Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Valtteri Bottaksen ja Sami Sykön kesävaatteet, Päijät-Hämeen festarit ja muut menot – lue ESS:n kesälehti ilmaiseksi koko kesän!

KuPS on cup-mestari 32 vuoden tauon jälkeen – "Savolaiset tuntuvat rakastavan ilmeisesti Simoakin, mutta erityisesti tuota peliä"

Kuopion Palloseura palasi jalkapallon miesten Suomen cupin valtiaaksi pitkän, pitkän tauon jälkeen, kun se kaatoi Helsingin Jalkapalloklubin lauantaina Olympiastadionilla rangaistuspotkukilpailun jälkeen 5–4. KuPSin edellinen cup-mestaruus oli vuodelta 1989, ja nyt tullut titteli on sille seurahistorian kolmas. Kolme edellistä cup-finaaliaan se hävisi peräkkäisinä vuosina 2011, 2012 ja 2013.

Tasaisen tarkassa ottelussa ei maalipaikoilla juhlittu, niitä tuskin suurennuslasillakaan näki. Helsinkiin tulleet kuopiolaisvieraat toki joutuivat tietyllä tavalla köysiin reilun tunnin pelin jälkeen, kun KuPS-pakki Daniel Carrillo ajettiin kentältä kahden varoituksen myötä.

HJK:n ylivoima ei kuitenkaan näkynyt kentällä: pyörittelyä kyllä, tehokasta sellaista ei. Ja niin edessä oli jatkoaika, joka venytti viime sunnuntaina Kuopiossa maaleitta tahkonneiden joukkueiden maalittomuuden päälle kolmeen ja puoleen tuntiin. Pilkkukisassa taas sitten yhdeksän kymmenestä yrittäjästä onnistui, ainoana saumansa hukkaajana oli HJK-hyökkääjä Luis Henrique. Keltamustien juhlat käynnisti viimeisenä vetäjänä Iiro Järvinen, ja komeasti yläriman kautta.

– Yllättävän rauhallinen tunne oli. Siinä sai vähän hautua, kun oli viimeisenä vuorossa. Pää kylmänä ja vedän rennosti, eipä siinä mitään menetettävääkään ollut. Ja viimeisellä askeleella katsoin, että (HJK-maalivahti) Hugo Keto hyppäsi vasemmalle ja piti vähän muuttaa, kun olin sinne vetämässä. Onneksi pomppasi riman kautta maaliin, nyt kaksinkertainen cup-mestari, ensimmäisensä kaksi vuotta sitten Ilveksen riveissä voittanut Järvinen kertasi ratkaisuhetkiä.

– Hyvillä maalipaikoilla ei juhlittu, mutta tällaisia ne finaalit välillä ovat. Kumpikaan ei halua antaa helppoja virheitä. Mutta onneksi meni nyt näin päin.

Rauhan tunne

Valmentajille ottelu oli osaltaan raastava jo ennen aina hermoja repivää pilkkukisaakin. Heti kuopiolaispestinsä alkuvaiheissa tittelin voittajaksi yltänyt Simo Valakari oli välillä tulta ja tappuraa kentän laidalla, mutta pelin jälkeen puheissa väikkyi rauha.

– Tiukka vääntö. Ulosajo ja siitä HJK:lle pallonhallinta, mutta koin, ettei meillä ollut hätää. Rauhan tunne oli päällä: kyllä me tämä hoidetaan. Totta kai jalkapallossa voi käydä mitä tahansa, mutta ei HJK päässyt myllyttämään, ei vyöryttämään, ei vaarallisille paikoille. Pidettiin tosi hyvin kiinni, Valakari kiitteli porukkaansa.

– Ja rangaistuspotkut jätkät pisti tosi hyvin sisään. Ja tiedettiin, että (maalivahti) Otso Virtanen ottaa yhden kiinni.

HJK-virkaveli Toni Koskela kaipasi parempaa pallollista peliä.

– Ylivoima muuttaa totta kai peliä aika paljonkin, mutta KuPS puolusti hyvin ja meillä alkoi tulla väsy. Olisi pitänyt pystyä liikuttamaan palloa vähän nopeammin ja laadukkaammin, ja osittain sen takia emme pystyneet sen parempaa painetta luomaan.

"Hemmetin hyvää työtä"

KuPSin pääomistaja, Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti iloitsi jälleen yhdestä riemunaiheesta.

– Tuntuu todella hyvältä. Eihän tätä oikein usko, kaikki tuntuu menevän nyt (kohdilleen), maajoukkueiden menestys ja nyt vielä tämä cup-voitto ja KuPSin europaikan varmistuminen jo näin aikaisessa vaiheessa kautta.

Valakarin pestaaminen on osunut kohdilleen.

– Simo on tehnyt hemmetin hyvää työtä, saanut pelin sellaiseksi, että savolaiset tuntuvat rakastavan. Ilmeisesti Simoakin, mutta erityisesti tuota peliä. Se on paluuta siihen vanhaan KuPSiin, Lahti myhäili.