- Naurahdin, että me teemme tuon tänään - ja nyt teemme, sanoo vajaa tunti myöhemmin yhä epäuskoisena Paavo Heinonen.
Hänet houkutteli mukaan "tuleva entinen ystävä" Jukka Kuusisto, joka lähti kokeilemaan tyttärensä Erinin harrastusta. Temppujen makuun pääsee yllättävän nopeasti.
- Harvoin tällaista pääsee tekemään, tai siis ei koskaan, Heinonen sanoo.
Rohkeita poikia
Satojen tyttöjen ja naisten cheerleadingseura LCS Panthers haluaa lajiin mukaan poikia ja miehiä. Tähän asti seurassa on ollut tasan yksi poika ja nyt toinen poika, Jere Hakonen on aloittamassa lajia. Hän osallistuu Felinae-joukkueen karsintoihin tässä kuussa.
- En muuten uskaltaisi, mutta joukkueessa on jo yksi poika, 12-vuotias Jere Hakonen sanoo. Hän innostui lajista katsoessaan siskonsa joukkueen harjoituksia.
Lajilla on tyttömäinen leima, ja mukaan lähteviltä pojilta vaaditaan aimo annos rohkeutta. Tutustumistreeneissä pojat ja miehet pääsivät tekemään temppuja, joista on tyttömäisyys kaukana. Päinvastoin, mikä olisikaan miehekkäämpää kuin ihmisen nostaminen ilmaan suorille käsivarsille. Näillä tempuilla tekee varmasti vaikutuksen katsojiin, kunhan muistaa turvallisuusseikat ja oikean tekniikan.
- Kun jätät kiekossa paikkasi tekemättä, pelaat vastustajan laariin. Tässä tulee pari (ihmistä) päälle, kuului katsomosta.
Turvallisuuden vuoksi, ja jännityksen vähentämisen vuoksi, temppuja ei kokeiltu ilman spottereita eli varmistajia.
Pohja vai nousija?
Treenit vetänyt Joni Huhtala asuu Tampereella, jossa lajia harrastaa sentään jonkin verran miehiä. Siitä huolimatta hän törmää usein ennakkoluuloihin.
- Kysytään, oletko heiluttamassa huiskia kiekkopeleissä. Kun näytän paristunttivideon, jossa poika heittää tytön yhdelle kädelle, käsitys muuttuu. Ennakkokäsitykset ovat lajista niin vääriä, että on vaikea rekrytoida poikia lajin pariin, Huhtala harmittelee.
Tampereella miehiä houkutellaan lajiin esimerkiksi paristunttikursseilla.
- Yksi mies nostaa yhtä tyttöä. Siinä on hauskasti haastetta. Mutta se vaatii, että itse kokeilee. Kun katsoo videoita, ei välttämättä usko, että pystyy tekemään itse niitä juttuja. Ei se mitään älytöntä fysiikkaa vaadi, Huhtala sanoo.
Lahdessa tutustumistreeneissä moni yllättyi siitä, miten paljon ja erilaisia juttuja pääsi kokeilemaan. Alkuverryttelyn jälkeen päästiin heti itse asiaan. Myös Huhtala sai aikanaan nopean startin lajiin. Pikkusisko huijasi treenien lopussa veljen saliin.
- Sain tytön heitettyä käsille heti alkuunsa, niin jäin saman tien koukkuun. Kun olin itse tuplasti painavampi kuin tytöt, nostot lähtivät helposti kulkemaan.
- Mutta ei tarvitse olla minun kokoinen, että pystyy tekemään paristuntteja. Suomessa tytöt tekevät paristuntteja keskenään, Huhtala vakuuttaa.
Huhtala kuuluu kahdeksan vuotta sitten perustettuun Tampereen Sisun Renegades -sekajoukkueeseen, joka kilpailee SM- ja EM-tasolla. Huhtalan mukaan joukkueessa on hyvä olla puolet naisia ja puolet miehiä. Yleensä miehet ovat "pohjalla" eli nostajina.
- Edustusjoukkueessa oli miesnousija, joka oli pienikokoinen telinevoimistelija ja pystyi tekemään kaikki yläihmisen jutut tosi hyvin, Huhtala sanoo.
Myös Jere Hakonen on kiinnostunut nousijan roolista. Trampoliinilla hyppiminen ja muu temppuilu kiinnostaa hurjapäistä poikaa.
"Vois, mutta"
Lajin sisällä miehet ja pojat otetaan hyvin ja innolla vastaan, mutta kaveripiirissä lajivalinta voi herättää kummastusta. Voisivatko poikaystävätreeneihin osallistuneet aloittaa cheerleadingin ihan oikeasti?
- Vois, mutta on muuta tekemistä, sanovat vuoron perään teini-ikäiset Juho Pohjantuli, Tomi Liukkonen ja Gislain Mbane.
Hauskaa näytti silti olevan.
