Helsingin yliopiston laajassa pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että vanhempien liikuntatottumukset näkyvät heidän lastensa liikunta-aktiivisuudessa jopa keski-ikään (46-vuotiaaksi) saakka.
Vanhempien liikuntatottumuksilla on suuri vaikutus lasten liikuntakäyttäytymiseen ja -aktiivisuuteen. Vaikutusten vahvuudesta ja pitkäaikaisuudesta on kuitenkin julkaistu tänä kesänä uutta tutkimustietoa sekä Helsingin että Jyväskylän yliopistoissa.
Sekä isän että äidin liikuntatottumuksilla on tärkeä merkitys liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. Helsingin yliopiston laajassa pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että vanhempien liikuntatottumukset näkyvät heidän lastensa liikunta-aktiivisuudessa jopa keski-ikään (46-vuotiaaksi) saakka.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien vapaa-ajan liikunnan merkitystä heidän lastensa liikunta-aktiivisuuteen 30 vuoden pitkittäistutkimuksessa (1980-2011). Tulokset osoittavat, että yksilön liikunnallisen elämäntavan taustalta löytyy vahva yhteys hänen vanhempiensa liikuntatottumuksiin. Tuloksissa näkyy selvästi sekä äidin että isän liikuntatottumusten merkitys, joilla on yhteys sekä tyttöjen että poikien liikunnalliseen elämäntapaan pitkälle aikuisikään. Yhteys näkyy erityisen vahvana 24 ikävuoteen saakka mutta säilyy aina keski-ikään saakka. Tulokset ovat riippumattomia muun muassa lapsuuden perheen asuinalueesta, vanhempien sosioekonomisesta asemasta ja perhemuodosta.
- Tutkimuksen tulokset kannustavat vanhempia liikunnan pariin. Vanhempien vapaa-ajan liikunta luo perustaa lasten ja nuorten liikuntatottumusten muotoutumiselle sen lisäksi, että se edistää vanhempien omaa hyvinvointia, tutkija Kaisa Kaseva Helsingin yliopistosta sanoo.
Kaseva kuitenkin huomauttaa, ettei kyseinen tutkimus pysty vielä kuitenkaan vastaamaan siihen, mitkä tekijät yksilön liikunnallisen elämäntavan ja hänen vanhempiensa vapaa-ajan liikunnan yhteyttä tarkalleen selittävät.
- Kyse voi olla esimerkin voimasta, eli liikunnallinen elämäntapa tuntuu yksilöstä luonnolliselta, jos lapsuudenkodissa on oltu liikunnallisesti aktiivisia. Toinen syy voi olla perheiden yhdessä liikkumisen merkitys myöhemmän aktiivisuuden kannalta. Kolmas selittävä tekijä saattaa olla vanhempien tuki lapsensa liikuntaharrastuksille kustannuksen, kuljetuksen ja kannustuksen muodossa, Kaseva jatkaa.
"Liikkukaa lastenne kanssa"
Jyväskylän yliopiston lasten liikuntakäyttäytymistä tutkiva tutkimus paljastaa, että liikuntaneuvonnalla voidaan vaikuttaa vanhemmuuskäytäntöihin ja siten lasten päivittäiseen liikuntaan. Erityisesti vain vähän liikunnallista tukea lapsilleen tarjoavat vanhemmat voivat tehdä muutoksia, joilla on vaikutus lasten liikuntamäärään.
- Vain vähän liikunnallista tukea ennen tutkimusta lapsilleen tarjonneet vanhemmat lisäsivät merkittävästi tuen määrää puoli vuotta kestäneen liikuntaneuvontajakson aikana. Vastaavasti lasten kokonaisaktiivisuus kasvoi lähes kolmanneksella verrattuna kontrolliryhmän perheiden lapsiin, tutkijatohtori Arto Laukkanen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Lasten liikkumista tukevat vanhemmuuskäytännöt voidaan jakaa kolmeen luokkaan: liikkumiseen yhdessä lapsen kanssa, liikuntaan kannustavaan ilmapiiriin ja muuhun suoraan tai epäsuoraan liikkumisen tukeen, kuten kyyditsemiseen ja harrastusten kustantamiseen.
- Tutkimuksissa on havaittu, että lapsilähtöinen ja liikkumisen vapauksia ja virikkeitä tarjoava kotiympäristö on myönteisesti yhteydessä lasten liikuntatottumusten syntymiseen ja toisaalta niiden säilymiseen. Tässä tutkimuksessa kannustimme vanhempia esimerkiksi lähtemään lasten kanssa ulkoilemaan ainakin kerran viikonlopussa, taustoittaa Laukkanen.
Lahdessa perhefutista ja kaupunginosajalkapalloa
Lahdessa hyvä keino liikkumiseen yhdessä lapsen kanssa on FC Reippaan ensimmäistä kertaa järjestämä perhefutis. 30 jalkapalloseurassa käyntiin pyörähtävässä konseptissa 2013-2014-syntyneet lapset osallistuvat harjoituksiin yhdessä yhden vanhempansa kanssa.
Perhefutiksessa harjoitellaan monipuolisesti perusliikuntataitoja ja tutustutaan pallon käsittelyyn. Perhefutis auttaa lasta oivaltamaan ja oppimaan itse ja yhdessä vanhemman kanssa kokeilemalla.
Reippaan perhefutiksen vetäjänä toimii Leila Santero.
Myöhemmin syksyllä Reippaassa alkavat myös vuonna 2012-syntyneiden jalkapallokoulut.
Toinen lahtelaisseura FC Kuusysi puolestaan aloitti elokuun lopulla kaupunginosatoiminnan helpottaakseen perheiden kiireistä arkea, jossa lasten kuljettaminen harrastuksiin vie paljon aikaa.
Kaupunginosatoiminnassa Kuusysi järjestää yhden ohjatun harjoituskerran viikossa lapsen lähiliikuntapaikalla. Toimintaa järjestetään Ahtialassa, Heinsuolla, Paavolassa, Karistossa, Möysässä, Renkomäellä, Villähteellä, Jalkarannassa, Liipolassa, Mukkulassa, Nikkilässä, Kisapuistossa ja Metsäkankaalla.
Lisäksi kaupunginosatoimintaan kuuluvat kuukausittaiset pelitapahtumat, jossa eri kaupunginosien joukkueet kohtaavat toisiaan pienpeliotteluissa. Lisäksi eri joukkueet kokoontuvat ajoittain myös harjoittelemaan yhdessä.
- Yleensä se on lapsi tai vanhemmat, jotka liikkuvat treeneihin. Nyt se on valmentaja joka liikkuu. Tavoitteemme on myös edesauttaa yhteisöllisyyttä asuinalueilla ja sitä, että lapset tutustuisivat toisiinsa ja liikkuisivat yhdessä myös muulloin.