Arvokilpailujen vaatimustaso on tuttu Suomen yhdistetyn kärkiurheilijoille Ilkka Herolalle ja Eero Hirvoselle, joten minkään ei pitäisi yllättää Slovenian Planicassa järjestettävissä MM-kilpailuissa.
Kesäkuussa 28 vuotta täyttävä Herola kilpailee jo kuudensissa MM-kilpailuissaan, ja tammikuussa 27 vuotta täyttäneelle Hirvoselle MM-kilpailut ovat neljännet. Ensin mainittu on kolunnut jo kolmet ja jälkimmäinen kahdet olympialaiset.
– Parin viikon kevennyksen pitäisi herkistää parhaaseen kisakuntoon. Se on toiminut aiemminkin. Hullun luottamuksella hiihto-osuudelle, Herola kertoi kuulumisiaan mäkiharjoitusten jälkeen.
Resepti on tuttu, mutta nälkä on erilainen kuin aiemmin. Päävalmentaja Antti Kuisma mainitsi ennen kisareissua, ettei nyt puhuta automaattisesti mitaleista tai pakkomitaleista.
Onko olotila paineeton Herolan itsensä mielestä?
– Tavallaan on. En ole miettinyt tai stressannut, mutta yhtä lailla tiedän, että on mahdollista päästä mitaleille.
"Väläyksiä ei ole ollut"
Kaksi vuotta sitten Herola palautti Suomen yhdistetyn mitalikantaan Oberstdorfin MM-kilpailujen hopealla. Viime talvena Pekingissä parhaaksi suoritukseksi jäi normaalimäen kilpailun kuudes sija.
Molemmissa Herola oli yksi mitalisuosikeista, mutta nyt hänen ja Hirvosen kausi on ollut tasapaksu. Herola on yltänyt palkintokorokkeelle kerran. Hirvonen on ollut kymmenen parhaan joukossa neljästi, mutta säännöllinen kilpaileminen on ollut jo voitto itsessään loukkaantumisten pilkkomien kausien jälkeen.
– Väläytyksiä ei ole ollut. Parhaat hypyt ovat parempia kuin mitä yhdessäkään kisassa on nähty. On mahdollisuus hypätä tosi hyviä hyppyjä, Puijolla tapahtuneissa viimeistelyharjoituksissa hyvälle lentoradalle päässyt Hirvonen jutteli.
Kuulostaa tutulta. Mäkiosuus ratkaisee sen, voivatko suomalaiset taistella mitaleista. Ladulla vauhtia riittää taatusti, mutta lauantaina normaalimäen kilpailun luonne ja Planican ladut voivat sotkea suunnitelmia.
– Tämä on copypaste nykyajan normaalimäistä. Erot jäävät pieniksi. Hiihto-osuudesta tulee kasaava. Se merkitsee, miten asemoidut koviin hiihtäjiin, Herola tuumi.
Vuoristossa sää voi vaihtua nopeasti, joten ennustuksia ei ole uskaltanut katsoa. Raskas keli sopisi vahvoille suomalaishiihtäjille. Liian lämpimällä kelillä järjestäjät saattavat turvautua suolaukseen, joka muuttaa ladun liukkaaksi. Se auttaisi heikompia hiihtäjiä.
– Lähtökohtaisesti on sen oloinen latu, josta tykkään profiilin suhteen, mutta tuo ei ole kuitenkaan maailman rankin latu. Jos se rapsahtaa jäähän, latu on sketsi, Hirvonen luonnehti.
Herolan mukaan reitillä riittää leveyttä ohituksia ja vaatimustasoa hiihtäjäjoukon hajottamista varten. Sää mietityttää.
– Mikäli on liukasta ja latu on jäinen, on se nopea. Silloin peesit merkkaavat enemmän. Jos latu pehmenee, hiihto-osuudesta tulee rankka ja jokainen tekee itse hommansa.
"Muutkin voivat kehittyä"
Herola on ollut viime vuosina yhdistetyn paras hiihtäjä, mutta tällä kaudella ladulla ei ole nähty aiempien vuosien kaltaista hurjastelua. Mies vakuutti olevansa hyvässä kunnossa, mutta niin ovat muutkin.
– On mahdollista, että muutkin voivat kehittyä. Lajin dynamiikka on ollut tällä kaudella erilainen kuin aikaisemmin. Hiihto-osuudella on tapahtunut vähemmän muutoksia.
– Tuo ei toki selitä, miksi hiihtämiseni on ollut alavireistä, mutta vaatimustasokin on ollut kovempi. On ollut paljon kisoja, joissa parhaallakaan hiihtoajalla ei olisi tehnyt juuri mitään.
Mäkiosuus määrittää sen, millaisessa porukassa suomalaiset pääsevät ladulle. Väkevä porukka hiihtää kymmenen kilometrin taipaleella kiinni monta miestä.
– Uskon, että minulla on potentiaalia sijoittua ihan miten vain. Parhaalla hyppäämisellä ei ole mahdotonta taistella kärkisijoistakaan. Silloin tällöin on tullut, mutta kisoissa harvoin, piikkihyppyä kaipaava Hirvonen sanoi.
Myös ladulla häntä on vaivannut tasapaksuus, johon Hirvonen haluaisi muutoksen. Normaalimäen jälkeen riittää näytettävää myös suurmäen kilpailussa ja joukkuekilpailuissa.
– Hiihtäminen on ollut keskiarvoisesti hyvällä tasolla. Riippuu paljon hiihtopaikasta, mistä pääsee lähtemään. Piikki on jäänyt hiihdossakin puuttumaan. On ollut huonompia mäkiä, suksia ja lähtöpaikkoja, Hirvonen hahmotteli kokonaisuutta.
Hopeakaudellaan Herola ylsi palkintokorokkeelle kolmesti ennen MM-kilpailuja ja viime kaudella kerran ennen olympialaisia. Tämän kauden yksi palkintokorokesijoitus ei siis juuri poikkea linjasta, joten syytä huoleen ei ole.
– Sillä ei ole väliä, montako kertaa olen seisonut tammikuussa palkintopallilla. Olen pystynyt näyttämään itselle, että hyppäämisen taso on noussut koko ajan lähemmäksi mitalitaistelua. Mukava, että saa kilpailla hyvässä kunnossa. Maalissa näkee, mikä on tulos.