Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Jenni Saarisen taitoluistelu-ura päättyi kotiyleisön edessä – "En enää nauttinut arkitekemisestä"

Jenni Saarinen taisteli läpi vapaaohjelmansa ensimmäisissä ja viimeisissä taitoluistelun gp-kisoissaan, tervehti Espoon areenan yleisöä ja purskahti itkuun pisteitään odotellessaan. Ne olivat lopulta 95,95, mikä nosti Saarisen yhteistuloksissa kisan parhaaksi suomalaiseksi Janna Jyrkisen ja Linnea Cederin edelle.

Sen jälkeen Saarinen kertoi syyn kyyneliinsä. Hän lopettaa kilpauransa.

– Kyllä tässä on pitkin viikkoa itkua väännetty. Kaikkeni koetin antaa, Saarinen sanoi.

Saarisen tämän kauden aloitus viivästyi sairastelujen takia. Hän kertoi lopettamisen olleen hänen mielessään pitemmän aikaa. Lopullinen päätös oli syntynyt maanantaina, ja Saarinen oli kertonut sen läheisilleen jo ennen Espoon kisaa.

– He ovat täysin päätökseni takana ja tukevat minua. Minulla on ollut pitkä, hieno ura ylä- ja alamäkineen. Alan olla elämässä siinä kohtaa, että elämässä on muitakin asioita.

Saarinen edusti Suomea viime kaudella olympiakisoissa sekä MM- ja EM-kisoissa. Olympia- ja MM-kisoissa hän oli 25:s, EM-kisoissa 18:s.

– Pääsyy on se, että en enää nauttinut arkitekemisestä, Saarinen kertoi.

– Yhtenä syynä on myös, että suurimmat tavoitteet ja unelmat on saavutettu. Se oli olympialaisissa ja finaalissa luisteleminen. Toki minua harmittaa, etten ikinä pystynyt näyttämään koko potentiaaliani kilpailutilanteessa, mutta sen takia tämä on urheilua.

"Olen oppinut itsestäni"

Saarinen sanoi saaneensa luistelusta paljon.

– Olen oppinut paljon itsestäni ja oppinut luottamaan omaan tapaan toimia ja omaan tekemiseen. Minullakin on ollut paljon vaikeuksia. Olen oppinut pääsemään niistä yli. Se varmasti jää päällimmäisenä minulle luistelusta voimavaraksi.

Entä jääkö luistelusta arpikudosta?

– En näin pikaisesti osaa sanoa. Toki on ollut huonompia hetkiä, mutta koen että niistä aina oppii ja saa jotain itselleen, Saarinen vastasi.

Saarinen kertoi jatkavansa KooVeessa nuorten luistelijoiden valmentamista ja liikunnanohjauksen perustutkintoon tähtääviä opintoja.

– Kyllä minua kiinnostaa ohjelmakoreografioiden tekeminen. Varmasti jossain kohtaa hyppään siihen mukaan.

Ceder harkitsee kautensa jatkoa

Saarisen lopettamisen myötä naisten maajoukkueessa on jäljellä enää yksi – Emmi Peltonen – niistä kolmesta 1999 syntyneestä luistelijasta, jotka muodostivat Suomen kärkikolmikon vuosikymmenen vaihtuessa. EM-pronssia 2019 luistelleen Viveca Lindforsin ura päättyi jo runsaat kaksi vuotta sitten ja Saarisen nyt, 23-vuotiaana. Emmi Peltosen oli tarkoitus kisata Espoossa, mutta hän joutui jättäytymään viime hetkessä sivuun koronatartunnan takia, eikä Peltonen ole luistellut arvokisoissa kauden 2019–2020 jälkeen.

Tämän kauden EM-kisat luistellaan tammikuun lopulla Espoossa, ja tällä hetkellä kiinni Suomen ainoassa edustuspaikassa naisten yksinluisteluun on 15-vuotias Janna Jyrkinen, joka toipui perjantain lyhytohjelman epäonnistumisesta viemään läpi vapaaohjelmansa 111,56 pisteen arvoisesti.

– Minä haluaisin EM-kisoihin, Jyrkinen sanoi epäröimättä.

Vuonna 2020 EM-kisoissa sijalle 12 luistellut Linnea Ceder oli Espoon kisan kolmas suomalaisnainen. Hänkin nieleskeli kyyneliä kisan jälkeen.

– Tämä kausi on ollut tosi, tosi vaikea. Tämä on ollut taistelua fyysisesti ja ehkä vielä enemmän henkisesti. Tässä on ollut kaikenlaista omassa elämässä ja urheilunkin saralla. Se yhdistelmä on ollut liikaa, Ceder sanoi.

Ceder sanoi harkitsevansa kautensa jatkoa ja osallistumistaan parin viikon päästä käytäviin SM-kisoihin.

Valtter Virtanen luisteli ennätyspisteensä

Valtter Virtanen läimäytti vapaaohjelmansa päätteeksi kämmenensä Espoon areenan jäähän. 35-vuotias ikiliikkuja aavisti jo, että lyhyen odottelun jälkeen ennätyspisteensä olivat menneet uusiksi. Virtanen ylitti 200 pistettä ensimmäisen kerran urallaan ja nousi Espoon gp-kisassa lukemiin 204,02.

– Todella nautin tästä. Minulla oli paljon energiaa, en yliyrittänyt, vaan tein vain sen minkä osaan, Virtanen sanoi.

Virtasen ensimmäinen kansainvälinen kisa oli Finlandia Trophy syksyllä 2006 eli 16 vuotta sitten. Vuodet ovat kuluneet, mutta eivät kuluttaneet motivaatiota.

– Nautin todella urheilijan elämästä ja terveenä pysymisestä. Taitoluistelu on osa sitä. Erityisesti viime kauden aikana olen parantanut paljon.

Takavuosina Virtanen yritti väkisin saada ohjelmaansa neloishyppyä, mutta sitä hän ei sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta onnistunut vakiinnuttamaan repertuaariinsa. Ikämiehenä Virtanen on keskittynyt niihin hyppyihin, jotka hän varmasti osaa.

Tämän kauden MM-kisoihin pääsyn edellytyksenä on vähintään 64 teknisen pisteen saavuttaminen vapaaohjelmassa, ja Virtanen jäi Espoossa lauantaina 62,71:een.

– Hemmetin hienoa, mutta 1,3 pistettä MM-pisteistä. Kuntokäyrä on onneksi vahvasti ylöspäin, eikä tämä ollut viimeinen mahdollisuus sinne. Tämä oli hyvä osoitus siitä, että ilman nelostakin (neloishyppyä) tämä on oikea ohjelma tälle kaudelle, Virtanen sanoi.

Virtanen kisaa seuraavan kerran jo ensi viikonvaihteessa Budapestissä.

Malinin riemastutti yleisöä

Kisan voittanut yhdysvaltalainen Ilia Malinin, 17, on ensimmäinen luistelija, joka on kilpailussa onnistunut neloisaxelissa. Espoossa Malinin teki sen taas, vaikka joutui alastulossa ottamaan toisella kädellä tukea jäästä, ja jatkoi sen jälkeen yleisön riemuksi täynnä neloishyppyjä olleen ohjelmansa loppuun.

– Tuntui hyvin erilaiselta kuin eilen (lyhytohjelmassa). Hallitsin itseni, olin jalkojeni päällä. Eilen olin kömpelö. Olin yllättynyt, että pystyin tekemään nuo hypyt, Malinin hymyili.

Siinä missä Virtanen riemuitsi 204 yhteispisteestä, keräsi Malinin pelkästä vapaaohjelmastaan 192,82 pistettä.

– Nyt minulle on tärkeää, että pystyn tekemään ohjelmani minkä tahansa paineen alla ja vaikka en tuntisi oloani parhaaksi mahdolliseksi. Se on meille todella tärkeä tavoite sen lisäksi, että kehitämme koreografiaa ja esittämistä, Malinin sanoi.