimmäistä Ironmania. Euroopan investointipankin varapääjohtajana työskentelevä ja komissaariksi Jyrki Kataisen paikalle kaavailtu Stubb istuu autossaan matkalla Luxemburgista Brysseliin. Kiireisellä pankkiirilla soi puhelin yhtenään ja haastattelu keskeytyy tuon tuostakin, jota hän pahoittelee vakavana palattuaan takaisin puhelinlinjoille. Triathlonista puhuttaessa Stubbin ääni on kuitenkin heti täynnä intoa.

– Onnittelut Ironmanista Lahdelle, tämä on tosi kova juttu. Kyseessä ei ole mikään pikkukisa, vaan kansainvälisellä mittakaavalla todella iso kilpailu. Ironmanin brändi on jättiläismäinen, ja se, että kaikki täällä Suomessa alkaa nyt Lahdesta, on peukutuksen paikka, sanoo Stubb.

Hän tunnustaa toimineensa jonkinlaisena takapiruna kisojen saamiseksi Suomeen ja sanoo, että urheilukaupunkina Lahdessa ymmärrettiin heti lähteä kisojen perään.

– Kätilöin vaatimattomasti tätä kisaa Suomeen yläpilvitasolta Ironmanin järjestäjien kanssa. En tehnyt mitään asian eteen, mutta autoin kontaktoimaan ihmisiä ja keskustelin. Kun mietimme mihin kilpailu sijoitetaan Suomessa, Lahti oli täydellinen valinta. Upea järvi ja kaupunkimaisema, mutta luonto lähellä ja pyöräreitti on muuten tasamarkkaa 90 kilometriä, Stubb kertaa.

Tuulinen sää vaikeuttaa uintia

Kesäkuun puolessa välissä pankkiirilla oli aikaa käydä testaamassa Lahden ja Hollolan maastot tulevaa triathlonkisaa varten. Aikaisemmin Stubb on ollut ahkera vieras Vierumäen Urheiluopistolla ja sanoo Lahden lähimaastojen tullen tutuksi vuosien varrella. Stubb kehuu Ironmanin kisamaastoa ja maisemia kauniiksi, mutta myöntää tasamaata rakastavana, että Messilän mäki tulee antamaan kelpo vastusta kisan aikana.

– Säätiedotus lupailee tuulista keliä. Terävässä aallokossa uinti tulee varmaan olemaan vaikeaa. Juoksu on tasaista ja reitti huikea, eli ei voi paljon paremmaksi muuttua. Aika monta näitä kisoja nähneenä voin todeta, että Lahti on maastoltaan kansainvälisen tason paikka, Stubb ylistää.

Lue myös: Ironman-kisan osallistujalistaa: entinen formulatähti, entinen yhdistetyn tähti – ja yksi nykyinen huippujääkiekkoilija
 

Lahden sataman alue tuo myös entiselle pääministerille lämpimiä muistoja mieleen. Vuonna 2014 kokoomus järjesti puoluekokouksensa Sibeliustalossa, jossa Stubb valittiin puolueen puheenjohtajaksi ja nousi kesäkuussa pääministerin paikalle.

– Kun kävin sen pyöräilyn vetämässä ja heitin pyörän parkkiin Sibeliustalon eteen, niin kyllähän sieltä muutamia muistoja nousi vuosien takaa. Hajut ja paikat oli tuttuja, hän myöntää.

"Triathlonista on tullut uusi golf"

Tämä vuosi on Stubbille kymmenysten vuosi. Sen lisäksi, että ikää karttui mittariin pyöreät 50, on myös triathlonin parissa vierähtänyt tasan kymmenen vuotta. Oman lajitarinansa hän kertoo olevan klassinen keski-ikäisen lycrasedän kehitystarina, joka sai alkunsa, kun keho rasittui juoksusta liikaa.

– Pelasin nuorena juonioreiden SM-tasolla käsipalloa ja jääkiekkoa sekä maajoukkuetasolla golfia. 20-vuotiaana lopetin aktiiviurheilun ja siitä noin 20 vuotta harrastin passiivista liikunta lähinnä kuntosalilla ja lenkkeillen. 40-vuotiaana heräsin siihen, että keho tarvitsi jotain muuta ja aloin juoksemaan pidempiä lenkkejä. Fysioterapeuttini ehdotti, että mitä jos kokeilisin triathlonia, johon vastasin, että huono idea, koska en osaa uida, enkä tykkää pyöräillä, Stubb naureskelee.

Silti hän päätti antaa lajille mahdollisuuden, kokeili sitä, innostui ja jäi sille tielleen. Heinäkuussa 2008 Stubb otti osaa ensimmäiseen Joroisten triathloniin, joka on Suomen pitkäaikaisin triathlonkilpailu. Stubbin mukaan lycrakansaa oli kilpailussa vähän ja kaatosade karkotti viimeisetkin katsojat pois alueelta.

– Laji näytti olevan kuolemassa ja ajattelin, että ehkä triathlon on nähnyt Suomessa parhaat aikansa. Hitaasti, mutta varmasti laji on kuitenkin noussut Suomessa ihan uuteen kukoistukseen. Nykyään kisoja on paljon ja harrastajia yli 10 000. Voisi melkein sanoa, että triathlonista on tullut uusi golf, hän sanoo.

Liikunta ei unohdu kiireisenkään työn keskellä

Euroopan investointipankin varapääjohtajalla aika on välillä kortilla. Stubbin mukaan liikunnasta hän tinkii silti hyvin harvoin.

– Nykyään elämä on sinänsä erilaista kuin ennen, koska matkustan enemmän. Viikot vietän Luxemburgissa, viikonloput Suomessa ja välissä matkustan välillä ympäri Eurooppaa. Silti aikaa löytyy liikkumiselle ihan hyvin. Olen tottunut tekemään treenit yleensä aamulla siinä kuuden pintaan, jolloin päivä alkaa kello kahdeksan.

Stubb kehuu, että kiireisen elämän keskellä hän on saanut valtavasti tukea valmentajiltaan, jotka ymmärtävät hellittää, kun töissä on rankkaa ja lisätä kierroksia, kun töissä on helpompaa. Hän kertoo myös kuljettaneensa Luxemburgiin oman tutun pyöränsä ja etsineensä asunnon läheltä uima-allasta, mikä helpottaa treenaamista. Stubb painottaa silti olevansa elämäntapatriathlonisti, jolle myös lepo on tärkeää. Treenitunteja kertyy noin 7 viikossa, mikä on Stubbin mielestä kelpo määrä.

– Toitotan aina omalle ikäryhmälleni, että tämä on meille vain harrastus ja sen on tarkoitus tuottaa elämään iloa ja lisää energiaa. Silloin, jos treenaa vaikkapa 20 tuntia viikossa, niin se vie energiaa enemmän kuin antaa.

Stubbin mielestä on valitettavaa, että monen mielikuva triathlonista on rääkkäystä, jossa oksennetaan maaliviivaa ylitettäessä.

– Lajista on luotu vähän myyttinen kuva. Tietysti, jos on ammattiurheilija, asia on täysin erilainen ja silloin treenaus on kovaa työtä. Ammattilaisia on kuitenkin vain promille lajin harrastajista, Stubb tuumaa.

Havaijin Ironman-unelma sai odottaa vuosia

Triathlonajaltaan Stubb merkkaa kovimmaksi saavutuksekseen Ruotsin Kalmarissa kisatun Ironmanin vuonna 2013. Ennen kisaa Stubb oli asettanut tavoitteekseen suorittaa matkan alle 10:ssä tunnissa. Keli oli haastava ja monella triathlonistilla aika venyi pitkäksi. Yllätys olikin melkoinen, kun Stubb kuuli ajakseen 9 tuntia ja 55 minuuttia.

– Olin viides 300:sta ikäryhmäni kaverista ja anastin sillä itselleni paikan Havaijin Ironmaniin. Se on jokaisen vähänkin enemmän lajia harrastavan unelma ja kovin juttu koko lajissa. Oma paikka kilpailussa tuli vähän yllättäen ja pyytämättä, Stubb muistelee.

Kyseessä oli kuitenkin aika, kun Stubb toimi Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä, jonka vuoksi Havaijin matka sai odottaa

muutaman vuoden.

Lue myös: Myös lokit otettu huomioon Ironman-reitin suunnittelussa - poimi kilpailunjohtajan vinkit ensi viikolla kisattavan triathlonin katselupaikkoihin
 

– Koska olin ministeri, siitä olisi tullut hirveä haloo, jos olisin lähtenyt Havaijille lokakuussa. Sain sovittua järjestäjien kanssa, että voin tulla suorittamaan kilpailun, kun elämäntilanteeni rauhoittuu.

Unelma Havaijista toteutui viimein vuonna 2016. Vuosi myöhemmin Stubb seisoi Ahvenanmaalla palkintopallilla ikäsarjansa SM-mitali kaulassa.

– Tuolla triathlon-viivalla on varmaan monia, jotka haluavat voitta mut. Hymy suunpielessä ajattelen, että mullakin on sama vastustaja ja sen nimi on Alexander Stubb. On ollut todella hienoa, että joka vuosi on pystynyt ylittämään omia ennätyksiä ja parantamaan omaa aikaansa. Se on koko homman suurin ilo.

Sikareita ja saunaa Lahden kisan jälkeen

Stubbin mukaan, mikäli tulos ei ole aivan huono, aikoo hän jäädä juhlimaan lauantaina Lahteen muiden lycrasetien ja -tätien tavoin. Pankkiirilla on perinteenä armahtaa itsensä sikarilla kovan kilpailun jälkeen. Saunakin on kuulemma Lahdesta jo varattu – onhan kyseessä kuitenkin suomalaisen triathlonyhteisön vuoden ykköstapahtuma ja monen suomalaistriathlonistin unelmien täyttymys.

– Moni tulee Lahden maaliviivallakin näkemään sen ilon ja ystävyyden, joka vallitsee kisaajat viivaa ylitettäessä. Ilo on spontaania, melkein alastonta ja lapsenomaista. Endorfiinit jylläävät ja tunteet ovat pinnalla. Aikuiset miehet ja naiset halaavat ja pussaavat, vaikka eivät tunne toisiaan. Se on aika hauska näkymä, mutta sitä tunnetta on vaikea kuvailla ulkopuolisille. Se on kuin alkuhumala, mutta ilman krapulaa ja kestää monta tuntia kisan jälkeen, Stubb kuvailee.

Hän paljastaa, että Euroopan investointipankista Lahteen saapuu kisaamaan muitakin kollegoita. He ovat tosin saapuneet jo hyvissä ajoin torstaina ja lähtevät vasta seuraavan viikon puolella.

– Niin tekee moni muukin. Ironman-kisoihin tullaan yleensä koko perheen voimin ja vietetään esimerkiksi viikko tutustuen kisapaikan ympäristöön. Se on mielenkiintoinen tapa, joka on muodostunut lajin ympärille.

Ironman Suomessa ensimmäistä kertaa

Ironman on maailman tunnetuin triathlonkilpailu. Havaijin Ironman järjestettiin ensimmäisen kerran 1978. Siitä on kasvanut maailmanlaajuinen ilmiö, ja Ironman-tapahtumia on järjestetty neljän vuosikymmenen aikana 44 maassa.

Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finlandin nimessä 70.3 tarkoittaa matkojen yhteenlaskettua summaa maileina.

Lahdessa järjestettävässä triathlonkisassa kilpaillaan vain puolimatkalla.

Kilpailuun kuuluu pyöräilyn lisäksi 1,9 kilometrin uintiosuus sekä 21,1 kilometrin juoksuosuus.

Kilpailu alkaa kello 16 ja viimeiset kilpailijat tulevat maaliin puolenyön jälkeen.

Tapahtumaan on ilmoittautunut 1 800 kilpailijaa, joista noin neljäsosa on ulkomaalaisia.

Parhaille ikäryhmäkilpailjoille on tarjolla paikkoja MM-kilpailuihin Etelä-Afrikkaan.

Ironman-kisa järjestetään Lahdessa myös vuosina 2019 ja 2020. Lahti on sitoutunut maksamaan kilpailuista 75 000 euroa vuodessa.

Suomessa triathlonin harrastajamääriä ei ole juuri rekisteröity, mutta harrastajia arvioidaan olevan 7 000–10 000.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X