Suomi lähtee Serbiaa vastaan tutuin asein, mutta ase viritetään yhä kauempaa

Susijengi valmistautuu ensi torstaina EM-karsinnat aloittavaan kotiotteluun Serbiaa vastaan. Roni Rekomaa / LEHTIKUVA
STT

STT

Elokuussa 2008 Suomen koripallomaajoukkue otti yhden suurimmista voitoistaan kellistämällä EM-karsinnassa Serbian 80–77 vajaan 1 700 katsojan riemuksi Vantaalla. Avain voittoon oli suomalaispelaajien ilotulitus kolmen pisteen viivan takaa tarkkuudella 14/26.

Yksitoista ja puoli vuotta myöhemmin Suomi valmistautuu jälleen kohtaamaan Serbian EM-karsinnassa, ja asetelma on monella tapaa tuttu. Vastakkain ovat Serbian kokoylivoima ja Suomen kaukoheittotaito – mutta se, miten paljon kolmosia heitetään ja miten nuo heittopaikat luodaan, on muuttunut.

– Se tekee minun pelaamisestani paljon mukavampaa. Me luomme paljon tilaa kentälle, Jamar Wilson sanoi maajoukkueen tiistaisten harjoitusten jälkeen.

Kun Suomi kukisti Serbian 2008, suomalaisten pelitilanneheitoista alle puolet oli kolmosia. Maajoukkueen tiistain harjoitusten koko kentällä pelattujen peliosuuksien aikana otetuista heitoista 61 prosenttia (30/49 pelitilanneheitosta) oli kolmosia. Keskimatkan kakkosia oli viisi ja kakkosia korin alta 14.

Otos on tietenkin liian pieni pitkälle meneviin johtopäätöksiin, mutta tällainen jakauma vastaa nykykäsitystä hyvistä heitonvalinnoista, vaikka tiistain harjoituksissa maajoukkuemiehet kivittivätkin 30 kolmosestaan 28 ohi.

Kolmosten luominenkaan ei synny vain sormia napsauttamalla. Parhaat kolmospaikat syntyvät yleensä siitä, että pallo käväisee korin läheisyydessä, mistä se syötetään ulos.

– Se vaatii pelaajia, jotka pystyvät haastamaan vastustajaa, Sasu Salin sanoo.

"Kenttä ei suurene"

Siksi Jamar Wilson on ratkaisevassa asemassa, jos Suomi mielii kukistaa Serbian. Wilson on Suomen joukkueen paras heittopaikkojen luoja, ja hänen merkityksensä korostuu, koska Petteri Koponen on poissa torstain pelistä Euroliigan pelien takia.

– Hänen pitää ajatella, miten hän pystyy parhaiten auttamaan muita saamaan hyviä heittoja. Puhutaan edun monistamisesta. Se on sitä, että pallo käy korin lähellä, se syötetään ulos ja sieltä voidaan heittää tai jatkaa taas haastamalla. Se on meidän pelaamisemme ydin, päävalmentaja Henrik Dettmann sanoo.

Wilsonin kaltaisille heittopaikkojen luojille pyritään nykyään tekemään tilaa sijoittamalla heittäjiä yhä kauemmas kolmosviivan taakse. NBA:ssa nähdään nykyisin yhä useammin heittoja, jotka lähtevät melkein puolen kentän logosta.

– Peli perustuu niin paljon tilan käyttöön, ja kun kenttä ei suurene, auttaa paljon, jos pelaajia voi vetää kauemmas korista. Se tuo tilaa keskelle, Shawn Huff selitti.

Wilson sanoo, että muutos johtuu valmentajien asenteista: todella kaukaa lähtevistä kolmosista on tullut hyväksyttyjä.

– Sama tapahtui aikoinaan (korkeakaarisen lähietäisyyden) floater-heiton kanssa. Kymmenen vuotta sitten siitä ei pidetty, nyt se on arkipäivää.

Parhaita kolmosheittäjiään – Mikko Koivistoa, Antti Kanervoa ja Sasu Salinia – valmennus pyrkii auttamaan pääsemään heittoon parhaasta rytmistä.

– Jos piirrämme aikalisällä kuvion heittäjälle, ensimmäiseksi kysymme, kummalle puolelle kenttää. Heittäjä saa valita, että saa tulla tilanteeseen mieluisimmalla jalkatekniikallaan, apuvalmentaja Lassi Tuovi kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.