Veikkausliigalla ei ole VARaa videotuomarointiin

VAR eli videotuomarointi oli maailmanlaajuisesti vuoden 2019 jalkapallopuheenaihe nro. 1. Videotuomarointi on ollut jo useamman vuoden ajan käytössä useissa eri jalkapallosarjoissa ja turnauksissa, muun muassa Venäjän kesän 2018 MM-kisoissa. VAR tuntui kuitenkin päässeen jalkapalloilevan maailman keskipisteeksi vasta nyt, kun se otettiin käyttöön maailman seuratuimmassa jalkapallosarjassa, Englannin Valioliigassa.Seurauksena on ollut älämölöjen vuosikymmenen kenties suurin älämölö. Kukaan ei varmasti ole yllättynyt siitä, että perinteiden nimeen suorastaan fanaattisesti vannovat englantilaiset ovat sitä mieltä, että videotuomarointi on tappanut jalkapallon. Kukaan ei enää tunnu olevan täysin kartalla siitä, miten jalkapallon sääntöjä tulisi todella tulkita ja soveltaa käytännössä.VAR on tuore asia, jonka kokonaisvaltaista onnistumista tai epäonnistumista ei voida kovin kattavasti tutkia puolikkaan kauden, tai edes muutaman vuoden perusteella. Selvää kuitenkin on se, että videotuomaroinnin käyttöönotto on ollut paljon kivuliaampaa kuin mitä monet asian nimeen liputtaneet osasivat ennakoida. Monessa suomalaisessa kodissa ja pubissa on varmasti kuluneen englantilaisen talven mittaan pohdittu ja keskusteltu, mikä on VARin tulevaisuus Suomessa. Tuleeko VAR myös meille? Mitä se maksaa ja kuka sen kustantaa? Onko meillä tarvetta sille?Savon Sanomat ehti jo viikko sitten keskiviikkona julkaista uutisen, jonka mukaan VAR otetaan käyttöön Veikkausliigassa kaudella 2022. Ymmärtääkseni kyseessä on kuitenkin vasta tavoite, jota on valmisteltu ja ajettu Palloliiton erotuomaripäällikön JouniHyytiän johdolla. Kausi 2022 tulee vastaan vauhdilla ja asian tiimoilta on vielä monta kysymystä vailla vastausta.Veikkausliigan toimitusjohtaja TimoMarjamaa kommenteissaan suhtautunut VARiin varauksella. Esimerkiksi vielä kesällä 2018 Marjamaa totesi suorasukaisesti Aamulehden haastattelussa, ettei VARia olla rantauttamassa Veikkausliigaan lähivuosina. Ongelmallisena Marjamaa näki tuolloin varsinkin kustannuskysymykset. Samat ongelmat olivat Marjamaan kielen päällä myös viime viikkoisessa Savon Sanomien jutussa.Marjamaan mukaan on arvioitu, että järjestelmä maksaisi arviolta vähintään puoli miljoonaa euroa kaudessa. Todellinen luku saattaa olla jopa miljoonan euron luokkaa. Veikkausliigan ja sen seurojen kulurakenteisiin tuollainen summa ei niin vain uppoa. Marjamaa on puhunut myös siitä, että VAR-järjestelmän kannalta stadionin rakenteilla on merkitystä. Kun mietitään tätä näkökantaa yhdessä kustannusten kanssa, niin on hyvin todennäköistä, että VARin käyttöönotto Veikkausliigassa nostaisi liigalisenssin vaatimukset uudelle tasolle. Tässä tilanteessa olisi ihme, jos sarjajärjestelmää ei tarvitsisi uudistaa pienetämällä sarja 10 tai 8 joukkueen miniliigaksi.Suomen A-maajoukkueen selviydyttyä ensi kesän EM-turnaukseen, alkoi keskustelu siitä kuinka alkuun sysätty jalkapallobuumi tulisi käyttää koko suomalaisen jalkapallon hyödyksi. Arvokisapaikka tuo Palloliiton tilille melko mukavan summan rahaa. Juuri rahankäyttö, varojen oikeanlainen kohdentaminen on noussut tämän keskustelun keskipisteeseen. Raha mahdollistaa, kun se ohjataan oikeisiin väyliin.Onkin syytä kysyä, onko videotuomarointi sellainen asia johon suomalaisessa jalkapallossa kannattaa tulevina vuosina kohdentaa varoja? Saadaanko meillä lisää harrastajia ja katsomoiden tyhjille penkeille täydennystä sillä, että nähdään hyökkääjän olkapään olleen mahdollisesti paitsiossa? Vai keksiikö joku kuitenkin muita vaihtoehtoja rahan käyttöön kotimaisen jalkapallomme osalta?

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1 kk 9,90 € Olen jo tilaaja