Krista Pärmäkoski näkee unelmansa yhä selvemmin Pekingin olympialaisten ansiosta. Hän jatkoi helmikuussa olympialaisten 2014 alkanutta mitalisarjaansa 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan pronssilla. Onnistuneet kisat kruunannut mitali ja maailmancupin palkintosijat kirkastivat tavoitteen Planican 2023 MM-hiihtoihin.
– Olisi kiva seistä keskimmäisellä korokkeella ja kuulla Maamme-laulu, Pärmäkoski kertoo, mikä motivoi häntä yhä huolellisempaan harjoitteluun.
Muuta tavoitetta 12 arvokisamitalin urheilijalla ei voisi ollakaan.
– Tiedän, että minulla on mahdollisuudet menestyä. Viime kausi osoitti, että tässäkin iässä voi saavuttaa unelmia, Pärmäkoski jatkaa.
Pärmäkoski, 31, etenee valmentaja Matti Haaviston kanssa kohti unelmaansa vuosi vuodelta tarkentuvien suunnitelmin. Karttunut kokemus näkyy harjoittelun ohjelmoinnin lisäksi kilpailuihin valmistautumisessa.
Johaugin lopetus korostaa taktiikkaa
Suunnitelmien tarkkuutta kuvaa, että Pärmäkosken harjoittelua on muokattu täksi kaudeksi Planican MM-kisojen maastoon ja norjalaisen Therese Johaugin uran päätökseen.
Planican pitkät nousut suosivat Pärmäkosken vahvuutta eli hapenottoa. Tasaiset osuudet ja Johaugin poissaolo korostavat tasatyönnön ja loppukirin merkitystä.
– Yhteislähdöissä ei ole enää porukan hajottajaa, Pärmäkoski alleviivaa Johaugin vaikutuksen kilpailuiden rakenteeseen.
Johaug saneli repivällä vauhdinpidollaan taktiikat.
– Enää kisoissa ei ole yhtä ylivoimaista suosikkia, ja kilpailuissa joutuu miettimään aiempaa enemmän taktiikkaa. Siihen onkin haettu lisää keinoja harjoituksellisesti. Pyrin siihen, että loppukirissä olisi enemmän paukkuja.
Kilpailuihin tulee vaihtelua ja jännitystä, josta kilpailijat ja yleisö nauttivat entistä enemmän.
– Uskon, että kymmenkunta tasaista hiihtäjää kilpailee ensi kaudella palkintosijoista. Väitän, että joukosta löytyy edelleen niitä, jotka eivät luota kiriinsä ja lähtevät ratkomaan kisoja jo matkalla. Osa luottaa kirikykyynsä, eivätkä vedä matkalla metriäkään, Pärmäkoski ennakoi.
Diggins-kamppailusta itseluottamusta
Pärmäkoski tähtää siihen, että hänellä olisi ratkaisuihin mahdollisimman runsas keinovalikoima. Hän luopuu vain puhtaan kiritykin roolista.
– Siinä olen realistinen, Pärmäkoski tunnustaa.
– Jos matka hiihdetään super, super hiljaa ja loppukiriin lähdetään tuoreeltaan, sprintterit ovat freeseinä sairaan nopeita. Sellaisessa tilanteessa annan jo pituudellani (160 senttimetriä) paljon tasoitusta. Käsien pitäisi käydä kahta kauheammin kuin joillakin vastustajilla.
Pärmäkoskelle sopisi suhteellisen rivakka, porukkaa sopivasti karsiva matkavauhti ja sen päätteeksi pitkä kiri.
– Uskon olevani porukassa, jos joku lähtee pitämään vauhtia kaksi kilometriä ennen maalia. Tiedän, että pystyn tietynlaiseen kovaan loppukiriin distanssihiihtäjiä vastaan.
Kirikykynsä Pärmäkoski todisti esimerkiksi Oberstdorfin 2021 MM-kisojen viestissä, kun hän karkasi loppusuoralla Yhdysvaltain Jessica Digginsiltä. Paikalla olleilla pronssihiihdon muistelu nostaa ihon edelleen kananlihalle.
– Se oli kyllä hieno kisa, Pärmäkoski vahvistaa.
MM-vire terävöityy Tourin rasituksista
Pärmäkoski käynnisteli kilpailukauttaan voittamalla syyskuussa rullahiihdon Suomen mestaruuden 12 kilometrin matkalla. Talvikauden kilpailukalenterista Pärmäkoski löytää neljä kohokohtaa.
Maailmancup alkaa Rukalla marraskuun lopulla ja päättyy Lahteen maaliskuun lopulla. Molemmat kilpailut ovat luonnollisesti suomalaisille rakkaita kotiyleisön ansiosta.
Terävimmän kuntonsa Pärmäkoski ajoittaa uudenvuoden aattona alkavalle Tour de Ski -kiertueelle ja Planican MM-kisoihin helmi-maaliskuun vaihteessa.
Pärmäkoski antaa ymmärtää, että Tour on hänen päätavoitteensa MM-kisojen rinnalla.
– Tourille on pieni tähtäin. Se on myös toiminut hyvin kunnon kohottajana, kun olen ollut hyvässä kunnossa. En siis näe sitä riskinä MM-kisojen kannalta.
Mahdollisuus jokaisessa MM-startissa
Planican kisoissa Pärmäkoski tavoittelee menestystä ja unelmaansa jokaisessa startissaan.
– Hyvässä kunnossa pystyn menestymään ja haluan menestyä kaikilla matkoilla, jotka hiihdän.
Kisojen henkilökohtaiset matkat ovat sprintin lisäksi 15 kilometrin yhdistelmä perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla, 10 kilometrin väliaikalähtö vapaalla ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtö.
– Johaugin lopettaminen avaa tosi paljon mahdollisuuksia esimerkiksi skiathlonissa (yhdistelmäkilpailu), joka ratkaistaan vapaalla. Tulee mielenkiintoisia kisoja, Pärmäskoski ennustaa.
– Planican pitkillä nousuosuuksilla tarvitaan hapenottoa. Se on oma vahvuus ja yleisesti suomalaisten vahvuus. Uskon, että Planicasta tulee suomalaisittain hyvät kisat. Toivottavasti paikalle tulee paljon suomalaisia katsojia.