Miesten jalkapalloliiga pyörähtää vauhtiin lauantaina, ja kuten aina futiskeväällä, toiveet ovat korkealla paitsi seuroissa myös liigassa. Takana on kaksi koronan puristamaa kautta, ja nyt toiveissa mennään varjoista kohti valoa.
– Pari vuotta on ollut vähän niin kuin koronan varjossa, ja ensimmäinen asia on, että päästäisiin pelaamaan normaalisti. Ykköstavoite on, että nyt kun korona on väistynyt, yleisö takaisin katsomoon, liigan puheenjohtaja Kaarlo Kankkunen totesi tiistaina kauden avaustilaisuudessa Helsingissä.
Liigan yleisökeskiarvo oli viime vuonna 1 315. Karu lukema.
– Ei se sormia napsauttamalla tule. Seurat ovat tehneet ison listan toimenpiteitä, millä saataisiin yleisö niin sanotusti rekrytoitua takaisin katsomoihin, Kankkunen sanoi yleisömäärän nousemisesta kahden kauden varsin vapaan pudotuksen jälkeen.
Paineita siis riittää, mutta niitä on myös poistumassa koronan "väistymisen" myötä. Seuratoiminnassa stressi on helpottanut.
– Yksittäisiä pelaajia on ollut koronan takia pois, mutta ei enää koko joukkuetta (sivussa). Jos siihen peilaa, tämä talvi on joukkuetta ajatellen ollut helpoin (kahteen edelliseen verratessa) monellakin tavalla, nyt on voinut olla sisätiloissa ja käyttää kuntosaleja ja kaikkea sellaista. Korona on vaikuttanut nyt enemmän yksittäisen pelaajan ehjiin viikkoihin kuin koko joukkueen (toimintaan), mestarisuosikki HJK:n päävalmentaja Toni Koskela kuvailee muutosta pariin edelliskevääseen ja -talveen.
– Stressi on vähentynyt merkittävästi. Kun koko joukkueen karanteeni tuli, silloin kaikki oli seis ja piti olla todella todella varovainen ja miettiä, miten paljon voidaan olla yhteisissä tiloissa. Joukkueen dynamiikkaa ajatellen on hyvin tärkeää, että ollaan paljon kimpassa. Tuollaiset asiat ovat helpottuneet huomattavasti.
HJK:n ykköshaastajaksi jälleen asetetun KuPSin päävalmentaja Simo Valakari toki muistuttaa, että vaikka korona onkin jäänyt ja jäämässä taustalle, tietyistä asioista on yhä pidettävä huolta.
– On hyvä huolehtia hygieniasta ja mietittävä (koronaturvallisuuteen liittyviä) asioita yhä. Mutta stressi on poistumassa ja se helpottaa, ehkäpä yksi huoli vähemmän. Kysyt keneltä tahansa futaajalta tai fanilta, kyllä futis on parasta paikan päällä. Nyt on kiva saada rajoituksetta katsojat katsomoon, Valakari mietti toivoen hänkin, että tuo yleisön "rekrytointi" takaisin onnistuu.
– Kauden alku ja kaikki on täynnä toivoa. Ollut vaikeaa pari viime vuotta, maailmantilanne on mikä on, ja meidän tarkoitus on tuoda iloa. Tosi mageeta, että liigakausi alkaa! lajiinsa aina yhtä ihastuttavan intohimolla suhtautuva Valakari hehkutti vielä koko kuvaa.
Budjetit nousussa
Koronavarjon väistymisestä kertoo kenties sekin, että seurojen kauden alkuun ilmoittamissa edustusjoukkueen pelaajabudjeteissa on selkeää nousua. Vuonna 2020 keskimääräinen budjetti pelaajistoon oli 707 000 euroa, viime vuonna 686 000 euroa ja nyt se on 794 000 euroa.
Kärjessä on tietysti, kuten aina, HJK ilmoittamallaan kahden miljoonan euron pelaajabudjetilla. Nousua viime kaudesta on 300 000 euroa.
Suhteellisesti suurin nousu on viime kaudella sarjapaikkansa niukasti säilyttäneellä AC Oululla, joka harppasi 405 000 eurosta 680 000 euroon.
Budjettipohjalla ovat puolen miljoonan tienoilla pyörivät sarjanousija VPS, HIFK, FC Lahti, Haka ja IFK Mariehamn. Niistä yksikään ei ole oletettavasti kärkitaistossa. Mutta kuten HIFK:n päävalmentaja Bernardo Tavares muistuttaa, jalkapallossa ei ihan kaikkea mitata rahassa.
– Rahasäkit eivät pelaa. Pelaajat pelaavat. Ja meillä on liigan parhaat kannattajat.