Vanhat velat painoivat Namika Lahden pään veden alle

Paavola Veli-Pekka

Namikan konkurssin takana oli vuosikausien huono taloudenpito. Vaikeudet saivat alkunsa tiettävästi jo Namikan uuden nousun huumasta viime vuosituhannen puolelta, kun lahtelaiset pelasivat kansainvälisiä pelejä ja satsaus edustusjoukkueeseen oli kova.Urheilullista menestystä se toi, mutta vuosi vuodelta taloudellista taakkaa tuli lisää, kunnes lopulta tultiin tilanteeseen, jossa pää ei enää pysynyt veden pinnalla.

Vanhoja vastuita oli ainakin 200 000 euroa. Pelastusoperaatioon osallistunut nuorisosiipi ehti kerätä tarvittavat 70 000 euroa liigalisenssin hakemiseksi, mutta niiden päälle olisi pitänyt kasata ensi kauden budjetti ja hoitaa vielä vanhoja velkojakin, tuskin kaikkea kerralla, mutta ainakin uskottavalla suunnitelmalla.

Siihen leikkiin ei enää riittänyt halukkuutta, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi laittaa lappu luukulle.

Lahden NMKY:n konkurssi panee pisteen perinteiselle lahtelaiselle koripalloseuralle. Lajin häipyminen pääsarjatasolla Lahdesta on suuri sääli, ja kertoo myös siitä, kuinka vaikeaa on nykyisessä taloustilanteessa pyörittää koripallon tapaisen pienen lajin ammattilaisjoukkuetta. Namika ei ole yksin liemessä, muutama päivä aikaisemmin Espoon Honka ilmoitti luopuvansa liigapaikasta.

Suomessa vain jääkiekkoa voi sanoa ammattilaisurheiluksi, vaikka ei lätkässäkään helppoa ole. Liigaseurojen talousluvut ja katsojamäärät ovat menneet koko ajan alaspäin.

Veikkausliigassa vain muutama seura tulee toimeen omillaan, muut joutuvat kamppailemaan ankarasti säilyäkseen hengissä. Harvoilla on turvana Ari Lahden ja Stefan Håkansin kaltaisia jalkapalloa rakastavia mesenaatteja. Eikä FC Lahtikaan olisi nykyisessä kuosissaan ilman Mika Halttusta ja Jussi Lumiota.

Namikan rimpuileminen Korisliigassa enteili pitkään lopun alkua. Hanskat pöytään lyönyt tulisieluinen manageri Risto Virtanen herätti tunteita laidasta laitaan. Ilman hänen panostaan taru olisi todennäköisesti loppunut jo aikaisemmin, mutta Virtasen tapa toimia jakoi mielipiteitä katsomossa, kuin myös  yhteistyökumppaneiden pöydissä.

Namikalla ei viime vuosina ollut muita päätoimisia työntekijöitä kuin päävalmentaja ja amerikkalaiset sekä muutama oma pelaaja.

Seuran johtaminen jäi luottamusmiespohjalle, ja se valitettavasti näkyi jäljessä. Namikan markkinointi oli olematonta, mikä heijastui varmasti kehnoihin yleisömääriin.

Namika pelasi Suomen parhaalla areenalla liian pienille katsomoille, mikä vain lisäsi taakkaa. Suurhallin vuokrat olivat tuplasti kovemmat kuin vanhalla Urkilla, eikä seura pystynyt niitäkään hoitamaan kuin perinnän kautta. Ja se vasta kalliiksi tuleekin.

Lahden koripallo on nyt Namika Lahti Junioreiden ja kakkosessa pelaavan LaKon varassa. Jää nähtäväksi, milloin ja missä muodossa edustuskoripallo nostaa uudestaan päätään.

Luonteva vaihtoehto oli laajentaa Namika Lahti Junioreiden toimenkuvaa. Seuran säännöt kieltävät nyt palkanmaksun pelaajille, mutta sääntöjähän voi aina muuttaa. Yksi mahdollisuus oli hyödyntää pelastusoperaation jälkimaininkeja ja perustaa junioriseuran kylkeen vaikkapa erillinen jaosto, joka ottaisi hoitaakseen lajin viemisen takaisin liigatasolle.

Se pitäisi mukana Namikan hienot perinteet ja antaisi nuorille kanavan huipulle kotikaupungissa. Joku viisas sanonut, että edustuskoripallon hiipuminen heijastuu junioripuolelle parin, kolmen vuoden kuluessa.

Aikaa ei ole hukattavaksi.

Aiheeseen liittyvää

  1. Namika Lahti Juniorit vakuuttaa: koripallon pelaaminen jatkuu Lahdessa 1.6.2015 21:00
  2. Namikan lisenssipäätöksen taustat: "Loppuun asti yritettiin" 1.6.2015 15:09
  3. Lahden NMKY hakee konkurssiin 1.6.2015 14:33

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut