Urheiluluokalla huolehditaan nuorten jaksamisesta - ei nosteta koululiikuntamäärää kattoon

Aamuharjoitukset olivat Lotta Luumille uusi asia urheiluyläkoulussa. Mirja Hussain

Suvi Lempinen

Liikunnan määrä kasvoi, aamuharjoitukset alkoivat, koulu vaihtui ja koulumatkakin piteni. Ensimmäinen kuukausi yläkoulun urheiluluokalla on ollut täynnä uutta.

- On ollut tosi hyvä alku, sanoo Heinolasta asti Salpausselän yläkoulua käyvä Lotta Luumi.

Hän pelaa koripalloa YMCA Heinolassa. Ainakin vielä intoa riittää, eivätkä edes pitkät koulumatkat koettele jaksamista.

- Valmentaja tukee ja joustaa tarvittaessa. Koulussa Arto (opettaja Pulkkanen) sanoo, että ota kevyemmin, jos on vaikka flunssassa, sanoo puolestaan luokkakaveri Santeri Pulkkinen, Lahden Uimaseuran edustaja.

Hän haki urheiluluokalle saadakseen koulunkäynnin ja urheilun yhdistämisen joustavuutta ja on ollut tyytyväinen.

Lotta Luumi ja Santeri Pulkkinen ovat ensimmäisiä 7. luokkalaisia, jotka käyvät Salpausselän peruskoulussa urheiluluokkaa. Salpausselkä on yksi 19 yläkoulusta, jotka ovat mukana Suomen Olympiakomitean urheiluyläkoulukokeilussa.

Miten intohimo urheiluun säilytetään?

Kun Olympiakomitea, lajiliitot ja koulut rakentavat yhdessä urheilijan polkua yläkouluihin, tekisi mieli sanoa, että nyt tehdään tulevaisuuden huippu-urheilijoita. Kun pitkän linjan liikuntapainotteisessa Salpausselän yläkoulussa ovat aloittaneet ensimmäiset 26 urheiluluokkalaista, tekisi mieli puhua lahjakkuuksista. Salpausselän peruskoulun urheiluluokkakoordinaattori Arto Pulkkanen kieltää. Hän tietää, että sekä koululle että urheiluseuroille on houkuttelevaa yrittää tuottaa nuoria menestyjiä. Hän tietää myös, että se tie ei vie pitkälle.

- Kun oppilaat valitaan testein, se on aina vaikeaa. Testeissä pitäisi löytyä intohimo, niin että meillä on nyt valittuna ne nuoret, joilla on palava halu urheiluun, Pulkkanen kuvailee.

Urheilukoulun todennäköisesti tärkein tehtävä on pitää intohimon liekkiä elossa.

Salpausselän peruskoulu aloitti elokuussa Suomen Olympiakomitean urheiluyläkoulukokeilussa 18 muun yläkoulun kanssa. Aiemmin ja yhä rinnalla ovat liikuntapainotteiset luokat, mutta urheilijan polun tukeminen on ollut varsinaisesti vasta lukioiden heiniä. Olympiakomitean kokeilussa tavoitteena on kehittää kolmen vuoden aikana malli siihen, miten yhdistetään urheilu ja koulunkäynti yläkouluiässä aiempaa paremmin yhteen. Juuri tämä ikä on drop out -ilmiöiden aikaa, jolloin erityisesti kilpaurheilu menettää paljon nuoria. Pulkkanen on nähnyt sitä vuosittain liikuntapainotteisilla luokilla, erityisesti ysiluokkalaisissa.

- Seiskalla kaikista on tulossa ammattiurheilijoita, mutta yhdeksännellä luokalla ovat harvassa he, ketkä oikeasti tavoittelevat kilpaurheilussa rohkeasti eteenpäin. Heistä monet onneksi urheilevat vielä, mutta se on muuttunut heille enemmänkin sosiaaliseksi kavereiden kanssa harrastamiseksi, Pulkkanen kuvailee.

Lahtelainen Santeri Pulkkinen haki urheiluluokalle, jotta urheilu ja koulunkäynti yhdistyisivät joustavasti. Mirja Hussain

Miten selvitään ilman uupumusta?

Urheiluluokalla uusi oppiaine on kasvaminen urheilijaksi. Se nivoutuu niin liikunnan, terveystiedon kuin kotitalouden tunneille. Sen opit on hyödynnettävissä terveellisinä elämäntapoina myös kilpaurheilun ulkopuolella. Kaikista urheiluyläkoululaisista tulee tuskin huippu-urheilijoita. Se ei haittaa. Tavoitteena on vain pitää mahdollisuudet urheilu-uralle avoinna.

Puhutaan siis hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

- Näkee selvästi, että osa oppilaista tulee kouluun väsyneinä, Pulkkanen sanoo.

Liian monet nuoret kärsivät uupumuksesta ja liikuntavammoista. Vuodesta 1991 Salpausselän koulussa urheilijanuorten kanssa työskennellyt Arto Pulkkanen ei liity niiden joukkoon, jotka lisäisivät urheilevilla nuorilla koululiikunnan määrää huolettomasti. Mantrahan kuuluu, että kilpaurheilevien nuorten täytyy liikkua vähintään 20 tuntia viikossa.

- Valtakunnallisena tavoitteena on koulussa jopa kymmenen tuntia liikuntaa viikossa. Monet koulut eivät ole lähteneet sille tielle, emme mekään.

Ensin on saatava riittävästi unta ja laadukasta ravintoa, sitten lisätään laadullista ja määrällistä harjoittelua sopivassa suhteessa. Pulkkasen mukaan urheiluseuroissa huolehditaan hyvin treenipuolesta ja ammattitaitoiset valmentajat osaisivat usein huolehtia myös nuorten urheilijoiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, mutta siihen ei jää harjoitusten yhteydessä usein riittävästi aikaa. Hän epäilee, että samoin tapahtuu muissakin harrastuksissa.

- Järjestetään harrastamisen hetki, mutta ei välttämättä seurata jaksamista.

Ongelmat on tunnistettu laajemminkin, ja myös Olympiakomitea kannustaa pyrkimään nuorten kanssa kiireettömään elämänrytmiin.

Urheiluluokkalaisilla on toki enemmän liikuntaa kuin muilla luokilla olevilla. Osan valmennushetkistä pitävät seuravalmentajat, ja yhteistyö urheiluseurojen kanssa on muutenkin tiivistä. Urheiluluokkalaiset valittiin Olympiakomitean laatimalla testillä ja lajiarvioilla urheiluseurojen kanssa. Valinnaisaineena koululiikunnan määrää on mahdollista lisätä reilusti kasi- ja ysiluokilla, mutta silloinkin on syytä pitää maltti mukana.

- Jos on liikaa ohjattua liikuntaa, nuorilla ei ole halua liikkua kavereiden kanssa. Tarvitaan omaehtoista, matalatehoista liikuntaa, kuten koulumatkaliikunta. Muuten pohjan rakentaminen jää hataraksi, Pulkkanen muistuttaa.

Liikuntaluokille 160 hakijaa

Salpausselän liikuntapainotteisille seiskaluokille oli vuoden alussa 160 hakijaa, joista 60 haki myös urheiluluokalle. Lisäksi urheiluluokalle oli kymmenkunta hakijaa, jotka eivät hakeneet liikuntapainotteisille luokille. Liikuntapainotteisille luokille valittiin 48 oppilasta ja urheiluluokalle 26 oppilasta.

Lotta Luumi halusi urheiluluokalle, jotta urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen olisi helppoa. Hän ehtii harrastamaan kakkoslajina telinevoimistelua, mutta näkee kavereita lähinnä koulussa. Korispelit vievät aikaa viikonlopuista.

Santeri Pulkkinen viettää viikonloppuisin aikaa kavereiden ja perheen kanssa, muutoin urheilu täyttää vapaa-ajan. Ohjatun harjoittelun määrä on noussut viime vuodesta sekä seuraharjoituksissa että koulussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

  1. 1.4. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Varmistettuja tartuntoja yhteensä 32 - "Sairaalahoitojaksot vaihdelleet muutamasta päivästä useampaan viikkoon"
  2. Hollolan tulos ennakoitua vähemmän pakkasella
  3. Hartolan Cafe Rantapuisto yrityssaneeraukseen
  4. Lahden keskustaan ilmaisparkkeja ravintoloiden noutoruoan hakijoille – "Toivotaan, että vähän edes auttaisi"
  5. Vierumäen Metalli konkurssiin – työntekijät lopettaneet jo vuodenvaihteessa
  6. Suomalaiset valmistavat jo korona-suojaimia – "Hengityskoneelle voi tulla tarvetta"
  7. Saunarakennus tulessa – pelastajat ajoivat matkalla ojaan
  8. Lahden kaupunki harkitsee lomautuksia koronatilanteen takia – "Tärkeää, että valtio kompensoi täysimääräisesti kaikki menolisäykset"
  9. Näppis: Rajat sitten kiinni myös toisinpäin. Asikkalalaiset saavat jäädä omalle puolelleen.
  10. ESS:n lukijat osallistuvat nallehaasteeseen – katso kuvat hauskoista pehmoleluista ikkunoissa
  11. Verenpainetutkija Teemu Niiranen, 40, on löytänyt uusia selittäviä tekijöitä kansantaudin kehittymiseen, ja se voi johtaa entistä tehokkaamman lääkkeen syntyyn – "Verenpainepuolelle ei ole tullut yhtään uutta merkittävää lääkettä sitten 1990-luvun"
  12. Hämeen poliisi etsii anastetuksi epäillyn aggregaatin omistajaa
  13. LSL siirtyy reiteillään lauantain aikatauluihin ensi viikosta lähtien – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
  14. Tutkimus valottaa karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta – "Tulokset saattavat kertoa siitä, että liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja"
  15. Haluatko pidentää elinikääsi liikunnalla? Näin monta askelta tulisi ottaa päivittäin

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.