Poikien kohtaaminen simuloi MM-mitalipelien vauhtia, muttei arvokilpailuiden painetilaa – Naisleijonien uudistuvassa joukkueessa kokeneiden pelaajien esimerkillä on suuri vaikutus

Mustosen vuonna 2014 alkaneella aikakaudella Suomi on vakiinnuttanut asemansa parhaana eurooppalaismaana. MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Petteri Ikonen / STT

Kanadan ja Yhdysvaltojen kohtaamiset jäävät vähiin jo toisella kaudella peräkkäin Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueelta, joten Naisleijonat hakee poikajoukkueita kohtaamalla vaihtoehtoisia ratkaisuja arvokilpailujen kovimpien otteluiden simulointiin.

– Ottelut poikia vastaan simuloivat MM-loppuottelun vauhtia, mutta kisatilanteen tuoma paine ei tietenkään ole läsnä. Siellä voi olla 10 000 katsojaa, joten arvokilpailuissa on aivan erilaista pelata. Se on uusi tilanne etenkin ensikertalaisille, päävalmentaja Pasi Mustonen muistuttaa.

Viime viikolla alle 18-vuotiaiden poikien joukkueet tarjosivat Naisleijonille vauhdikkaan ja sopivan kovan vastuksen, kun maajoukkue leireili Kuortaneella.

– Ässiä vastaan pelaamamme ottelu menee maajoukkueen kaikkien aikojen viiden parhaan ottelun joukkoon. Pelasimme ehjän 60-minuuttisen. Se oli mitalitason peli MM-kilpailuissa. JYPiä vastaan meiltä olisi vaadittu saman tason suoritus, mutta peli pätki.

– Nuo olivat kovempia otteluita kuin ottelut eurooppalaisia maajoukkueita vastaan. Jos pystymme jatkossakin kokoontumaan, keskitymme poikajoukkueita vastaan pelaamiseen Suomen rajojen sisäpuolella. Ryhmämme oli viimeisen päälle läsnä, Mustonen kiitteli.

Kanada ottaa yhteyttä

Tason heittelyyn ei ole varaa, kun Suomi pääsee Kanadan ja Yhdysvaltojen kimppuun. Koska tämä hetki koittaa, ei ole kenenkään tiedossa. Naisten maajoukkueen ohjelmaa on murjottu monin tavoin kahden peräkkäisen kauden ajan.

Vuosi sitten Suomen piti kohdata Kanada ja Yhdysvallat neljän maan turnauksessa, mutta Ruotsin pelaajien ja maan jääkiekkoliiton sopimuskiista pyyhkäisi turnauksen kumoon. Kevään MM-kilpailut peruttiin eikä Kanadaa vastaan kaavailtu tammikuun maaottelumahdollisuus toteudu. Pohjoisamerikkalaiset kohdataan ehkä vasta MM-kilpailuissa, jos ne päästään pelaamaan huhtikuussa.

– Taustalla punotaan mahdollisuuksia kohtaamisiin. Asia on kääntynyt niin, että Kanada ottaa yhteyttä meille päin, Mustonen paljastaa.

Mustosen vuonna 2014 alkaneella aikakaudella Suomi on vakiinnuttanut asemansa parhaana eurooppalaismaana. Viidet arvokisat ovat tuottaneet yhden MM-hopean, kaksi MM-pronssia ja yhden olympiapronssin.

Yksi lisävuosi harjoituksissa ei korvaa menetettyjä maaotteluita

Kevään 2019 kotikisat huipentuivat Suomen ensimmäiseen finaalipaikkaan, kun Naisleijonat kukisti välierässä Kanadan. Loppuottelun Suomi hävisi kitkerästi Yhdysvalloille.

– Se viikonloppu Espoossa oli tiivistelmä siitä, mitä voi saada aikaan.

Kotikisojen päätösviikonloppu huipensi Mustosen viisivuotisen projektin. Seuraava tähtää jälleen MM- ja olympiamenestykseen. Vaikka maaottelut jäävät tänä vuonna vähiin, Mustosella riittää kiireitä pelaajien otteiden seuraamisessa ja pelaajiin tutustumisessa.

– Nyt mukana on osittain uudet pelaajat. Puhumme asioista ja rakennamme ihmissuhteita. Yritämme rakentaa kiinteää ryhmää, Mustonen avaa.

Viime kevään MM-kilpailuihin Suomi olisi lähtenyt nuorekkaalla joukkueella, mutta kisojen peruuntumisen myötä maajoukkueelle herui vuosi lisäaikaa kehittyä.

– Voin sen ajatella noinkin. Pelaajat saivat yhden harjoitusvuoden lisää, mutta 20–25 maaottelua jäi pelaamatta, Mustonen summaa vuotta.

Luottohyökkääjä ei halunnut Venäjälle

Sukupolvenvaihdoksesta huolimatta mukana on edelleen paljon pitkäaikaisia luottopelaajia, joiden merkitys korostuu uusia pelaajia kouliessa.

– Olen ollut mukana kauan ja nähnyt monia sarjoja. Sitä kokemusta pystyn hyödyntämään nuoria neuvoessa. Joukkueessa on nuoria energisiä pelaajia, ja kehotan heitä keskittymään oikeisiin asioihin, 30-vuotias hyökkääjä Michelle Karvinen avaa.

Karvinen oli mukana jo MM-kotikisoissa 2009, ja myös kymmenen vuotta myöhemmin. Vuosien aikana Suomi on noussut pronssiottelujoukkueesta pohjoisamerikkalaisten kovimmaksi haastajaksi ja jopa kaatajaksi.

– Uskon siihen, että voimme saavuttaa arvokisakultaa, ja se on suurin motivaattori jatkaa vuodesta toiseen.

Kokenutkin pelaaja kaipaa uusia sytykkeitä, joten kolme Ruotsin mestaruutta tuoneiden Luulajan-kausien jälkeen hän vaihtoi joukkuetta.

– Vietin Luulajassa viisi hienoa vuotta, mutta niiden jälkeen kaipasin uutta energiaa. Uusi alku uudessa paikassa toisi sitä.

Karvisen piti siirtyä kiinalaisjoukkue Kunluniin, mutta joukkue muutti Venäjälle välttääkseen maiden välistä matkustamista ja viettää kuplaelämää.

– Ensimmäinen vaihtoehtoni oli pelata siellä, mutta tuo kuvio ei tuntunut mielekkäälle.

Edelleen nälkäinen

Uusi alku löytyi Sveitsin liigasta, missä Karvinen on rohmunnut kuudessa ottelussa pisteet 12+11=23 ja johtaa pistepörssiä. Hän myöntää, ettei sarja ole aivan Ruotsin tasoa, mutta olosuhteet ovat hyvät.

– Sarjassa on paljon Sveitsin maajoukkuepelaajia. Pystymme harjoittelemaan hyvin, vaikka pelaajat käyvät töissä, opiskelevat tai tekevät osa-aikatöitä.

Karvisen isä on lähtöisin Suomesta ja äiti Tanskasta. Michelle antaa suomalaistoimittajille haastattelut englanniksi tai ruotsiksi ja käyttää näitä kieliä maajoukkueessa.

– En osaa suomea niin hyvin, että pystyisin neuvomaan muita pelaajia heidän äidinkielellään. Pyrin olemaan esimerkki pukukopissa, mutta enemmän kaukalossa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut