Tokion poikkeusoloissa järjestettäviin kesäolympialaisiin osallistuu poikkeuksellisen nuori Suomen joukkue. Sen perusteella voi olettaa, että joukkue keskimäärin hyötyy kisojen siirrosta tähän kesään.
Kaksi kolmasosaa joukkueesta on olympialaisten ensikertalaisia. Urheileminen kaikkein suurimmassa kilpailutapahtumassa ei suju rutiinilla keneltäkään, mutta pandemiaoloissa järjestettävät kisat edellyttävät urheilijalta joustavampaa sopeutumiskykyä kuin koskaan.
– Tämä on meille haastava kulma joukkueena, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki arvioi "koronakisojen" vaatimuksia.
– Menemme täysin poikkeuksellisiin kilpailuihin joukkueella, joka on täynnä ensikertalaisia. Olympianäyttämö on ylipäätään vaativa, ja nyt se on erittäin vaativa. Moni saa nyt olympiakasteensa ainutlaatuisen koettelevissa olosuhteissa.
Urheilija ajatuksineen suljetaan kuplaan, jossa sosiaaliset kontaktit on minimoitu. Koronatestejä tehdään jatkuvasti, ja hengityssuojaimen saa kasvoiltaan lähinnä nukkuessa, ruokaillessa ja urheillessa.
Nuoria ja ensikertalaisia
Joukkueessa on Lehtimäen tilastoissa 32 ensikertalaista, mikä on yli 70 prosenttia joukkueesta. Keski-ikä koko joukkueella on 26 ja suurimmassa lajiryhmässä yleisurheilussa 25.
– Keski-ikä on todella matala, vaikka meillä on ampuja Satu Mäkelä-Nummelan ja ratsastaja Henri Ruosteen kaltaisia konkareita, Lehtimäki alleviivaa joukkueen nuorekkuutta.
Toisesta ääripäästä löytyy esimerkiksi tuore moukarinheiton nuorten Euroopan mestari Silja Kosonen, 18.
– Yleistrendi on, että kisojen siirto vuodella on antanut näille nuorille vuoden lisäaikaa. Voi ajatella, että juuri se on antanut joukkueessa tilaa niin monelle nuorelle ja ensikertalaisille, Lehtimäki jatkaa kisojen siirron vaikutuksista.
Toisaalta olympialaisiin tähtäsi joukko suomalaisia, joille Tokio on Lehtisen sanoin "uran päätepysäkki". Joiltakin se jäi kisojen siirron takia kokematta.
Fokus urheiluun
Nyt urheilijat ovat vaativassa tilanteessa, johon heidän on sopeuduttava. Siinä voi olla paljon voitettavaa, jos nuoruus ja ensikertalaisuus tarkoittavat samalla ketterää mukautumiskykyä.
– Olemme yrittäneet rakentaa pandemiatilanteesta kilpailuetua, Lehtimäki vahvistaa.
– Suomalaisina uskomme, että kaikki paperille kirjoitettu ohjeistus toteutuu pilkulleen. Joillekin muille se on pienoinen shokki, kun ohjeita ei ole totuttu noudattamaan ja yhtäkkiä niistä ei pääse ravistamallakaan irti.
Koronakuriin taipuu notkeimmin oikealla asenteella.
– Olemme valmistautuneet tähän urheilijoiden kanssa pitkään. Pyrimme tekemään koronatilanteesta psyykkisesti mahdollisimman pienen asian, jotta pystymme pitämään fokuksen urheilussa.
Urheilijat ovat hyötyneet myös siitä, että suomalaisesta yhteiskunnasta on löytynyt puolitoista vuotta kestäneessä pandemiatilanteessa joustoa.
– Urheiluakatemiat, kaupungit ja kunnat ovat tehneet toimivaa yhteistyötä. Haluan erityisesti kiittää kuntia ja kaupunkeja, sillä heillä on ollut ymmärrystä tässä asiassa.
Harjoittelu sisätiloissa järjestyi poikkeusluvin, joiden ansiosta monen urheilijan harjoitusolot jopa paranivat.
– Joissain tilanteissa erikoisjärjestelyt ovat edistäneet harjoitusrauhaa ja sen ansiosta jopa nostaneet harjoittelun laatua, Lehtimäki vahvistaa.