Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Liikkuva koulu -hanke kohti viimeistä vuotta – "Nyt on viimeinen hetki tehdä niitä rakenteita, joilla aktiivisuutta voidaan pitää koulupäivissä myös jatkossa"

Jyväskyläläiset Liikkuva koulu -koordinaattorit kävivät jakamassa oppia Jalkarannan koulussa Lahdessa. Lahden Liikkuva koulu -hankkeen koordinaattori Harri Kampmanin mukaan liikunnallisuus ja toiminnallisuus pitää olla jatkossakin osa koulupäiviä, vaikka osin valtion rahoittama hanke lakkaakin.

Jyväskylän Liikkuva koulu -koordinaattori Jon Salminen veti tiistaina Jalkarannan koulun neljäsluokkalaisille liikuntatunnin. Salibandymailoja ja jalkapalloja ei tarvittu, kun ohjelmassa oli koordinaatiota, nopeutta ja kehonhallintaa kehittäviä leikkejä ja pelejä. Kuva: Erno Laisi

– Kuka tietää zombie-hipan, kysyy Jyväskylän Liikkuva koulu -koordinaattori Jon Salminen Jalkarannan koulun nelosluokkalaisilta.

Monelle tuttu leikki aloittaa oppitunnin mittaisen liikuntahetken. Tavallinen hippaleikki saa oman mausteensa, kun oppilaat joutuvat zombieksi muututtuaan etenemään neliraajatyylillä juoksemisen sijaan.

Jalkarannan koulun opettajat ja muut Lahden Liikkuva koulu -hankkeen toimijat seuraavat tarkkaavaisesti, mitä Salminen ja hänen kollegansa Samuli Pentinniemi ovat liikuntatunnin sisällöksi kehitelleet.

Kehonhallintaa, koordinaatiota ja nopeutta kehittävät leikit ja pelit tuntuvat innostavan lapsia, eikä kukaan kysy, pelataanko kohta salibandya.

Jyväskyläläiskaksikon Jalkarantaan pyysi Lahden Liikkuva koulu -hankeen koordinaattori Harri Kampman.

– Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. On hyvä, että opettajat saavat työhönsä ulkopuolisia ärsykkeitä ja ideoita, sanoo Jalkarannan koulussa opettajana ennen eläköitymistään toiminut Kampman.

Jalkarannan koulun oppilaat vauhdissa. Kuva: Ermo Laisi

Vuosi aikaa

Pitkän linjan jalkapallovalmentaja ja entinen opettaja Kampman on selvästi ylpeä siitä, että kaikki lahtelaiset koulut ovat hankkeessa mukana tavalla tai toisella. Hanke päättyy vuoden päästä, mutta Kampmanin pesti jo toukokuussa, jonka jälkeen hän keskittyy täysipainoisesti FC Kuusysin urheilutoimenjohtajan tehtävään.

Kampmanin mukaan Liikkuva koulu -hankkeen jälkeiseen aikaan vaikutetaan nyt.

Liikunta pitää saada opetuksen rakenteisiin ja pysymään siellä riippumatta siitä, jatkuuko valtion rahoitus vai ei, Kampman painottaa.

Samaa sanoo Jon Salminen.

– Meillä on vuosi aikaa. Sen jälkeen valtiolta tuleva rahoituskin vähenee. Nyt on viimeinen hetki tehdä niitä rakenteita, joilla aktiivisuutta voidaan pitää koulupäivissä myös jatkossa, Salminen sanoo.

Lue myös: Liikunta edistää lapsen koulumenestystä ja tarkkaavaisuutta
 

110 000 euroa kaupungilta, 110 000 euroa valtiolta. Lahtelaisille kouluille on annettu vuosittain 220 000 euroa Liikkuva koulu -hankkeen toteuttamiseen viimeisen kolmen vuoden ajan. Liikkuva koulu on ollut yksi istuvan hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Hallituksen tavoitteena oli kärkihanketta aloittaessaan, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu vähintään tunnin päivässä.

Se on dab, voitokas tuuletus. Kuva: Erno Laisi

Riittääkö raha jatkossa?

Myllypohjan koulun opettaja ja koulun Liikkuva koulu -koordinaattori Maiju Rautanen myöntää olevansa huolissaan, lässähtääkö liikuntaan panostaminen, kun valtion osin rahoittama hanke loppuu.

– Minulla on suuri pelko siitä, että rahat eivät riitä, kun koulujen budjetit ovat muutenkin niin tiukat. En usko, että kaupunki osallistuu nykyisenkaltaisella summalla enää jatkossa, sanoo tiistaina Jalkarannassa jyväskyläläisten pitämään koulutukseen osallistunut Rautanen.

Myllypohjassa on viimeisen vuoden ajan pyöritetty toimintatorstaita hankerahoituksella. Liikuntahetkiä käyvät vetämässä FC Reippaan henkilökunta. Osana hanketta Myllypohjassa on otettu käyttöön erilaiset toiminnalliset ja liikunnalliset pelit ja leikit esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan opetuksessa.

– Kaikilla koulun oppilailla on kahden viikon jaksolla yksi ekstratunti liikuntaa. Myös muiden aineiden tunneilla opetus on muuttunut liikunnallisempaan ja toiminnallisempaan suuntaan, Rautanen sanoo.

Opettajan mukaan valtaosa oppilaista on tykännyt liikunnan ja toiminnallisuuden lisäämisestä. Erityisesti alakoulun nuorimpien oppilaiden into on ollut suurta, sanoo ekaluokan opettajana työskentelevä.

– Minun korviini ei ole kantautunut mitään negatiivista.

Hankkeen viimeiselle vuodelle liikuntatarjontaa ollaan laajentamassa entisestään, Rautanen kertoo.

– Se, mitä käy ensi vuoden jälkeen, on iso kysymysmerkki.

Jalkarannan koulun oppilaat näyttävät liikkumisen mallia. Kuva: Erno Laisi
Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi