Jukka Jalosen katse ei karkaa vielä MM-kotikisoihin

Mikäpä sen hienompaa kuin päästä pelaamaan Suomen kiekkoilun kehtoon, päävalmentaja Jukka Jalonen sanoi. Mikko Stig / LEHTIKUVA

Petteri Ikonen / STT

Tampere isännöi Suomen ensimmäisiä jääkiekon MM-kotikisoja 1965 ja on toiminut yhtenä kisakaupungeista myös neljä kertaa tuon jälkeen. Vuosina 1982 ja 1991 Suomi pelasi muutamia otteluita maan vanhimmassa jäähallissa, mutta 1997 ja 2003 tavoitteena oli Tampereen ja siellä pelattujen putoamissarjojen välttely.

Toukokuussa 2022 Leijonien pitää viihtyä Tampereella reilun kaksiviikkoisen kisarupeaman ajan. Suomi pelaa siellä alkulohkonsa ja mahdollisen puolivälieränsä. Toinen kisakaupunki on Helsinki. Välierät ja mitalipelit ratkotaan Tampereella, minne valmistuu loppuvuodesta uusi areena.

– Mikäpä sen hienompaa kuin päästä pelaamaan Suomen kiekkoilun kehtoon. Kotiyleisö tuo ekstramausteen, ja katsomo on kuudes kenttäpelaaja, päävalmentaja Jukka Jalonen tuumi torstaina virtuaalisena järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Jalonen luotsasi Leijonia 2012 ja 2013, jolloin Suomi jakoi kisat Ruotsin kanssa. Päävalmentaja muistutti kotikisojen paineista ja ulkoisten haittatekijöiden poissulkemisesta.

– Kaverit, perheenjäsenet ja kumminkaimat. Lippujen kyselijöitä riittää. Fokus täytyy keskittää pelaamiseen. Pelaajien kanssa pitää miettiä, ettei menisi överiksi.

– Hyvä tämä on käsitellä pelaajien kanssa, koska kotikisoissa asia on eri lailla kuin ulkomailla, Jalonen jatkoi STT:lle puhelimitse.

"Ei mitään kirouksia ole olemassa"

Suomi on menestynyt alle 20-vuotiaiden MM-kotikisoissa, mutta miehissä mitaleita ei ole tullut. Odotuksia on kasvatettu välillä suurella joukolla NHL-apuja, edelliskevään maailmanmestaruudella tai yleisellä jääkiekkohuumalla.

Kotikisahistoriaan kuuluvat esimerkiksi maalivahti Stig Wetzelin dopingkäry 1974 ja kohu pääsylippujen hinnoista 2012. Yökerhojen kutsu on välillä soinut kovana ja siipeilijöitä on riittänyt, mutta Jalosen mukaan hänen luotsaamissa kisoissa pelaajien keskittyminen säilyi olennaisessa.

– Ei mitään kirouksia ole olemassa, mutta tilastoja katsomalla on selvää, että jääkiekon maailmanmestaruus on ollut vaikea voittaa kotikisoissa. Ruotsi siihen pystyi 2013. Edellinen oli Neuvostoliitto 1980-luvun lopulla (1986). Ehkä siinä tulee enemmän painetta kotijoukkueelle.

Suomi voitti Jalosen komennossa maailmanmestaruuden alle 20-vuotiaiden kotikisoissa 2016.

– On sekin nähty, että paine pystytään hoitamaan, kuten kaksikymppisten kanssa. Kaiken on joka tapauksessa mentävä nappiin. Kotikisat pitää kokea etuna ja mahdollisuutena eikä kirouksena.

Kahdet kisat ennen ydintä

Jalonen ja maajoukkueen GM Jere Lehtinen kasaavat nimilistaa helmikuun EHT-turnaukseen, joka valmistaa tulevan kevään MM-kilpailuihin. Ensi talvena järjestetään olympialaiset.

Millaista oppia aiemmat kotikisat antoivat valmentajalle?

– En ole hirveästi pohtinut, koska edessä on vielä kahdet arvokilpailut ennen kuin mennään ytimeen. Sitten pitää miettiä, mitä on opittu kaksikymppisten kisoista tai miesten kisoista, Jalonen vastasi.

Pelaajatarkkailua ja pelaajien kierrättämistä EHT-turnauksissa Jalonen ei ole muuttamassa.

– Ei ole ainakaan vielä mietitty, että ottaisimme enemmän pelaajia. Tilanne elää aina, ja etukäteen on vaikea arvioida, kuinka pelaajia käy EHT-turnauksissa. Samoja pelaajia emme voi pitää, koska pelaajilla on velvoitteet seuroissa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut