Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Kartoittajan silmä ratkaisee

Tekniikka kehittyy, mutta mikään ei korvaa perinteistä maastotyötä suunnistuskartan tekemisessä.

Rauno Asikainen on viettänyt tänä kesänä päiväkausia Hollolan Sairakkalan metsissä, verrannut näkemäänsä tietokoneellaan olevaan pohja-aineistoon ja lisännyt siihen muutoksia ja tarkennuksia kartanpiirto-ohjelman avulla. Maastonmuodot, hakkuuaukeat, kivet ja polut ovat löytäneet tarkat paikkansa valmistuvalta suunnistuskartalta.

- Tässä työssä törmää metsissä usein ihmisiin, jotka kysyvät olenko eksyksissä. GPS-lähettimen ansiosta minä kuitenkin tiedän sijaintini noin metrin tarkkuudella, yli 30 vuotta karttoja ammatikseen tehnyt Asikainen naureskelee.

Sairakkalassa Asikainen ja kaksi muuta Mapline-yrityksen kartoittajaa ovat työskennelleet Hollolan Urheilijat -46:n ja Lahden Suunnistajat -37:n yhteisessä karttaprojektissa. Kartta valmistuu tämän kuun aikana, mutta sitä käytetään vasta vuoden 2017 Lahti-Suunnistuksessa.

Työn alla oleva maasto on Asikaiselle tuttu jo 1970-luvun lopulta, jolloin hän muistelee kilpailleensa samoissa metsissä. Muistoista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, sillä käytössä oleva pohja-aineistokin on tarkempaa kuin sen aikaiset suunnistuksen ”erikoiskartat”, joita tehtiin peruskarttojen pohjalta.

Jokaisella on oma kädenjälkensä. Samasta aineistosta voi syntyä hyvinkin erinäköisiä karttoja. Rauno Asikainen

Vuonna 1982 ensimmäisen palkallisen kartoitustyönsä Pajulahdessa tehneen Asikaisen uran aikana suunnistuskarttojen tekeminen on muuttunut paljon etenkin pohja-aineistojen osalta.

Peruskarttapohjista on siirrytty ilma- ja stereokuvausten sekä maanmittauslaitoksen maastotietokannan kautta laserkeilaimella tuotettuun aineistoon. Tosin edelleenkin karttapohjat ovat yhdistelmiä eri aineistoista.

- Laserkeilaus on mullistanut koko alan. Aukeilla olevat puutkin saadaan melkein metrin tarkkuudella paikoilleen, selvittää Asikainen.

Vaikka tekniikka on kehittynyt, perinteisen maastotyön merkitys on edelleen arvossaan.

- Karttamerkit ovat samat niin Kiinassa kuin Suomessakin, mutta kartoittajan silmä ratkaisee. Jokaisella on oma kädenjälkensä. Samasta aineistosta voi syntyä hyvinkin erinäköisiä karttoja.

Asikaisen tärkein työväline on vettä ja iskuja kestävä maastotietokone, jonka kartanpiirto-ohjelmaan on ladattu käytössä oleva pohja-aineisto. Gps-lähettimen avulla kartoittaja tietää tarkasti sijaintinsa ja se helpottaa maastokohteiden piirtämistä tietokoneelle.

Maastotyötä tehdään yhä myös perinteisemmin, jolloin maastohavainnot piirretään suoraan pohja-aineistoon.

- Tietokoneen kanssa työ maastossa on hivenen hitaampaa, mutta vastaavasti kartan piirtäminen on nopeampaa, vertaa Asikainen.

Kartoitustyö vie maastosta ja pohja-aineistosta riippuen keskimäärin 40 tuntia per neliökilometri ja kartan piirtäminen lopulliseen muotonsa ottaa aikaa 10-20 tuntia neliökilometriltä.

- Minulla on aina mukanani myös perinteiset työvälineet siltä varalta, jos esimerkiksi gps-lähetin pettää, huomauttaa Asikainen.

Suomessa on 10-15 kartanteon ammattilaista, mutta harrastuksenaan karttoja tekeviä on moninkertainen määrä. Rauno Asikainen arvelee kartoittaneensa Suomesta 600-700 neliökilometriä, todennäköisesti enemmänkin. Hollolan lisäksi hän on tänä kesänä ollut Puolangalla tekemässä karttaa ensi kesän Kainuun rastiviikolle ja joensuulaisen kädenjälki näkyy myös ensi vuoden Lappeenrannan Jukolan kartassa.

- Yleisurheilutermein ilmaistuna olen tässä hommassa jo kalkkiviivoilla, viimeinen kaarre on ohitettu aikaa sitten, naureskelee karttatyöläinen, joka on viettänyt metsien siimeksissä hyönteisten kanssa moninkerroin enemmän aikaa kuin ahkerinkin metsänkävijä.

- Hyttysille olen tullut jo immuuniksi, mutta syyskuussa Puolangan lämmössä mäkäräiset tulivat kasvojen eteen kuin sumupilvi. Täällä Hollolassa taas ei onneksi ole hirvikärpäsiä.

Suunnistus

Kartanteko

Karttojen pohja-aineistona käytetään ilmakuvia, stereotulkintaa, maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä laserkeilausta.

Laserkeilainta käytetään esimerkiksi tulvakartoituksissa ja metsäyhtiöt arvioivat sen avulla metsien puukantoja.

Maanmittauslaitoksen tavoitteena on, että koko Suomi olisi keilattu vuonna 2019.

Suunnistuskartan tekeminen vaatii edelleen maastokartoituksen riippumatta siitä, millaista pohja-aineistoa on käytetty.

Maastotyön jälkeen aikaansaannos piirretään tietokoneen avulla karttatiedostoksi, jonka mittakaavat ovat joko 1:10 000 tai 1:15 000.

Pohja-aineiston hinta on maksimissaan 300 euroa neliökilometriltä.

Karttatyön hinta on 1 500-2 000 euroa neliökilometriltä (sis.alv). Päälle tulevat lisäksi kartan painatustyöt.

Suunnistukarttoja tehdään kilpailuihin ja sen jälkeen niitä käytetään esimerkiksi iltarasteilla ja suunnistuskouluissa.

Juha Hölttä
juha.holtta@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi