Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Voitelu harmittaa vielä 60 vuotta myöhemminkin - venäläinen kilpasisko kävi Lahdessa tapaamassa Siiri "Äitee" Rantasta

Marija Gusakovan suksi ei luistanut MM-Lahdessa 1958, mutta kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli olympiavoittaja. Kultasukset ovat tallessa Lahden hiihtomuseossa.

Marija Gusakova kävi lauantaina Lahden Hiihtomuseossa tervehtimässä vanhaa kilpakumppaniaan Siiri Rantasta. Kuva: Janne Urpunen
Marija Gusakova kilpaili ensimmäisen kerran 27-vuotiaana ulkomailla Lahden vuoden 1958 MM-kisoissa.

- Olin kuudes, kun sukset oli voideltu huonosti. Muuta en muistakaan. Keskityin niin kilpailemiseen, etten muista edes, missä olimme täällä yötä, hän kertoo.

Tiistaina 87 vuotta täyttävä Squaw Valleyn kympin olympiavoittaja on tullut vieraisille Lahden hiihtomuseoon ja tervehtimään entistä kilpasiskoaan Siiri “Äitee” Rantasta.

- Hän on käynyt luonani ainakin kolme kertaa aikaisemmin. Kerran hän antoi minulle suksensa, jotka pyysi lahjoittamaan museolle, Rantanen, 93, muistelee.

Sukset ovat kuulemma samat Järviset, joilla Gusakova suihki olympiavoittoon.

Hiihtomuseon tutkija Suvi Kuismalle tieto tulee yllätyksenä, mutta hän sanoo suksien olevan tallessa, kun ne kerran on museoon tuotu.

Gusakova harmittelee, että tänä talvena hän ei ole vielä päässyt hiihtämään, koska Pietarissa, jossa hän viettää eläkepäiviään, on ollut niin vähän lunta.

Rantanenkaan ei ole vielä ehtinyt ladulle, mutta hän lupaa korjata tilanteen heti seuraavana päivänä.

Neuvostoliiton mahtiaikaa

Gusakova hiihti kahdet olympialaiset ja kahdet MM-kisat. Squaw Valleysta tuli henkilökohtaisen kullan lisäksi hopeaa 3 x 5 kilometrin viestistä.

Zakopanen vuoden 1962 MM-kisoissa Gusakova lykki kympillä toiseksi ja ensimmäistä kertaa MM-historiassa hiihdetyllä vitosella kolmanneksi. Viestissä Neuvostoliitto otti kultaa, kuten noihin aikoihin tapana oli.

Gusakovan viimeinen arvokisaesiintyminen tapahtui Innsbruckin vuoden 1964 olympialaisissa, missä hän oli kympillä kolmas.

Rantasen manageri Antero ”Napu” Verto huomauttaa suojattinsa hiihtäneen MM-tasolla vielä 92-vuotiaana.

Se kummastuttaa kovin Gusakovan seuruetta, joka koostuu pietarilaisen yläkoulu 667:n ja koulun urheilumuseon henkilökunnasta.

Verto kertoo, että videotodiste, missä “Äitee” sujuttelee Lahden stadionilla täyden katsomon hurratessa, löytyy kyllä internetistä.

Ei enää montaa kilpasiskoa jäljellä

Urheilu-uransa jälkeen Gusakova toimi hiihdonopettajana. Hän on ollut eläkkeellä vuodesta 1986. Gusakova kertoo olevansa ikäisekseen hyvässä kunnossa ja asuvansa kissansa kanssa Pietarissa. Aviomies Nikolai Gusakov, Squaw Valleyn yhdistetyn pronssimitalisti, menehtyi 1991.

- Meitä sanottiin olympiapariksi, Gusakova hymyilee.

Hän sanoo pitävänsä edelleen yhteyttä kilpasiskoihinsa, mutta monta ei ole enää jäljellä.

- Ljubov (Baranova, o.s. Kozyreva) on kuollut, samoin Radja (Jeroshina), Alevtina...

Siiri Rantanen keskeyttää, että olympiavoittaja ja seitsenkertainen maailmanmestari Alevtina Koltšina ei ole kuollut, vaan asuu Viron Otepäässä.

Siitä Gusakova ja Rantanen ovat samaa mieltä, että Suomen naishiihtäjät pärjäävät alkavissa olympialaisissa paremmin kuin Venäjän naiset. Venäjän urheilua varjostavaan dopingsotkuun Marija Gusakova ei ota kantaa.

Olympiavoittaja

Marija Ivanovna Gusakova

Syntyi 6.2.1931 Timoshkinossa.

Olympialaisista 1960 kympiltä kulta ja viestistä hopea sekä 1964 kympiltä pronssi. MM-kisoista 1962 viestistä kulta, kympiltä hopea ja vitoselta pronssi.

Edusti Spartakia. Opiskeli ennen maajoukkueuraansa ompelijaksi.

Kertoo kilpailevansa edelleen maastohiihdossa veteraanikilpailuissa.

Siiri Johanna Rantanen

Syntyi 14.12.1924 Tohmajärvellä.

Olympialaista 1952 kympiltä pronssi, 1956 viestistä kulta ja 1960 viestistä pronssi. MM-kisoista 1954 kympiltä ja viestistä hopea, 1958 kympiltä pronssi ja viestistä hopea sekä 1962 viestistä pronssi.

Edusti parhaina vuosinaan Lahden Hiihtoseuraa. Työskenteli verhoilijana.

Hiihtää enää huvikseen.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi