Karatetuomari Heinonen saa Tokiossa ainutkertaisen mahdollisuuden: "Olen ylpeä itsestäni ja lajin puolesta"

- Olen saavuttanut tuomarina niitä tavoitteita, joita urheilijana en saavuttanut, karatetuomari Pirkko Heinonen sanoo. Mikko Stig / LEHTIKUVA

Kaija Yliniemi / STT

Ainutkertainen mahdollisuus. Lahtelaiselle karatetuomarille Pirkko Heinoselle Tokio on kirjaimellisesti juuri sellainen. Torstaista lauantaihin kilpailtava karate on olympialajina tällä erää vain Tokiossa.

– Olen ylpeä itsestäni ja lajin puolesta, että pääsemme olympialaisiin. Ainutkertaisuus tekee tapahtumasta vielä hienomman, karaten avauspäivänä syntymäpäiväänsä viettävä Heinonen ennakoi ennen matkaansa.

Hän on toiminut tuomarina useissa MM-kisoissa, kahdesti Euroopan kisoissa ja kerran World Games -kisoissa. Nuorten olympialaisissa Buenos Airesissa hän oli tuomarina vuonna 2018, mutta Tokiossa puitteet ovat monta pykälää hulppeammat.

Sunnuntaina Tokioon saapuneen Heinosen lisäksi karaten tuomariryhmään kuuluu 14 tuomaria, kaksi kunniahenkilöä ja Maailman karateliiton WKF:n puheenjohtaja. 18 hengen ryhmässä naisia on neljä.

Karate saa maailmalla paljon enemmän huomiota kuin Suomessa, ja olympiastatus on Heinosen mukaan lajille pitkän työn tulos ja haaveen toteutuminen. Mitalien jaossa eurooppalaisurheilijoita ennakoidaan kärkeen, sillä Eurooppa on lajin vahvin maanosa urheilijoiden ja tuomarien osaamisessa. Isäntämaa Japanin vahvuus on katassa eli liikesarjojen kilpailuissa.

Karate maksimoi näkyvyytensä

Heinonen viettää Tokiossa samanlaista säänneltyä arkea kuin kaikki muutkin kisavieraat Japanissa. Pandemian takia säännöistä ei lipsuta.

– Saamme liikkua hotellista vain varusteiden hakupaikkaan ja kisahalliin. Muualle ei ole asiaa, Heinonen valotti.

Alkuviikon aikana tuomarit harjoittelevat tatamilla liikkumista. Varsinaiset kisapäivät on jaettu kolmeen, jotta laji maksimoisi näkyvyytensä. Sessiot ovat noin nelituntisia.

– Olympialaisissa on suhteellisen vähän kilpailijoita, joten täällä kisataan yhdellä tatamilla, Heinonen kertoi.

Kisarupeamassa tatamilla toimivat päätuomari, neljä kulmatuomaria ja otteluvalvojatuomari. Lisäksi tuomareita tarvitaan pistekirjanpitoon, videotarkastuksiin ja valmentajien avuksi, jotta nämä voivat anoa videotarkastuksia.

– Roolit voivat vaihtua, jos tulee jääviyskysymyksiä, Heinonen kertoi.

Heinoselle niitä ei tule, sillä lajiin ei yltänyt suomalaisia. Titta Keinästä ennakoitiin vahvimmaksi ehdokkaaksi, mutta hän ei saavuttanut karsintaturnauksesta Tokio-paikkaa.

Kaksi lajia karaten sisällä

Liikesarjojen lisäksi karatessa kilpaillaan otteluissa eli kumitessa.

– Kata ja kumite ovat kaksi eri lajia. Tuomaritoiminnassakin niihin tarvitaan erilliset lisenssit, vuonna 1993 Suomessa ensimmäisen tuomarilisenssinsä hankkinut Heinonen kertoi.

Katassa arvioidaan liikesarjojen teknistä ja urheilullista suoritusta, ja arviointia vaikeuttaa tyylisuuntien moninaisuus.

– Ottelutuomarointi on omanlaistaan. Ottelut ovat nopeatempoisia, ja tuomarin pitää reagoida nopeasti, Heinonen kertoi.

Hän vakuutti, että karatetuomarina toimiminen vaatii vahvan lajitaustan. Orimattilassa lajin aloittanut Heinonen kilpaili katassa maajoukkuetasolla ja halusi imeä lajista kaiken tiedon.

– Tuomarina olen saavuttanut hurjimmatkin tavoitteeni, sillä olen ollut tuomarina MM-finaalissa ja nyt pääsin olympialaisiin. Olen saavuttanut tuomarina niitä tavoitteita, joita urheilijana en saavuttanut, Heinonen iloitsi.

Kommentoi

Mainos: Etelä-Suomen Sanomat

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut