Tutkimus: Aikuisten maajoukkueurheilijoista 37 prosenttia kokenut seksuaalista häirintää

eksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on suomalaisessa urheilussa yleistä, mutta ei sen yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa, ilmenee Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK:n tänään julkistamasta tutkimuksesta. Kuvassa tutkimusprojektia johtanut Nina Laakso. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Raiko Häyrinen / STT

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on suomalaisessa urheilussa yleistä, mutta ei sen yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa, ilmenee Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK:n tänään julkistamasta tutkimuksesta.

Naissukupuoli, nuori ikä ja eri vähemmistöryhmiin kuuluminen lisäävät riskiä joutua häirinnän kohteeksi, eikä urheilu tässä suhteessa poikkea muusta yhteiskunnasta.

Seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän kokemukset yleistyvät urheilijoilla kilpailun tason noustessa, mikä on myös kansainvälisistä tutkimuksista tuttu havainto. Eniten häirintäkokemuksia ja -havaintoja oli aikuisten maajoukkuetason urheilijoilla. Aikuisten maajoukkuetasolla kilpailevista urheilijoista seksuaalista häirintää oli kokenut viiden viime vuoden aikana 37 prosenttia.

Seksuaalisen häirinnän muodoista yleisintä oli yleinen häiritsevä puhe. Se ilmenee loukkaavina seksuaalissävytteisinä vitseinä, epäasiallisina kommentteina urheilijoiden vartaloista sekä loukkaavina vitseinä seksuaalivähemmistöistä. Sukupuolisen häirinnän osalta yleisin muoto oli ominaisuuksien väheksyminen ja kyseenalaistaminen sukupuolen perusteella.

Naiset kokevat seksuaalista häirintää miehiä useammin

Kaikista vastaajista seksuaalista häirintää oli kokenut 26 prosenttia. Naisista seksuaalista häirintää oli kokenut 32 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia. Naiset olivat kokeneet sukupuolista häirintää (23 prosenttia) selvästi enemmän kuin miehet (kolme prosenttia). Seksuaalivähemmistöön kuuluneista joka toinen oli kokenut seksuaalista häirintää.

Vertailukohdan saa EU:n perusoikeusviraston 2014 tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisnaisista 71 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää yli 15-vuotiaana. Vuoden 2017 tasa-arvobarometrin mukaan seksuaalista häirintää oli kahden viime vuoden aikana kokenut naisista 39 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia. Alle 35-vuotiaista naisista yli puolet oli kokenut seksuaalista häirintää.

Tilastoanalyysin perusteella suurin todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää – 57 prosenttia – oli 16-vuotiailla nuorilla naisilla, jotka kilpailivat aikuisten maajoukkuetasolla.

"Homottelu on yleistä"

Vähemmistöryhmistä seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuvat todennäköisimmin seksuaalivähemmistöön kuuluvat miehet.

– Avovastauksista ilmeni, että homottelu on yleistä ja homo-sanaa käytettiin urheilussa usein negatiivisen suhtautumisen sävyttämänä, halveksien ja väheksyvästi tarkoituksena esimerkiksi nujertaa vastapuolen pelaaja, tutkimus toteaa.

Sukupuoleen perustuvan häirinnän kokeminen oli vähemmistöryhmistä todennäköisintä vammaisvähemmistöön kuuluneilla naisilla.

Tutkimuksen aineisto koostuu yli 9 000 vähintään 16-vuotiaan suomalaisen kilpaurheilijan vastauksista. Tutkimuksen vastuullinen tutkija oli yhteiskuntatieteiden tohtori Annukka Lahti ja tutkimusprojektia johti SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laakso.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut