Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Karistossa sali ja kenttä on buukattu niin täyteen, että luistimiakaan ei ehdi laittaa kentän laidalla

Jos Kariston päiväkotilapset haluavat luistelemaan, siihen tarvitaan paitsi luistimet myös pulkka. Tilapula on Liikkuvan koulun ja hankkeessa mukana olevien lahtelaisten urheiluseurojen haaste. Toimintaa olisi enemmän, jos tilaakin olisi.

Kariston koulussa on paljon liikunnallisia lapsia. Kuva: Pihla Riekkinen

Pitkät välitunnit, oppilaat välituntiliikuttajina ja liikuntatilojen sataprosenttinen käyttö ovat arkea Lahden Kariston koulussa. Jos tässä liikkuvassa koulussa halutaan lisää liikettä, tarvitaan jo lisää tilaa.

Kun talvipakkasilla Kariston päiväkodista lähdetään luistelemaan, vedetään lapset pulkalla jäälle. Aikaa on vain välitunneilla, joten luistimet on laitettava jalkaan jo päiväkodissa. Oppituntien aikaan luistelemassa ovat koululaiset.

- Liikuntasali ja ulkokaudella kenttä ovat oppituntien käytössä kolmeen asti iltapäivällä, vahvistaa Kariston koulun Liikkuva koulu -vastaava Hanna-Kaisa Kousa.

Lahdessa urheiluseurat sekä urheiluoppilaitokset on valjastettu mukaan Liikkuva koulu -toimintaan, mutta täyteen buukatut tilat rajoittavat esimerkiksi liikuntakerhotoimintaa. Osa kerhoista onkin pihapelikerhoja.

Karistossa kerhoja järjestävät FC Kuusysi, WAU ja Pajulahden liikunnanohjaajaopiskelijat. Hanna-Kaisa Kousa tietää, että koulusta löytyisi telinevoimistelukerhosta kiinnostuneita tyttöjä, mutta tilaa ei ole.

Kerho korvaisi iltatreenejä

- Koulu on suomalaisen liikunnan ja urheilun käyttämätön voimavara. Meidän on mietittävä, miten tilat, lapset ja aika saadaan käyttöön, sanoo Liikkuva koulu -hankkeen lahtelaisiin puuhamiehiin kuuluva Harri Kampman.

Kampman ajaa ajatusta joustavasta koulupäivästä, jossa osa harrastuksista järjestettäisiin kouluaikana. Jos yleisiä liikuntataitoja ja motoriikkaa harjoitellaan jo päivällä, seuran iltaharjoituksissa voidaan keskittyä lajiin. Jalkarannan koulussa, jossa Kampman työskenteli ennen eläköitymistään, tuotiin aamuihin liikuntakerhoja urheilua harrastaville lapsille.

Ajatus vaatii kuitenkin aikaa lyödäkseen läpi. Karistossa liikuntasalia käyttää torstaisin välitunnilla sporttikerho, jossa urheilua harrastavat lapset saavat lisäharjoituksen koulupäivän aikana. Siihen mahtuisi lisääkin lapsia. Esimerkiksi kuudesluokkalaiset jääkiekon pelaajat Santeri Lopakka ja Niklas Nikkilä eivät osallistu koulun liikuntakerhoihin, koska niille ei ole aikaa. Välitunneilla he kyllä liikkuvat, mutta eivät kaipaa ohjattuja treenejä.

- Pelataan futaa tai korista, pojat kertovat.

Kuudesluokkalainen Santeri Lopakka (keskellä) liikkuu koulussa ja vapaa-ajalla. Kuva: Pihla Riekkinen

Hyviä kokemuksia yhteistyöstä

Yhteistyö seurojen kanssa on kouluissa tervetullutta. Kun Lahti Basketball kävi Karistossa esittelemässä koripalloa pitkällä välitunnilla, kymmenkunta ohjaajaa pyöritti liikuntasalissa sataa lasta.

- Se toimi loistavasti. Eri-ikäiset lapset liikkuivat yhdessä. Jos urheiluseurat haluavat järjestää sellaista välitunnilla, voin olla valvomassa, Hanna-Kaisa Kousa lupaa.

Myllypohjan koulussa eri luokka-asteet pääsevät vuorollaan FC Reippaan liikutettavaksi toimintatorstaissa. Ryhmät ovat pienempiä kuin luokkaryhmät, ja oppilaat jaetaan kiinnostuksen ja liikuntaharrastuneisuuden mukaan ryhmiin. Rehtori Reetta Ahokkaan mukaan se tuo liikuntaan mielekkyyttä.

- Kun taitohaarukka on iso, toisten innostuneisuus voi latistaa toisia. Nyt on ollut punaposkista toimintaa, Ahokas kuvailee.

Urheiluseurojen ammattiohjaajat eivät ehkä tuo varsinaisesti uutta koululiikuntaan, mutta antavat Ahokkaan mukaan kouluille ja opettajille aikaa muun toiminnallisuuden lisäämiseen.

Toimintatavat vielä haussa

Liikkuvassa koulussa on mukana ainakin seitsemän pääosin isohkoa urheiluseuraa sekä Pajulahden ja Vierumäen urheiluopistot.

- Tarkoitus ei ole jättää ketään ulkopuolelle, vaan seurat osallistuvat omien resurssiensa mukaan, Kampman sanoo.

- Nyt meidän pitää löytää oikeat toimintatavat ja -mallit, hän jatkaa.

Kaikilla seuroilla ei ole mahdollisuutta lähteä toimintaan mukaan, koska koulupäivän aikana tehtävä ohjaustyö edellyttää seuroilta käytännössä palkattua henkilökuntaa. Vaikka esimerkiksi jalkapalloseura ei järjestä vain jalkapallovälitunteja vaan yleistä liikuntatoimintaa, on seura lasten arjessa mukana.

Seurat saavat työstään korvauksen hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvalta Liikkuva koulu -hankkeelta.

Hanke

Liikkuva koulu

Hanke alkoi pilottivaiheella 2010-12.

Yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu tunnin päivässä.

Liikkuvissa kouluissa mm. vähennetään istumista, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä ja liikutaan välitunneilla.

Mukana on yli 80 prosenttia Suomen peruskouluista ja noin 90 prosenttia kunnista. Toiminta alkoi alakouluista ja on laajentunut yläkouluihin sekä toisen asteen opintoihin ja korkeakouluihin sekä vastaavasti varhaiskasvatukseen.

Liikuntaseurojen järjestämää kerhotoimintaa on noin joka toisessa koulussa.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi