Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Omituista menoa Vesijärven jäällä – tästä on kyse

Lahdessa kilpailllaan talvipurjehduksen MM-kisoja. Olosuhteet rajoittavat lajin levinneisyyttä, joka on syntynyt Suomessa.

Jääsurffi on syntynyt Suomessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Hullujen hommaa, osa sanoi. Mitä ihmettä nuo tekevät, kysyivät toiset. Kourallinen satunnaisia iltapäiväulkoilijoita oli kerääntynyt aurinkoiselle Vesijärven jäälle nauttimaan tiistaisesta talvikelistä. Vieressä retkiluistelleet, hiihtäneet tai koiria ulkoiluttaneet ihmiset saivat olla rauhassa, mutta silti puheensorinaa ja hämmästeltävää riitti. Jos olisi kesä, kyseessä olisi taatusti purjehduksen Casseli Race -kilpailu.

Mutta kun ei ole kesä, ei sinnepäinkään. Helmikuun lopun pakkasjakso puskee viimaa ovista ja ikkunoista eikä navakalta tuuleltakaan voi välttyä. Silti järven jäällä näkyi mitä eriskummallisimpia vempeleitä ja koleasta säästä johtuen pakkasukoiksi muuttuneita urheilijoita.

He ovat urheaa porukkaa. He kilpailevat jääsurffin MM-kisoissa. Kyllä, ymmärsitte ihan oikein. Kyseessä on siis jääsurffin MM-kilpailut, jotka alkoivat Lahdessa tiistaina ja loppuvat lauantaina.

MM-kisat alkoivat tiistaina Lahdessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Jääsurffi syntynyt Suomessa

On syytä pureutua hieman tarkemmin erikoisen lajin taustoihin. Hauskaa tässä kaikessa on se, että laji on syntynyt Suomessa.

– Purjekelkkailu on saanut alkunsa Kalajoki–Raahe-akselilla 1980-luvun alussa. Siellä tehtiin ensimmäiset kelkat, kun mietittiin, miten purjehduskautta voisi jatkaa kesän jälkeen, MM-kisoissa tuomarina ja turvallisuusvastaavana työskentelevä Jarno Rautio kertoo.

Lue myös: Jääkiipeilijä viihtyy talviluonnossa - ei hiisku parhaista jääseinistä
 

Jääsurffissa kilpaillaan kolmessa eri luokassa. Purjekelkat ajavat sekä rataa että slalomia. Kitewingissä ajetaan myös sekä rataa että slalomia. Leijat kuuluvat samaan koriin. Siinä ajetaan rataa sekä freestylea. Se on rajattu suksiin ja lumilautoihin.

– Välineet ovat kehittyneet valtavasti vuosien saatossa. Esimerkkinä voi sanoa leijalla mitatun maailmanennätysnopeuden, joka on hurjat 113 kilometriä tunnissa. Kun peilikirkkaalla jäällä päästään tuollaisiin vauhteihin, niin jokainen voi kuvitella millaista se on, Rautio korostaa.

Jääsurffissa kilpaillaan kolmessa eri luokassa. Kuva: Sami Kuusivirta

Turvallisuus tärkeää

Suomessa jääsurffin MM-kisat on pidetty kahdesti aiemminkin. Vuonna 2011 kisailtiin Oravissa Saimaalla ja 2013 Kalajoella.

Lajin kattojärjestö WISSA on pitänyt huolta siitä, että MM-kilpailut käydään vuoroin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

– Siinä systeemissä tarjotaan tasaisesti kotikenttäetua molemmille, Rautio sanoo.

Jos urheilulla haluaa saada varallisuutta, ei jääsurffi ole oikea laji.

– Huipulla on jonkin verran puoliammattilaisia. Etenkin Venäjällä laji on hyvin suosittu. Esimerkiksi MM-kisoissa ei jaeta palkintorahaa lainkaan. Omat sponsorit ovat siksi tärkeitä.

Jos jääsurffi haluaisi levitä yhä isommaksi lajiksi, se vaatisi vain lisää jäätä. Kun olosuhteet ovat kunnossa, lajia voi harrastaa käytännössä missä tahansa.

– Kolmet edelliset MM-kilpailut ovat menneet enemmän tai vähemmän pipariksi juuri olojen takia. Ajatus on ollut pitää ne merellä, mutta sitten on jouduttu tulemaan sisämaahan jonkun pienemmän lätäkön äärelle. Turvallisuus on meille ehdoton juttu. Siitä emme tingi koskaan emmekä sen kanssa pelleile. Lajissa vauhdit ovat niin hurjat, että jos yhtäkkiä jää pettää tai sitä ei vaikka ole lainkaan, niin sitten olemme lirissä, Rautio sanoo.

Eerikki Lyytikäinen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?