Näissä harjoitteissa töppänöitä ei ole aseteltu jäälle summanmutikassa, vaan Tuomo Kärjen johdolla Pelicansissa tehdään huolella räätälöityjä taitoharjoituksia. Tämän session teemana oli nopeustaitavuus. Katja Luoma

Pelicansissa panostetaan nyt taitovalmennukseen, johon on ammennettu oppeja taito- ja pikaluistelusta lähtien

”Pelaaminen on kivaa silloin kun luistelu on vahvuutena”, tietää Pelicansin taito- ja luisteluvalmentaja Tuomo Kärki. Reijo Ruotsalaisen liitoa nuorena ihailleella Kärjellä on pitkä kokemus alansa eksperttinä.

Aatu Raninen

Jääkiekkoon on toisinaan palkattu asiantuntijoita niin pikaluistelun kuin taitoluistelunkin puolelta.

Pelicansin luistelu- ja taitovalmentajana keväällä aloittanut Tuomo Kärki on A-junioreihin asti pelannut jääkiekkoilija ja sittemmin kolmattakymmentä vuotta valmentamisen eri sektoreilla työskennellyt oulunsalolainen, jonka elävimpiin muistoihin on piirtynyt Reijo Ruotsalaisen taianomainen leijuminen Raksilan jäällä.

– Pikaluisteluun ja taitoluisteluun verrattuna jääkiekkoluistelu on jossain siinä välissä. Olen molemmista kyllä ammentanut asioita, Kärki vastaa vertailuun.

– Suurimpana erona jääkiekossa on mukana se peli, väline ja muut pelaajat.

Muita nopeammin takaperinkin liikkuneella Ruotsalaisella oli taito luistella, kuten niin monella muullakin Kärppien kasvatilla.

– Semmoista pelaajaa kun pääsee pikkupoikana kaukalon reunalta katsomaan, niin se kyllä innoitti. Luistelusta tuli omakin vahvuuteni, ja saan siitä edelleen saman hienon fiiliksen, Kärki tunnelmoi.

Oma intohimo ja keskittyminen harjoitteluun tekee eron samantasoisten pelaajien välille.

Taito- ja luisteluvalmentaja Tuomo Kärki
Tuomo Kärjen osaaminen on Pelicansissa sekä junioreiden että liigamiehistön käytettävissä. Katja Luoma

Rauhallisuutta huokuvan ja huolellisesti sanansa asettelevan Kärjen, 53, tehtävänä Lahdessa on opettaa paitsi luistelua myös muita keskeisiä lajitaitoja niin Pelicansin liiga-ammattilaisille kuin 14–20-kesäisille junioreillekin.

– Pidän luistelua äärimmäisen tärkeänä kaiken taidon oppimisen perustana. Kun se on hyvää, pystyt havainnoimaan peliä, pysymään kiekossa, ja kaksinkamppailemaan paremmin. Silloin kaikelle muulle jää enemmän aikaa, Kärki muistuttaa.

Moderni jääkiekkoilija on parhaimmillaan vaikkapa Connor McDavidin huimaavassa maksiminopeudessa sekä Sebastian Ahon ajoituksessa ja kehonhallinnassa. Miro Heiskasen vahvuutena on tehokas liuku, Antti Pihlströmillä luistelupotkujen tiheys.

Pelaajan tulisi kuitenkin pystyä hetkellisesti sopeutumaan mihin tahansa pelitilannerooliin.

– Hyvä jääkiekkoluistelu on monipuolista, niin etuperin kuin takaperin. Että pystyy pelaamaan koko ajan katse kiekolle ja pelille, tekemään suunnanmuutoksia siten että näet pelin, kääntämättä selkää sille, Kärki kuvailee.

Pelicansin liigapelaajille järjestettiin itsearviointi omien kehitystarpeiden hahmottamiseksi. Arvioitavat osa-alueet asteikolla 1–5 olivat luistelu (monipuolisuus, voima), nopeustaitavuus (kiekonkäsittely, harhauttaminen, syöttäminen) sekä laukominen-maalinteko.

– Sillä kartoitetaan missä pelaaja tarvitsee eniten apua, tai miten tehdä hyvästä ominaisuudesta erinomainen, Kärki taustoittaa.

Ammattilaisten kalenteri sisältää junioreita enemmän pienryhmä- ja pelipaikkakohtaisia harjoituksia.

– Massaharjoittelua ei juurikaan tehdä, vaan hiotaan pienemmissä ryhmissä omia painopistealueita. Ne ovat tiiviitä settejä, joissa saa lisää toistoja.

Käytännössä taitoharjoittelu on esimerkiksi 20–30 minuutin sessioita jäällä ennen varsinaista joukkueen aamupäivän yhteisharjoitusta tai erillisiä iltapäiväjäitä.

– Tavoitteena on, että kaikki [liigajoukkueen] pelaajat käyvät jossain taitoryhmässä. Fyysisesti ne eivät ole kovin kuormittavia, vaan niissä haetaan enemmänkin toistoja lajiosaamiseen, Kärki kertoo.

Kaikki tämä kytkeytyy pelinopeuteen ja nopeustaitavuuteen, joihin turkoosinutussa on viime vuodet panostettu.

Niitä tarvitaan, jotta joukkue pystyy toteuttamaan korkean intensiteetin jääkiekkoa, ja pelaaja saavuttaisi potentiaalinsa alati nopeutuvan pelin paineessa.

Harjoittelu taas on linkitettävä toisteisiin pelitilanteisiin. Näin syntyy siirtovaikutus pelaamiseen, ja pelaaja hallitsee taidot ratkaista eri tavoin kaukalossa havaitsemansa tilanteet.

– Pelissä pitää pystyä tekemään juttuja suoraan luistelusta, eli ottamaan syöttöjä vastaan, syöttämään ja laukomaan luistelusta. Ilman viiveitä, ettei tule sellaisia kahden jalan liukuvaiheita, Kärki sanoo.

Edelliset runsaat 15 vuotta Kärki työskenteli Suomen Urheiluopiston ja Jääkiekkoliiton sekä sveitsiläisen Luganon palveluksessa. Hänellä veri vetää nimenomaan jään tasolle ja Suomi-kiekon edistämiseen osana seurajoukkueen yhteisöä.

Pelicansin organisaatiossa Kärki näkee hyvää valmennuksellista jatkumoa jo vuosien ajalta.

– Taitoharjoitteluahan tapahtuu jokaisessa harjoituksessa muidenkin valmentajien toimesta. Olen vain lisäresurssi ja tukihenkilö, jonka tehtävänä on tietysti nähdä missä me menemme näiden ominaisuuksien osalta.

Usein kehittymisessä ratkaisevaa on lahjakkuus harjoittelua kohtaan.

– Oma intohimo ja keskittyminen harjoitteluun tekee eron samantasoisten pelaajien välille. Joukkueessa on aina muutama kaveri, joilla on silmät koko ajan auki ja keskittyminen siinä mitä tehdään. Se kun toistuu satoja, tuhansia kertoja, siitä se ero syntyy, Tuomo Kärki muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt