Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Avoin ja rohkea epäkohtien paljastaja Petter Kukkonen törmäsi muuriin – "He eivät myönnä mitään, vaan keskusteluyhteys on olematon"

Maajoukkueen päävalmentaja Kukkonen haluaa muuttaa yhdistetyn rehelliseksi ja tasapuoliseksi lajiksi. Hän sai FIS:ltä varoituksen, mutta jatkaa "vanhanaikaisesti pelolla johtavan" Kansainvälisen hiihtoliiton kritisointia.

Petter Kukkonen, 39, ei ole mikään tavallinen päävalmentaja. Marraskuun lopussa Kukkonen nosti värikkäästi esille yhdistetyn mäkihyppypukujen huijauksen, ja helmikuun lopussa hän ihmetteli MM-hiihtojen liian lyhyttä hiihtolenkkiä. Uuden sukupolven päävalmentaja avaa kisareissujen taustoja aktiivisesti Twitterissä ja on myös kirjailija – joka työstää päivittäin tekstiä historiallisiin jättiromaaneihin.

Aikaansaavasta Kukkosesta on muodostunut rohkea, rehellinen ja avoin epäkohtien paljastaja, joka haluaa muutosta ja toivoo FIS:ltä läpinäkyvyyttä.

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ei ole tätä kritiikkiä kestänyt vaan antoi joulukuussa hänelle vakavan kirjallisen varoituksen "epäkelvosta käytöksestä FIS:n toimintaa kohtaan".

FIS:n varoituksen jälkeenkin Petter Kukkonen on jatkanut avointa ja suorasukaista linjaansa.

Kukkonen kohautti Rukan maailmancupin yhteydessä, kun hän kertoi neuvoneensa suomalaishyppääjiä laittamaan tiskirättejä alushousuihinsa mittaustilanteeseen ja sanoi muiden maiden turvautuneen vielä härskimpiin huijauksiin pesusienistä lähtien. Mittojen pohjalta luodaan mäkihyppääjien puvut, ja niiden avulla on mahdollista liitää pidemmälle, mikäli puvut on tehty löysiksi.

FIS on katsonut mittauskikkailua läpi sormien. Nyt kauden jälkeen siihen haetaan muutosta, mutta Kukkonen pelkää, ettei mitään tapahdu.

– Suomi jätti maaliskuun lopussa oman muutosehdotuksensa FIS:n varustekomitealle. Yritimme saada pienempiä maita mukaan, jotta vartalomittaus ja pukujen kontrollointi testeissä muutettaisiin, ja urheilijat olisivat samalla viivalla, Kukkonen toteaa.

FIS:n kokoukset alkavat huhtikuun puolivälissä. Käsittelyn jälkeen ehdotukset palautuvat kansallisille lajiliitoille, jotka keskustelevat asioista, ja viimeiset FIS:n kokoukset ovat touko–kesäkuussa.

– Haemme muutoksia, mutta luulen, ettei FIS halua niitä. En luota FIS:n niin sanottuun demokraattiseen systeemiin. Muutosta on vaikea saada, kun kulttuuri on muodostunut tietynlaiseksi.

– FIS:ssä johdetaan pelolla, ja käytössä on hyvin vanhanaikainen johtamiskulttuuri. Se perustuu 1980–90-luvuille, eikä sitä ole päivitetty tähän päivään sopivaksi. Sen näkee kaikesta, vaikkapa miten FIS suhtautui Aleksandr Bolshunovin tapaukseen tai kysymykseeni MM-kisalatujen pituuksista.

– FIS on iso organisaatio, ja kysymyksessä ovat valtavat rahat. He eivät myönnä mitään, vaan keskusteluyhteys on olematon. Se tuntuu oudolta, koska nykypäivänä ihmiset arvostavat, kun organisaatio uskaltaa myöntää virheensä ja aikoo tehdä asiat paremmin. Ihmiset odottavat nykyään läpinäkyvyyttä ja eettisistä arvoista kiinni pitämistä. FIS tekee kaikessa päinvastoin.

Monella muullakin kansainvälisellä lajiliitolla on ollut ongelmia läpinäkyvyydessä ja johtamisessa. Korruptiota on nähty. Ei liene sattumaa, että kansainvälisiä lajiliittoja johtavat vuosikymmeniä samat henkilöt, joiden edut ovat merkittävät.

Kukkonen näkee, että kansainvälisissä lajiliitoissa on rakenteellisia ongelmia.

Olin joulukuussa aika syvissä vesissä ja pelkäsin oman työpaikkani puolesta.

Petter Kukkonen

– Mukana ei ole kolmatta, neutraalia osapuolta, joka voisi ratkoa näitä ongelmia, kuten Wada dopingtestauksen osalta. On tyhmää, että kun joku tekee väärin tai on syyllistynyt korruptioon, niin he tutkivat itse omia ongelmiaan.

Kukkonen on lähtenyt taistelemaan FIS:n tuulimyllyjä vastaan, mutta hän muistuttaa, että on tapahtunut myös paljon hyvää.

– Pystyimme kilpailemaan korona-aikana melko hyvin kisakalenteria läpi ilman suurempia ongelmia. Vaikka laji on pieni, niin meillä on hyvä tv-näkyvyys ja pystymme tekemään tätä ammatiksemme. Siitä pitää olla kiitollinen.

Kukkonen kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta ja tukea, kun hän toi pukuongelman esille. FIS:n antama varoitus kuitenkin masensi.

– Olin joulukuussa aika syvissä vesissä ja pelkäsin oman työpaikkani puolesta. Tiesin kuitenkin, että olen oikeassa. Se oli hankala paikka, mutta onneksi tiimini ja monet ihmiset olivat takanani.

Kukkonen päätti Rukalla maailmancupin avauksessa puhua suunsa puhtaaksi, kun hän näki urheilijoilla löysiä hyppypukuja.

– Kuvasimme hyppypukuja ja näin, että tilanne on mennyt törkeämmäksi. Tietty raja ylittyi ja päätin, ettei tämä voi jatkua näin.

– Joukkueet, urheilijat ja FIS tietävät pelin, jota pelataan. Suurin osa joukkueista haluaisi siitä irti, koska se vie valtavasti rahaa ja energiaa sekä epätasa-arvoistaa lajia. Ihmettelen, miksi asialle ei saada tehtyä mitään.

Mittaustilanteessa olisi mahdollista kuvata erityiskameralla vaatteiden läpi, kuten on toimittu esimerkiksi rokkifestareilla, kun on haluttu nähdä, onko vääriä tavaroita housuissa.

– Laitteet ovat olleet olemassa jo kauan. Kysymys on vain halusta.

– Uusimmissa kännyköissä on ominaisuutena skannaus vaatteiden läpi. Tilanne räjähtää FIS:n käsiin, jos he eivät reagoi, koska kuka tahansa voi yleisöstä skannata puhelimella, onko puvussa tyhjää.

Ennen kauden alkua otetaan mitat, joilla edetään koko kauden ajan.

– Enää suomalaiset eivät laita mittauksessa mitään ylimääräistä housuihin. Päätimme syksyllä, että se homma loppuu meidän osaltamme.

Petter Kukkonen on toiminut Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentajana jo yhdeksän vuotta. Hänen sopimuksensa päättyy vuoden päästä Pekingin olympiatalven jälkeen. Sen jälkeen kaikki on auki.

Perheelliselle Kukkoselle on kertynyt keskimäärin 180–190 matkapäivää vuodessa.

– Olen tehnyt 14 vuotta reissutyötä, kun olin ensin Viron maajoukkueen päävalmentaja. Huippu-urheilun valmennuksessa on vaarana, että se vie ajatukset mukanaan. Joudun tekemään paljon töitä sen eteen, että pystyn ottamaan perheen huomioon.

– Kauden aikana saatan piipahtaa 3–4 päivää kotona, jolloin on vaikea heittäytyä perheenisäksi, kun ajatukset ovat muualla, ja se on sääli. Perhe joutuu elämään paljon minun ehdoillani, Kukkonen myöntää.

– Voi olla, että ensi keväänä käännetään kelkka ja kuuntelen, mitä vaimo haluaa tehdä elämässään.

Kukkosen päävalmentajauran hieno hetki koettiin helmikuussa Oberstdorfin MM-kisoissa, kun Ilkka Herola venyi MM-hopeaan. Kukkonen on ollut Herolalle läheinen jo tämän lapsuudesta lähtien, ja päävalmentajan riemukkaasta hopeatuuletuksesta muodostui nettihitti.

– Siinä purkautui paljon. Arvokisamitali oli yksi iso tavoite, ja ilman sitä projektista olisi jäänyt valju olo. Se hyvittää paljon sitä työtä, aikaa ja uhrauksia, joita olemme tehneet. Suomessa on keskusteltu jopa liikaa urheilu-uran matkasta. Kyllä välillä pitää menestyäkin.

Kukkosen mukaan kausi oli onnistunut myös siksi, että joukkue pystyi toteuttamaan omaa arvomaailmaansa. Urheilu on muutakin kuin pelkkiä tuloksia.

– Meillä on suorapuheinen ja rehellinen joukkue. Televisiossa on paljon katsojia, joille pystyimme tarjoamaan elämyksiä. Siitä tulee myös vastuu: olemme näkyvillä ja urheilijat ovat esikuvia. Sillä on iso merkitys, millaisia arvoja me heijastelemme.