Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

"Mäkihyppy on iso asia Lahdessa" – kiinalaisravintola lähti tukemaan LHS:n pienimpiä junioreita

Karpalon mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten ryhmä on saavuttanut jo menestystä, vaikka ykkösasiana on tarjota lapsille mielekästä ja laadukasta toimintaa. "Se on parasta mainosta lajille."

Valmentaja Olli Muotka näytti harjoituksissa nuorille mallia, kuinka ponnistus lähtee rullaluistimilta. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomalaisilla on isot odotukset yhteistyöstä kiinalaisten kanssa, kun Kiinassa investoidaan lähivuosina valtavasti talviurheiluun vuoden 2022 Pekingin olympialaisten takia. Esimerkiksi pohjoismaisissa hiihtolajeissa riittää tekemistä, sillä lajikulttuuria ei ole, eikä vielä suorituspaikkojakaan.

Olympiakisojen lumilajien isäntäkaupungissa, Pekingistä noin 160 kilometrin päässä sijaitsevassa 6,5 miljoonan asukkaan Zhangjiakoussa, on aloitettu työt alppirinteistä, mutta hiihtostadionit ja hyppyrimäet ovat vielä suunnitteluasteella.

Lahti ja paikalliset yritykset pyrkivät apajille, mutta sopimuksia ei synny hetkessä.

– Kiinassa halutaan rakentaa talviurheilukulttuuria niin, että lajien harrastus jatkuu kisojen jälkeenkin. Pitää muistaa, että suomalaiset eivät ole yksin liikkeellä. Siellä on monet maat rivissä hakemassa yhteistyötä, korostaa Jani Klinga, joka on oman yrityksensä kautta konsultoinut kisaisäntiä.

Lumimaailma on hieno idea. LHS:n johtokunnan jäsen Jani Klinga

Mäkihypyllä paikka sydämessä

LHS:n nuoret Misa Vilminko sekä Hilla Ja Heta Hirvonen saivat ravintoloitsija Chen Cong e'ltä 5¿000 euron sekin harrastusryhmänsä toimintaan. Ryhmän valmentaja Olli Muotka ja yhteistyön taustavaikuttaja Jani Klinga myhäilivät.

Ruohonjuuritasolla suomalais-kiinalaisesta yhteistyöstä on jo konkreettinenkin esimerkki, kun Lahdessa toimiva kiinalaisravintola Hua Du lähti tukemaan Lahden Hiihtoseuran nuorimpia Karpalossa harjoittelevia mäkihypyn ja yhdistetyn junioreita.

Kahdeksan vuotta sitten Lahteen muuttanut ravintoloitsija Chen Cong e näki kaupungista melkein ensimmäisenä hyppyrimäet ja hämmästeli aluksi mitä rakennelmia ne ovat. Vuosien varrella Chen Cong e on nähnyt mäet lähes päivittäin ja mäkihyppy on saanut paikan hänen sydämessään.

Lahtelaistunut ravintoloitsija on selvillä, että suomalaisella mäkihypyllä ei juuri nyt mene kovin hyvin. Siksi Chen Cong e haluaa auttaa nuoria, jotta perinne jatkuisi hänen nykyisessä kotikaupungissaan, kun tulevat olympialaiset järjestetään hänen synnyinmaassaan.

– Mäkihyppymenestys on iso asia Lahdessa, hän perustelee.

Epäsuomalaiseen tapaan yhteistyösopimuksen arvo ei ole mikään salaisuus.

– 5 000 euroa on merkittävä tuki meidän toiminnallemme, sanovat Karpalon ryhmän vastuuvalmentaja Olli Muotka ja LHS:n mäkihypyn valmennusvaliokunnan puheenjohtaja Klinga.

Lapsista enemmistö tyttöjä

Karpalon mäkihypyn ja yhdistetyn harrastusryhmän lapsista enemmistö on tyttöjä. Heta ja Hilla Hirvonen saivat harjoituksissa äidiltään Soili Hirvoselta apua rullaluistimien kiinnityksessä. Kuva: Sami Kuusivirta

Karpalon nuorten ryhmässä harrastaa 25 5–14-vuotiasta lasta, joista enemmistö on tyttöjä. Muotkan mukaan määrä tuplaantui viime talvena ja positiivista oli myös vanhempien saaminen mukaan toimintaan.

– Meitä valmentajia oli itseni lisäksi kolme, ja 6–7 lasten vanhempaa kävi ykköstason valmennuskurssin. Vetäjiä on riittävästi, kun he ovat aktiivisesti mukana.

Karpalon juniorit menestyivät viime talvena erinomaisesti, sillä he saavuttivat Hopeasompafinaaleissa 12 mitalia.

– Valmentajana minä katson tulosta, mutta lapsille on tärkeintä mielekäs ja laadukas toiminta sekä innostuksen säilyminen. Se on parasta mainosta lajille.

Karpalo kuin 1970-luvulta

Akseli Vidgren näyttää, kuinka ponnistusta voi harjoitella myös Messukeskuksen parkkipaikalla. Kuva: Sami Kuusivirta

Samaa ei voi sanoa pienimmille junioreille tarkoitetuista Karpalon mäistä, joiden kunnostamisesta ei saatuaikaan päätöksiä.

– Olen päättänyt, etten valita, mutta onhan se niin, että kun nykyaikaiselta mäkistadionilta menee tunnelin kautta Karpaloon, on kuin saapuisi 1970-luvulle, naurahtaa Muotka.

Hän näkee asiassa positiivisenkin puolen.

– Suositus on, että junnut tekisivät vuodessa tuhat hyppyä. Meillä päästiin ilman hissiä 750 hyppyyn, mutta toisaalta nuorille tuli kävelyä enemmän.

Klinga sanoo, että omalla toiminnallaan seura voi ajaa mäkien kunnostusta.

– Ei voi vain vaatia parannuksia olosuhteisiin, pitää myös osoittaa toiminnan laadulla, että parannuksille on perusteita. Siksi meidän tavoitteemme on kerätä toimintaan enemmän lapsia.

– Esillä ollut lumimaailma, jossa mukana olisivat muutkin lajit, on hieno idea. Siitä hyötyisivät kaikki, hän uskoo.

Juha Hölttä
juha.holtta@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa ESS Verkko Plus nyt 3 kk vain 9,90 € / kk!

(norm. 14,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X